|
Verkottuminen on kirjastojemme tämän hetken avainsanoja. En käsittele aihettani maailmoja syleilevästi, vaan käytännön näkökulmasta, Pohjois-Savon ammattikorkekoulun kirjasto- ja informaatiopalvelujen johtajana hankkimieni kokemusten pohjalta. Yhtä isoa kirjastorakennusta meillä ei ole, vaan kirjastoomme kuuluu 11 yksikkökirjastoa, jotka ovat erikoistuneet kukin omalle alalleen.
Ammattikorkeakoulun kirjastoja on Kuopiossa, Iisalmessa ja Varkaudessa. Verkottuminen on toiminnallemme elinehto. Samoin on jatkuva yhteyksien hoitaminen.
Kun olimme siirtymässä ammattikorkeakouluun ja laadimme visioita, lähes kaikkiin visioihimme kuului sana verkottuminen tai verkostoituminen. Meillä ei kuitenkaan ollut selvää näkemystä siitä, miten laajasta ja monipuolisesta prosessista oli kysymys. Irralliset yksiköt on sen jälkeen liitetty yhteiseen tietoverkkoon, joka meillä on Pohjois-Savo Polytechnik, pspt. Tämän selvästi konkreettisen verkottumisen rinnalla on ammattikorkeakoulun sisällä tapahtunut henkisessä mielessä verkottumista, entistä monipuolisempien ja tiiviimpien yhteyksien luomista. Kirjasto- ja tietopalveluilla on merkittävä osa tässä verkottumiskehityksessä.
Kun olin aloittamassa työtäni Pohjois-Savon ammattikorkeakoulun kirjastossa, meillä oli käytössä monta kirjastojärjestelmää, useita toisistaankin poikkeavia räätälöityjä malleja, lisäksi vielä Pallasta ja PrettyLibiä. Oli myös kirjastoja, joissa työt hoidettiin manuaalisesti, ilman koneita. Kaikkien yksikkökirjastojen edustajista koostuva kirjasto- ja tietopalvelutiimi käsitteli alusta lähtien toimintojen yhdenmukaistamista ja myös yhteiseen kirjastojärjestelmään siirtymistä. Valitsimme siinä vaiheessa PrettyLibin, koska se oli silloin muutamilla yksiköillä käytössä ja kokemukset siitä olivat hyviä.
Yhteisen kirjastojärjestelmän hankkiminen, cd-rom-verkon luominen ja myöhemmin ammattikorkeakoulun www-sivuille luodut yhteiset kirjasto- ja tietopalvelusivut verkottivat kirjastojamme tiiviisti keskenään. Opiskelijoiden käyttöön avautuivat tiedot yli 100 000 kirjan kokoelmasta, sadoista lehdistä ja muusta aineistosta. Tämä muutos lisäsi selvästi kirjastoistamme löytyvän aineiston käyttöä. Olemme tiimissämme pyrkineet vähentämään esteitä, jotka asiakas kohtaa toisten yksiköiden kirjastoissa.
Useaan kertaan olemme joutuneet pohtimaan kirjastojemme määrän vähentämistä. Vastaan nousee väistämättä kysymys siitä, onko tärkeämpi asia monipuolisia palveluja tarjoava, keskitetty kirjasto vai hajautettu ja vain verkottunut kirjasto. Palvelujen saavutettavuus nousee merkittäväksi kysymykseksi varsinkin niissä kirjastoissa, jotka ovat yhteisiä sekä ammattikorkeakoululle että toisen asteen opetukselle. Toisaalta keskittämisen puolesta puhuvat taloudellisuus ja käytössä olevan aineiston kasvava määrä.
Iisalmessa ammattikorkeakoulun toimintoja keskitetään tänä vuonna muutenkin saman katon alle, joten on luonnollista, että kirjasto- ja tietopalvelutkin yhdistetään. Kuluvan kesän aikana keskittyvät sosiaali- ja terveysalan, liiketalouden ja työelämäpalvelujen osalta myös luonnonvara-alan ja tekniikan toimipisteet yhteen, ja niiden kirjasto- ja tietopalvelut yhdistetään. Varkaudessa vastaava muutos tapahtuu tekniikan ja liiketalouden aloilla. Näin ammattikorkeakoulukirjastojen määrä vähenee. Ne tosin ovat verkottuneita edelleen, mutta suurempina kirjastoina. Kuopiossa rakenteita joudutaan ajan mittaan miettimään uudelleen. Oma kysymyksensä on suunnitteilla oleva ammattikorkeakoulun ja yliopiston yhteinen informaatioteknologian kirjasto.
Kirjasto- ja tietopalvelutiimi on keskeisesti edistänyt verkottumista. Säännöllisesti vähintään kerran kuussa kokoontuvat kirjastoista vastaavat informaatikot ja tietopalvelusihteerit muodostavat vahvan pohjan verkottumiselle ja yhteistyölle. Tiimi pohtii mm. kirjastomme strategisia kysymyksiä, käsittelee talous- ja toimintasuunnitelmia, yhteisiä hankintoja sekä laatu- ja itsearviointiasioita. Se osallistuu koulutuksen sekä yhteisten opintomatkojen ja -käyntien suunnitteluun ja toteutukseen. Tiimin alkuaikoina pidimme kokoukset vuorotellen kaikissa yksiköissä, ja kirjastovastaava esitteli oman kirjastonsa ja koko talon. Näin jokainen voi tuntea paremmin yhteistyökumppaninsa. Tänä vuonna meille esittäytyy vielä uutena Pelastusopisto, jonka henkilökunta on luvannut huolehtia siitä, että saamme selkeän kuvan mukaan tulevan uuden yksikön toiminnasta. Vaikka tekniset verkot ja ATM-kytkimet olisivat kuinka hyvät, verkottuminen ei toimi, ellei ihmisten verkottuminen ole kunnossa.
Ammattikorkeakoulun sisällä on kirjasto- ja tietopalvelujen huolehdittava myös muista verkostosuhteistaan. Silloin kun koko organisaatiolle laaditaan strategioita, selvitetään laatu- ja itsearviointikysymyksiä tai tehdään talous- ja toimintasuunnitelmia, kirjasto- ja tietopalveluväkeä on syytä olla paikalla. Samoin kirjastovastaavien mukanaoloa tarvitaan kunkin yksikön ratkaisujen teossa. Muussa tapauksessa kirjaston omat suunnitelmat jäävät ilmaan. Kirjasto- ja tietopalvelujen tulisi olla tukemassa ja osana ammattikorkeakoulun tietojohtamista, knowledge managementia.
Verkottuminen muiden tiimien kanssa on tarpeen, että keskusteluyhteys säilyy hyvänä. Omassa työssäni olen nähnyt tarpeellisina yhteistyökumppaneina mm. verkkoryhmän, kansainvälisyystiimin, työelämäpalvelutiimin ja ennen kaikkea opetussuunnitelmatiimin. Kirjasto- ja tietopalvelujen edustaja tai edustajia on oltava mukana esim. avoimen ammattikorkeakoulun ja oppimisympäristöjen suunnittelussa. Julkaisutoiminta vaatii sekin yhteyksien pitämistä, ellei kirjasto hoida sitä kokonaan.
Asiakassuhteiden hoitaminen kuuluu kirjasto- ja tietopalveluiden yhteistyökuvioihin. Vierailut yksiköissä johtoryhmän tai opettajakunnan kokouksissa tuovat tarpeellista palautetta kirjasto- ja tietopalvelulle. Tiimin toiminnassa on mukana opiskelijajäsen. Kaikkiin ammattikorkeakoulumme kirjastoihin perustetaan tänä vuonna asiakastoimikunnat, ellei niitä vielä ole. Ne on todettu hyväksi yhteydenpito- ja palautteen saantimuodoksi. Kirjaston www-sivujen välityksellä tulee sieltäkin asiakkailta palautetta, risuja tai ruusuja.
Ulkoinen verkottuminen on lähinnä yhteistyötä muiden kirjastojen kanssa. Kolmisen vuotta sitten aloimme pitää palavereja Kuopion yliopiston kirjaston, Maakuntakirjaston ja Varastokirjaston johtajien kesken. Huomasimme, että meillä on mahdollisuuksia monenlaiseen yhteistyöhön mm. koulutuksen järjestämisessä. Sieltä piiristä lähti liikkeelle ajatus yhteisestä EU-hankkeesta. Maakuntakirjastoilla oli ollut myös omassa piirissään vastaavia suunnitelmia. Syntyi Itätieto-projekti, jossa yhteistyöhön tulivat mukaan Pohjois-Savon lisäksi Etelä-Savo (Mikkeli), Pohjois-Karjala ja Kainuu. Mukana ovat kaikki ammattikoulujen kirjastot, yliopistokirjastot ja maakuntakirjastot. Projektipäällikkö Jarmo Saartin johdolla saatiin ensimmäisenä vuonna valmiiksi esiselvitystyö myöhempiä hankkeita varten. Jos saamme rahoitusta, uudet hankkeet lähtevät liikkeelle.
Valtakunnallinen verkottuminen on ollut ensisijassa ammattikorkeakoulujen kirjastoyhteistyötä. Yhteiset kokoukset, työryhmät ja ammattikorkeakoulupäivät ovat olleet hyödyllisintä valtakunnallista verkottumista kannaltamme. Se työ, mitä jo usean vuoden aikana on kirjasto- ja tietopalveluryhmässä tehty, on auttanut monissa asioissa eteenpäin. Pidän arvokkaana mm. pari kolme vuotta sitten laadittua
perusteellista yhteistä strategiaa, keskustelulistoja samoin kuin FinElib-yhteyksien luomista ja ylläpitoa. Yhteistyömuotoja aktiivisesti kehittäen ratkaisuja varmasti löytyy.
Kansainvälinen verkottumisemme hakee muotojaan. Ammattikorkeakoulumme edustajia on ollut kielikursseilla ja kansainvälisissä konferensseissa. Niissä syntyneitä suhteita hoidetaan mm. verkon kautta keskusteluryhmiin osallistumalla. Mutta käyttämättömiä mahdollisuuksia on vielä paljon jäljellä.
Anja Tsokkinen, kirjasto- ja informaatiopalvelujen johtaja, Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu, anja.tsokkinen@pspt.fi
|