|
Keskustelussamme käyttämissämme käsitteissä olisi tarkentamisen paikkaa. En ole ainoa, joka ei pidä kaikista sanojen tukipalvelu, tiedonhallinta ja tietopalvelu käyttötavoista. Mitä pitempään käsite-epäselvyyksien annetaan olla puimatta niitä, sitä vaikeampia tilanteita saattaa epäselvyyksien johdosta syntyä.
Tukipalvelu-sanaa käytetään erityisesti korkeakouluhallinnossa puhuttaessa muusta kuin opetustoimesta. Tässä ei oteta huomioon, että kirjasto ei siinä mielessä ole mikään tukipalvelu, koska se suoraan tuottaa oppilaitoksen päätehtävää: oppimista. Se tekee sen suoraan opiskelijalle - kasvoista kasvoihin niin kuin opettajakin. Tilanne on aivan toisin esim. taloushallinon kanssa, joka on aitoa tukipalvelua, taustalla toimimista, ei suoranaista perustehtävää tekevää. Kirjaston luokitteleminen tukipalveluksi kuvastaa sitä keinotekoista kahtiajakoa, jossa ajatellaan oppimisen olevan seurausta vain opettamisesta, ja jota ei voi aiheuttaa millään muulla toiminnan lohkolla.
Tiedonhallinta on kirjastopiireissä otettu käyttöön 1990-luvulla. Sitä ennen sitä oli käytetty atk-terminä tarkoittaen suppeaa data managementia. Helsingin yliopistossa pidettävässä tiedonhallinnan kurssissa kuvataan annettava opetus näin: Kurssilla tutustutaan tiedonhallinnan ja erityisesti tietokantojen peruskäsitteisiin: tietomalleihin, kyselykieliin, tietokantojen suunnitteluun ja tietokantajärjestelmien rakenteeseen sekä tietokantajärjestelmien toteuttamiseen ja toteutusvälineisiin. Tampereella tiedonhallinnalla tarkoitetaan laajasti kaikkia kiinnostuksen kohteena olevien tietojen ja niiden kuvausten määrittelyyn, organisointiin, tallentamiseen, hakemiseen, muokkaamiseen ja käyttöön liittyviä periaatteita ja toimintoja.
Pekka Kuittinen määrittelee tiedonhallintaprosessia lähtien oman tiedontarpeen jäsennyksestä taitoon hakea tietoa, sekä arvioida ja hyödyntää sitä kriittisesti. Jotkut kirjoittavat tiedon hallinta (erikseen), mutta määrittelevät ja käyttävät käsitettä yhtä sekavasti kuin yhteen kirjoittajatkin. Tiedonhankinta-sana puolestaan ei kuvaa sitä laajempaa kokonaisuutta, jota halutaan kuvata. Tuskin on aivan ongelmatonta, että ryhdytään käyttämään samaa sanaa vielä jossain uudessa merkityksessä?
Päinvastoin on käynyt termille tietopalvelu. Se oli kirjastojen käyttämä termi ainakin 1960-luvulta lähtien. Nyt sen ovat ottaneet käyttöön monet: työvoimatoimistossa on tietopalvelua samoin kuin monessa muussa vastaavassa laitoksessa. Kirjastoissa voi saada tietopalvelua mistä tahansa asiasta, virastojen tietopalvelut rajoittuvat vain oman viraston aihealueeseen. Mitä tämän asian kanssa pitäisi ja voisi tehdä?
Osittain näissä kaikissa on kyse myös siitä, että suomen kielessä sanaa tieto on monimerkityksinen ja sitä on käytetty käännöksenä sanoille data, information ja knowledge.
Pirkko Pietiläinen, kirjaston johtaja, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, pirkko.pietilainen@oamk.fi
|