|
Näin vuoden alussa tuntuu sopivalta muistella menneitä. Vajaan vuoden amk-kirjastoilla on ollut yhteistyösihteeri huolehtimassa, koordinoimassa ja suunnittelemassa kirjastojemme yhteisiä asioita. Luonnollisesti näitä tehtäviä olivat muut hoitaneet ennenkin, mutta ei keskitetysti. Se joka osasi, halusi tai pystyi, hoiti yhteisiäkin asioita oman työnsä ohella, yhteiseksi hyväksihän toimittiin. Vähitellen huomattiin, että asioita alkoi kerääntyä ja tuli vaikeuksia ehtiä ja jaksaa hoitaa yhä lisääntyviä asioita oman varsinaisen työn ohella. ARENE ry.:n kirjastotyöryhmän aloitteesta ja OPM:n avustuksella päätettiin perustaa yhteistyösihteeriprojekti. Projekti jatkuu toistaiseksi siten, että vielä tämän vuoden OPM rahoittaa koko budjetin, ensi vuonna ARENE ry. ja OPM rahoittavat sen puoliksi, jonka jälkeen koko budjetti tulee kaikkien amk:n yhteisesti maksettavaksi tarkoituksena vakinaistaa yhteistyösihteerin työ.
Alku on ollut työteliästä ja uuden opettelemista, kokonaan uuden työn luomista. On mielenkiintoista luoda itse työn kuvaansa. Aloitteethan tulevat pääosin muilta, yhteistyösihteerin tehtävä on seurata kehitystä, kuunnella muita ja toteuttaa ehdotuksia ja itsekin tehdä aloitteita yhteisten näkemysten pohjalta. Tässä työssä on näköalapaikalla, tieto tulee yhteistyöstä, tilanteiden seuraamisesta ja mukana olemisesta. Kiitos kuuluu viisaille ja osaaville kollegoille niin amk:ssa kuin muissakin kirjastoissa. Olen koko ajan voinut luottaa taitavien asiantuntijoiden apuun ja tukeen.
Mitä amk-kirjastoissa tapahtuu nyt?
Ammattikorkeakoulukirjastojen kehityksestä
Kirjastojemme kehitys on ollut nopeaa. Kun vielä pari vuotta sitten oli monia hallinnollisesti hajallaan olevia amk-kirjastoja, niin tällä hetkellä käytännöllisesti katsoen kaikki kirjastot ovat saaneet jonkinlaisen koordinattorin/kirjastonjohtajan, nimikkeethän tosin ovat vielä kovin kirjavia. Samalla kun koko amk-kenttä alkaa saada vakituisen muotonsa, myös niiden kirjastot hallintomalleineen selkiintyvät. Tämähän on ollut OPM ohje ja evästys kaikille amk:lle ennen vakiinnuttamista. Tosin se, että kirjastolla on johtaja, ei välttämättä takaa hänelle selvää asemaa kehysorganisaatiossa. Käytännöt poikkeavat melkoisesti toisistaan, mutta niinhän tekevät ammattikorkeakoulutkin, joiden asema monissa kunnissa on vielä selkiintymätön monien poliittistenkin intohimojen puristuksessa. Vaikeinta on niillä kirjastonjohtajilla, jotka eivät pääse mukaan yhteiseen koko koulua koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Selkeät valtuudet ja budjettivastuu kirjastonjohtajalle ovat välttämättömiä tekijöitä asiantuntevan ja johdonmukaisen kirjaston ja tietopalvelun kehityksen turvaamiseksi.
Henkilökunnasta
Kirjastojen henkilökunta lisääntyy, samoin henkilökunnan koulutustaso. Amk-kirjastojen keskustelulistaa seuraa n. 300 henkilöä ja suurimmalla osalla on jonkin asteen kirjastoalan koulutus. Noin puolella on ylempi korkeakoulututkinto, joka sisältää kirjasto- ja informaatioalan arvosanan. On voitu ja ymmärretty perustaa virkoja ja palkata uusia ihmisiä. Tästä seuraa dynaamisuutta myös työilmapiirissä. Amk-kirjastoissa ollaan aktiivisesti kehityksessä mukana eikä "leipääntymistä" ole juuri havaittavissa. Henkilökunta jaksaa kouluttautua ja oppia uusia asioita tarvittaessa. Useissa kirjastoissa ja tietopalvelussa toteutetaan mm. oppimiskeskus-ideoita ja yhteistyö toimii monin paikoin joustavasti opettajien ja opiskelijoiden kanssa. Kirjastonkäytön opetus ja tiedon hankintataidot integroituneena osana koko opetusohjelmaa on selkiytynyt koko kirjastoväelle ja toimii hedelmällisenä yhteistyön siltana koko amk:n muuhun toimintaan. Kirjaston/oppimiskeskuksen/ammattikorkeakoulun rajat alkavat jo joissakin paikoissa hälventyä. Kirjasto on oleellinen osa koko oppimis- ja opetusprosessia.
Yhteistyö tieteellisessä kirjastomaailmassa
OPM:n Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 1999-2004 todetaan ammattikorkeakoulut ja yliopistot rinnakkaisina korkeakoulujärjestelminä. Ne täydentävät toisiaan nimenomaan korkeakouluina. Kirjastoissamme tämä näkyy haluna ja tarpeena kohottaa niiden tieteellistä tasoa ja siksi toimimmekin yhä tiiviimmässä yhteistyössä yliopistojen ja muiden tieteellisten kirjastojen kanssa unohtamatta tietenkään yleisiä kirjastoja, joiden kanssa yhteistyö on monissa paikoissa ollut konkreettista jo kauan.
FinELib ja Linnea-tietokannat
FinELib-hankkeeseen osallistumme resurssien mukaan. Amk-kirjastot ovat mukana yli kymmenessä eri elektronisten aineistojen konsortiossa. Amk-kirjastoilla on pysyvä edustus FinELibin johtoryhmässä. Olemme siinä myös mukana suunnittelemassa jatkotoimia yhdessä muiden tieteellisten kirjastojen kanssa. OPM:ltä on haettu keskitettyä rahoitusta tärkeimpien elektronisten tietokantojen käytön turvaamiseksi amk:lle Lisäksi neuvotellaan parhaillaan Linnea-tietokantojen yhteiskäytöstä ja niiden kustannusten saamista kohtuullisiksi amk:lle. Pohjoismaista Ruotsi ja Norja ovat taanneet jokaiselle ilmaisen käyttöoikeuden omiin kansallisiin tietokantoihinsa, samaa mallia toivotaan toteutettavaksi myös Suomessa. Neuvotteluja käydään myös elektronisista sanakirjoista.
Lindaan
Amk.kirjastot ovat saaneet omat Linda-tunnuksensa ja tämän vuoden aikana lehtitietomme syötetään Lindaan, ajoissa ennen yliopistojen siirtymistä Voyager-järejstelmään. Palvelu ostetaan HYK:sta ja he järjestävät meille myös koulutustilaisuuden aiheesta, jotta jatkossa amk:t voivat itse päivittää tietonsa Lindaan.
Yhteistilastointi
Tieteellisten kirjastojen yhteistilastointiin ollaan siirtymässä tämän vuoden aikana. Tilastointiin liittyvää koulutusta on järjestetty yhdessä kansalliskirjaston edustajien kanssa muutaman kerran viime vuoden aikana. Tilastoinnin uudistukseen osallistutaan siten, että kaikissa amk-kirjastoissa on tilastovastaavat ja lisäksi amk-kirjastojen edustaja on mukana kansallisessa tilastotyöryhmässä.
Laatu ja arviointi
Amk-kirjastojen laatutyöryhmä aloittelee toimintaansa ja yhdistänee voimansa myös muiden tieteellisten kirjastojen kanssa erilaisissa laatu- ja arviointikysymyksissä.
Hankkeista
Monia muitakin hankkeita on tehty, mm. erilaisia selvityksiä kurssikirjojen riittävyydestä ja lainauskäytännöistä amk:n ja yo-kirjastojen välillä, halukkuutta ostopalveluihin ja muita konkreettisia eri kirjastojen välisiä yhteistyötapoja. TILKEn sivuille on saatu esille myös amk-kirjastojen tärkeimmät hankkeet ja niistä myös tiedotetaan puolin ja toisin. Amk-kirjastojen kesken mietitään mahdollisia EU-hankkeita.
Voyager
Amk-kirjastojen projektiryhmä selvitti viime vuonna amk-kirjastojen mahdollisuuksia liittyä yliopistokirjastojen yhteisjärjestelmään. Raportissa todettiin että tällä hetkellä liittyminen Voyager-järjestelmään tuntuu todennäköiseltä ja järkevimmältä ratkaisulta OPM:n kuuluttaman synergian nimissä. Hankkeen toteuttaminen amk-kirjastoissa edellyttää kuitenkin OPM:n keskitettyä rahoitusta. Amk-rehtorit ovat suhtautuneet asiaan periaatteessa myönteisesti.
Alustavat neuvottelut ovat lähteneet käyntiin amk-kirjastojen, Endeavorin ja yliopiston kirjastojen edustajien kanssa. OPM:n mahdollisuuksista keskitetysti rahoittaa yhteisjärjestelmää saadaan tietää helmikuun lopussa. Yliopistokirjastojen neuvosto neuvottelee amk:n osallistumisesta konsortioonsa maaliskuussa. Tämän lisäksi on paljon muuta selvitettävää puhumattakaan itse työstä uuteen järjestelmään siirtymiseksi sitten kun/jos se toteutuu.
Töissä ARENEssa
Työyhteisö
Täällä ARENEn toimistossa Vilhonvuorenkadulla Helsingin Sörnäisissä (toistaiseksi, olemme nimittäin muuttamassa vuoden sisällä jonnekin muualle keskustassa) meitä on kolme henkilöä. Pääsihteerimme on Eero Leminen, joka siirtyy eläkkeelle maaliskuussa, jolloin aloittaa hänen seuraajansa Kaj Malm, Turun amk:n entinen rehtori. Työ on osapäiväinen. Henkilöstösihteerinä on Eija Antila, joka hoitaa ARENEn käytännön asiat amk:hin päin, tiedottaa ja on pääsihteerille tärkeänä tukena ja aika ajoin myös minulle.
Muutos
Tänne tullessa muutos työnkuvassani oli melkoinen. Kirjastossa Arcadassa olin suurimman osan ajastani asiakkaiden kanssa suorassa vuorovaikutuksessa, täällä asiakkaita ei näy. Alkuaikoina tunnelma oli hetkittäin aavemainen: kukaan ei tiedä, välitä, olenko täällä vai en! Onneksi puhelin, sähköposti, kokoukset, matkat, uudet ihmiset, uudet asiat, uusi ympäristö, siis kiire, rauhoitti tässä tapauksessa. Kun aikani sotkin uusien ihmisten nimet, kokousten ja seminaarien aiheet ja asiat, paikat ja kellonajat, tuli kaaokseen vähitellen järjestystä. Tämänhän tietää jokainen joka on työpaikkaa vaihtanut. Ja eihän täällä omassa huoneessaan sitten erityisesti ole joutanut istumaankaan. Viime syksynä totesin ettei täällä työhuoneen yksinäisyydestä ole juuri ehtinyt enää huolestua, sillä olin joka viikko n. 1-3 päivää muualla, juuri niissä kokouksissa, seminaareissa, matkoilla jne. Olen tavannut valtavasti työhöni liittyviä ihmisiä lyhyessä ajassa eri paikoissa ja eri yhteyksissä ja nautin siitä. Tällaisessa kanssakäymisessä opin itse parhaiten yhteistyösihteerin tehtäviin kuuluvia asioita. Asiat selviävät kun niitä eri horisonteista tarkastelee.
Meri Kuula-Bruun, yhteistyösihteeri, Arene ry, Meri.Kuula-Bruun@AKA.fi
|