|
Kesällä ilmestyvässä kirjassa "Ari Haasio ja Juha Piukkula (toim.) Verkottuvat kirjastot, BTJ Kirjastopalvelu Oy, kesäkuu 2000 ", jossa Iiris Karppinen kirjoittaa ammattikorkeakoulujen kirjastojen verkostoitumisesta. Kreodi on saanut kurkistaa tulevaan, ja tässä eräitä aiheita, joita kirja tulee sisältämän.
"Ammattikorkeakoulujen kirjastot lähtivät kehittymään 1990-luvulla pahimman laman aikaan ja illuusio resurssien varmasta riittävyydestä oli todettu harhakuvaksi jo ammattikorkeakoulukokeilun alkuvaiheessa. Kirjastoja kehittävä väki tiesi, että varmaa on vain muutos, epävarmuus ja pidemmällä tähtäimellä valtiolta tulevan rahoituksen niukkuus."
"Useimmiten kirjaston palvelut tulivat ammattikorkeakoulujen toimintayksiköissä tyhjään maastoon, tai mikä vielä pahempaa, ne perustuivat oletukseen kirjastojen toimimisesta muinaisten konseptien tapaan esimerkiksi opettajien suljettuina käsikirjastoina tai pelkkinä kurssikirjalainaamoina."
"Opetusministeriön tahto ja panostus ammattikorkeakoulukirjastojen kehittämiseen on ollut välttämätön edellytys nopealle kokoelmien ja palvelujen luomiselle."
"Kirjasto- ja tietopalvelun, joka hyvin edistäisi oppimisprosessia uusien oppimiskäsitysten mukaisesti tulisi olla erilainen kuin opetus- ja opettajakeskeisen oppimiskäsityksen vallitessa. Kirjaston henkilöstön aktiivinen rooli oppimisen ohjaajana nousi esiin."
"Kokonaisuudessaan ammattikorkeakoulujen kirjastoissa on nyt yli 2 miljoonaa nidettä, jotka mahdollisen yhteistietokannan tullessa tuottavat uuden noin 1,2 miljoonaa nimekkeen tietokannan. Lähes kaikki tämä aineisto on uutta, ulkomaisen aineiston osalta vieläpä sellaista, jota ei todennäköisesti laman pahimpina vuosina ole hankittu yliopistokirjastoihin laisinkaan."
"Yhteistyön tarve syntyy ainakin siitä, että on tuntee olevansa tehtäviensä kanssa liian yksin. Oppilaitosten kirjastoissa näin on tunnettu lähes aina. Siellä on töitä tehty lähes aina yksin. Oppilaitoskirjastot ovat pääsääntöisesti yhden ihmisen työpisteitä. Tällä hetkellä ammattikorkeakoulukirjastoja on noin 100 ja henkilöstöä niissä noin 250."
"Yhteistyön tarve syntyy siitäkin, että tarvitaan kumppani rinnalle ulkopuolelta tulevaa uhkaa, epäilyä tai kritiikkiä kestämään."
Karppinen kuvaa niin ammattikorkeakoulukirjastojen sisäisen verkostoitumisen kuin ulkopuolisten tahojen kanssa toimimisen. Hän zoomaa myös kristallipalloa ja arvelee mm. näin: "Sähköisen aineiston lisääntyessä yhteistyökonsortioiden, sopimuskäytäntöjen ja aineiston valinnan kanssa tehtävä työ lisääntyy ja myös ammattikorkeakouluissa joudutaan tähän puoleen panostamaan enemmän sekä yhteistyöhenkilöstöön panostamalla että paikallisesti ammattikorkeakouluissa."
Korkeakoulukirjastojen keskinäinen toiminta saa Karppisen kirjoituksessa erityistä huomiota.
Muita kirjan aiheita ovat (työnimet):
Verkostoituminen työyhteisön voimavarojen kehittäjänä
Mirja Iivonen
Verkostoituminen tietopalveluammattilaisen strategiana
Vesa Niinikangas ja Inkeri Näätsaari
Tieteellisten kirjastojen verkottuminen
Päivi Kytömäki
Verkostoitumisen tekniset edellytykset
Juha Hakala
Verkostoituvat ammattikorkeakoulukirjastot
Iiris Karppinen
Verkkojulkaisut
Rami Heinisuo
Internet kirjastojen verkottumisen apuvälineenä
Juha Piukkula
Asiantuntijaverkostot ja verkostoitumisen organisatoriset edellytykset
Ari Haasio
Pirkko Pietiläinen, kirjaston johtaja, Oulun seuden ammattikorkeakoulu, pirkko.pietilainen@oamk.fi
|