Helmikuisen Kreodin lähikuvassa esittäytyy Jarmo Saarti (jarmo.saarti@uku.fi) joka on ollut mukana ammattikorkeakoulukirjastotyössä jo 90-luvun alusta saakka. Hän on osallistunut Kajaanin väliaikaisen ammattikorkeakoulun kirjasto- ja tietopalvelujen suunnittelutyöhön ja osin myös toteuttamistyöhön. Saarti työskenteli informaatikon virassa Kajaanin ammattikorkeakoulussa vuodesta 1995 aina vuoden 1999 alkuun saakka kunnes siirtyi nykyiseen tehtäväänsä projektipäälliköksi Itätieto-hankkeeseen http://www.uku.fi/kirjasto/elef/, jonka tavoitteena on toteuttaa alueellinen digitaalinen kirjasto- ja tietopalveluverkko. Tässä projektissa Itä-Suomen alueen ammattikorkeakoulujen kirjastot ovat olleet vahvasti mukana.
Ammattikorkeakoulukirjastoissa tapahtunutta
Ammattikorkeakoulujen kirjastojen tila ja kehitys - etenkin jos ne suhteutetaan niiden kehittämiseen käytettyyn aikaan ja resursseihin - on ollut Jarmon mielestä todella nopeaa ja osin esimerkillistäkin. Yhdeksi syyksi hän nostaa sen, että ammattikorkeakouluihin on rekrytoitui pääasiassa nuorta, uuden alamme koulutuksen saanutta väkeä. Toisaalta ammattikorkeakoulut olivat ihanteellinen ympäristö tehdä jotakin täysin uutta.
Saarti katsoo, että parhaimmillaan ammattikorkeakoulujen kirjastot vastaavat pitkälti siihen haasteeseen, jota informaatioyhteiskunnan tietopalveluorganisaatioilta odotetaan. Ne ovat verkostoituneita, hyödyntävät tietoverkossa olevia kokoelmia ja palveluita ja toimivat alueellisena linkkinä työelämän ja ammattikorkeakoulun välillä. Lisäksi ne ovat olleet hyvin joustavia aina kunkin alan ja alueen erityispiirteiden mukaisesti.
Kun Saarti pohtii ammattikorkeakoulukirjastojen suhdetta suomalaiseen kirjastoverkkoon, hän toteaa, että ammattikorkeakoulujen kirjastojen avulla on ollut mahdollisuus ulottaa tutkimusta, tuotekehitystä ja korkeakouluopetusta tukevat informaatiopalvelut kattavasti koko maahan. "Tosin tässä on vielä paljon tekemistä", hän painottaa.
Ammattikorkeakoulujen kirjastojen kehittämiselle on ollut luonteenomaista projektitoiminta ja tähän liittyvä resurssien metsästäminen. Tätä osaamista ammattikorkeakoulujen kirjastojen kannattaisi Jarmon mielestä mainostaa myös ulospäin. Ammattikorkeakoulukirjastoilla olisi jotain annettavaakin suomalaiselle kirjastoverkolle.
Ammattikorkeakoulukirjastojen tulevaisuutta pohtiessaan Jarmo painottaa, että verkostoituminen on jatkossakin olennaisin asia ja se, ettei tee itse sitä, minkä voi halvemmalla hankkia joltakin toiselta tai tehdä yhdessä. Lisäksi entistä tärkeämmäksi nousee omien asiakkaiden tarpeiden tunnistaminen ja heidän palvelemisensa. Parhaillaan käynnissä olevat yhteishankkeet mm. tietojärjestelmien ja verkkoaineistojen hankkimiseksi ovat nekin hyvin tärkeitä. Tässä kannattaisi ottaa oppia yliopistojen kirjastoilta ja välttää ne virheet, joita siellä on tehty. Yhdeksi tärkeäksi pohtimisen arvoiseksi asiaksi Jarmo nostaa myös sen, mitä ammattikorkeakoulun kirjastolla tarkoitetaan fyysisenä tilana. Tässä hän näkee erilaisia vaihtoehtoja, joiden etuja ja haittoja kannattaisi tutkia.
Jatkuvaa opiskelua ja itsensä kehittämistä
Saarti on opiskellut koko 90-luvun aina väitöskirjaan saakka. Hän aloitti opiskelunsa Oulun yliopistossa vuonna 1989 pääaineenaan kirjastotiede ja informatiikka raakana motiivinaan pätevöityminen kirjastonhoitajaksi. Saartilla oli lisäksi halu tehdä tutkimusta, joten hän jatkoi opintojaan tekemällä ensiksi pro gradu -tutkielman (1992) ja heti perään lisensiaatintyön (1995). Ja nyt tammikuussa 2000 Jarmo väitteli tohtoriksi aiheenaan Kaunokirjallisuuden sisällönkuvailun aspektit http://herkules.oulu.fi/isbn9514254767/
Jarmo nostaa suunnattoman opiskelutyöpanoksensa yhdeksi tärkeäksi motivaatioksi haaveen yhdistää alallamme tutkimus ja käytäntö toisiaan tukevaksi kokonaisuudeksi tai kuten Jarmo toteaa: "Hienommin sanoen tehdä työstämme entistä enemmän professionluonteista".
Saarti on ollut aina - ja on edelleenkin - sitä mieltä, että opiskelu ja itsensä kehittäminen on itseisarvo ja sinällään riittävä syy tehdä sitä. Tämän lisäksi erityisesti tutkimuksen tekeminen lisää niitä taitoja, joita myös työelämässä tarvitaan: kokonaisuuksien hahmottamista, analyyttisyyttä, projektin läpiviemistä ja hallinnointia, resurssien hankkimista ja tiedottamista.
Tulevaisuuden suunnitelmia on vielä lisääkin. Saartin tavoitteena on tehdä tutkimusta ja työtä kirjasto- ja tietopalvelualalla, erityisesti verkkoaineiston parissa ja katsoa, mihin maailma hänet vie. Lisäksi hänen haaveenaan "On vieläkin olla joskus maailman paras jazz-rumpali (http://www.uku.fi/~saarti/bands.html), mutta siihen on vielä matkaa..."
Marja Widenius, kirjastonjohtaja, Kemi-Tornion ammattikorkekaoulu, marja.widenius@tokem.fi