|
Vietimme huhtikuisen viikon tutustumalla englantilaisiin kirjastoihin. Matkalla olivat Tuula, Riitta-Liisa ja Airi Kajaanin ammattikorkeakoulun kirjastosta. Matka tehtiin Informaatiopalvelukeskus Kainuun elinkeinoelämälle -projektin rahoituksella.
Yhteistyö Nothamptonin ylipiston kirjaston ja Kajaanin ammattikorkeakoulun kirjaston kanssa alkoi keväällä 1998, kun Outi Vaattovaara Kajaanista kävi tutustumisvierailulla Englannissa. Matkastaan hänelle jäi mieleen, että tiedonhankinnan opetus oli Northamptonin kirjastossa hyvin järjestetty. Asia alkoi silloin olla ajankohtainen myös Kajaanin ja koko Suomen ammattikorkeakoulukirjastoissa. Vastaavasti Chris Powis ja Alan Rosling Northamptonista vierailivat Kajaanissa toukokuussa 1999 ja pitivät kirjasto- ja opetushenkilökunnalle kurssin "Teaching Skills for Academic Support Staff".
Kaikki kirjastot, joissa vierailimme, ovat yliopistokirjastoja. Northampton College Universityn kirjasto on toiminnoiltaan lähinnä omaamme vastaava. Vierailu oli hyvin järjestetty ja ohjelma oli suunniteltu huolella. Tiistain ja perjantain vietimme Northamptonissa, keskiviikoksi oli järjestetty tutustuminen kahteen hyvin eri tyyppiseen yliopistokirjastoon Leicesterissä ja torstaina oli mahdollisuus tutustua Oxfordin yliopiston Bodleian -kirjastoon. Lauantain vietimme tutustumalla Englannin maaseutuun oppaanamme professori Des Monk Lancashiren yliopistosta.
Tiedonhankintataitojen opetus
Northamptonissa käyttäjäkoulutus ja tiedonhankintataitojen opetus on vastuutettu alojen mukaisille tiimeille. Tiimit suunnittelevat ja kehittävät koulutusta yhteistyössä opettajien kanssa ja toimivat yhteisesti sovittujen standardien ja periaatteiden mukaisesti. Periaatteena on myös, että vasta tiimiin tullut jäsen aloittaa luetteloimalla tiimin vastuualueeseen kuuluvia kirjoja ja pääsee näin tutummaksi opetettavien aihealueiden sisältöjen kanssa.
Kirjastossa toimii kolme tiimiä; Faculty of Applied Sciences, joka huolehtii mm. biologian, ympäristörakentamisen, tekniikan, maantiedon sekä sairaanhoidon kirjastonkäytön opetuksesta. Toisen tiimin, Faculty of Arts & Social Sciences, vastuulla on mm. taide ja muotoilu, kasvatus, historia, englanti, musiikki, psykologia, sosiologia ja urheilu. Kolmantena tiiminä toimii Faculty of Management and Business, jonka aluetta ovat laskentatoimi, taloustiede, kielet, laki ja johtaminen.
Käyttäjäkoulutukseen kuuluu aluksi teoriajakso ja välittömästi sen jälkeen opiskelijat harjoittelevat tiedonhakua käytännössä. Uusien tilojen myötä kirjastoon tuleekin luokkatila ja atk-tila vierekkäin, mikä helpottaa opetuksen toteuttamista.
Montfortin yliopiston kirjastossa tiedonhallintataitojen opetuksesta vastaa kaksi tiimiä. Opetus tapahtuu auditoriossa ja on pääasiassa teoreettista. Auditorioon mahtuu noin sata opiskelijaa, mutta tietokoneita ryhmän opetuskäyttöön on vain muutama. Opetusmateriaalin tekemiseen on kiinnitetty runsaasti huomiota ja se on pääasiassa kirjallista. Suuresta opiskelijamäärästä johtuen ongelmana on ajan ja henkilökunnan puute.
Leicesterin yliopiston kirjastossa erillistä tiedonhankintataitojen opetusta ei ole järjestetty, koska henkilökuntaa ei ole tarpeeksi. Käytännössä opiskelijat neuvovat toisiaan.
Tilat ja välineet
Northamptonissa on menossa maaliskuussa 1999 alkanut kirjaston laajennus, joka on porrastettu viiteen vaiheeseen siten, että uusien tilojen tulisi olla käytössä syyskuussa 2000. Remontin aikana kirjasto toimii normaalisti, joten laajennusprojektin vetäjän tehtävänä on huolehtia siitä, että henkilökunta ja käyttäjät ovat jatkuvasti tietoisia tehdyistä ja tulossa olevista muutoksista.
Kirjastossa on yllättävän vähän tietokoneita verrattuna opiskelijamäärään. Osa tietokoneista on varattu ainoastaan tiedonhankintaan. Tiedonhankintatietojen tulostamiseen opiskelijat saavat paperit kirjastolta, omien töiden tulostamiseen tarvittavat paperit kustantaa opiskelija itse. Kopiointi toimii itsepalveluperiaatteella ja opiskelijat ostavat kopiokortit korttiautomaateista.
Kirjastossa on käytössä 3M-hälytysjärjestelmä. Hälytyksiä tulee päivässä useita ja jokaisesta hälytyksestä tehdään hallintoon menevä raportti. Aiheellisesti kiinni jääneelle tulee myöhemmin tieto mahdollisesta seuraamuksesta.
Opiskelijoita varten on myös video-tv -laitteita, joiden avulla he pystyvät katsomaan kirjaston kokoelmissa olevia videoita. Kirjaston tiloissa toimii myös studio, jossa videoita tuotetaan.
Montfortin yliopiston kirjastossa opiskelijoiden käytössä on satoja tietokoneita yhdessä suuressa hallitilassa. Tulostaminen tapahtuu yhteen valvottuun tulostuspisteeseen. Opiskelijoiden käyttöön on varattu yksi skanneri. Ongelmana on henkilökunnan puute, esimerkiksi varsinaiset atk-tukihenkilöt puuttuvat kokonaan. Opiskelijoiden käyttöön on varattu myös viikonloppuisin avoinna oleva ryhmätyötila.
Leicesterin yliopiston kirjasto toimii neljässä kerroksessa. Jokaisessa kerroksessa on oma atk-tilansa, mutta tietokoneita ei ole tarpeeksi opiskelijamäärään nähden. Kopiointi ja tulostus on keskitetty alimpaan kerrokseen ja koneet toimivat automaatista ostettavilla korteilla. Kirjastotilat ovat riittämättömät niin kokoelman kuin henkilökunnankin kannalta. Uusien tilojen tarve olisi suuri, mutta rahoitusta laajentamiseen ei ole vielä saatu. Erityistä huomiota on kiinnitetty kirjojen korjaukseen. Korjauksesta vastaa yksi ammattitaitoinen henkilö ja hänellä on apunaan useita osa-aikaista työntekijöitä.
Kokemuksia
Oman vierailumme tarkoituksena oli saada ideoita uuden kirjastotilan suunnitteluun, kirjastonkäytön opetukseen sekä jatkaa hyvin alkanutta yhteistyötä Northamptonin yliopisto- kirjaston kanssa. Matkallamme huomasimme, että ongelmat ovat kaikkialla samanlaisia; henkilökuntaa on liian vähän, työtilat ovat usein ahtaat ja laitteet eivät ole välttämättä uusimpia ja tehokkaimpia, mutta asiat tulevat kuitenkin hoidetuksi.
Tiedonhankintataitojen opetuksessa huomiotamme kiinnitti se, että englantilaiset kirjastonhoitajat yleisesti käyttivät termiä "user education", joka on termi, josta Suomessa ollaan luopumassa. Ainakin kirjoitetussa tekstissä, esimerkiksi opinto-oppaissa ja strategiapapereissa puhutaan tiedonhankinnan tai tiedonhallinnan opetuksesta.
Huomasimme myös, että paperille painettua materiaalia oli opiskelijoille tarjolla runsaasti. Ongelmana kuitenkin on, kuten vierailukohteissamme tuli esille, että asiakkaat ottavat tarjolla olevan esitteen, mutta panevat sen kohta roskakoriin.
ATK-laitteistojen suhteen olemme Suomessa vieläkin jonkin verran edellä kehityksessä. Laitteistokanta on meillä uudempaa, tehokkaampaa ja monipuolisempaa, mutta kuten Suomessakin, useimmissa kirjastoissa tietokoneita on liian vähän opiskelijoiden määrään nähden. Kirjastoissa on myös edelleen käytössä päätteitä aineistotietokannan selailuun. Idea, jota mekin voisimme käyttää uusissa tiloissa, ovat tv-video-laitteet, joita käytetään videoiden katseluun ja opiskeluun.
Yksi mieleenpainuvimmista kokemuksistamme oli vierailu Oxfordissa. Erityisesti Bodleianin kirjasto vanhoine kokoelmineen oli mieleenpainuva. Oli yllättävää huomata kuinka hyvin tietokoneet sulautuivat kirjaston museomaisiin, vanhoihin puitteisiin.
Matka oli kiinnostava ja antoi meille uusia virikkeitä oman kirjastomme kehittämiseen. Tarkoituksenamme on jatkaa edelleen yhteistyötä Northmaptonin kirjaston kanssa.
Airi Hihnala, informaatikko, Kajaanin ammattikorkeakoulun kirjasto, airi.hihnala@mail.kajak.fi
Riitta-Liisa Karjalainen, informaatikko, Kajaanin ammattikorkeakoulun kirjasto, riitta-liisa.karjalainen@mail.kajak.fi
Tuula Kemppainen, mikrotukihenkilö, Kajaanin ammattikorkeakoulun kirjasto, tuula.kemppainen@mail.kajak.fi
|