Kreodi arkisto |
Kreodi 1 / 2000 |
Artikkelit |
|
|
||
|
|
Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun vakinaistamishakemus palautettiin vuonna 1996 ja ammattikorkeakoulun yhdeksi kehittämisalueeksi mainittiin kirjasto- ja informaatiopalvelut. Vaikka kirjastossa oltiin suunniteltu virtuaalisia verkkoratkaisuja ja aloitettu mm. järjestelmäyhteistyön kehittäminen kaupunginkirjastojen kanssa kirjaston toimipaikkakunnilla, tuntui siltä, että tarvitaan jotain konkreettista ja näkyvää. Kokkolassa oli meneillään kaupunginkirjaston rakentamishanke, joka oli kestänyt liki 50 vuotta. Ammattikorkeakoulu otettiin hankkeeseen mukaan kaupungin päättäjien myötävaikutuksella. Väliaikaisen ammattikorkeakoulun ylläpitäjistä suurin, Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymä, lähti rakennushankkeeseen mukaan. Kirjastoyksikön nimeksi tuli Koulutuskirjasto. Rakennusta suunniteltaessa erotettiin yleisen ja ammattikorkeakoulukirjaston tilat aluksi seinällä, sitten lasiseinällä, viherkasveilla ja lopuksi päädyttiin ratkaisuun, jossa ei ollut lainkaan seiniä. Asiakas ei kirjastossa kävellessään välttämättä huomaa siirtyneensä Koulutuskirjastoon, sillä Koulutuskirjasto on kaikille avoin kirjasto. Se, että amk-kirjastossa käytetään eri luokitusjärjestelmää kuin kaupunginkirjasto, herättää vähän hämmennystä, mutta asiakkaathan kysyvät ja kirjaston ammattilaiset neuvovat mielellään. Rakennus valmistui kesällä 1999, jolloin aloitettiin hikinen muutto. Kolme kokoelmaa muutettiin yhdeksi: kirjojen kantamisen lisäksi vaihdettiin tarrat, kirjat luokiteltiin uudelleen, korjattiin rekisteriä. Päivät menivät kuin formula-autot ja kaikilla oli kieltämättä hauskaa. Samalla opeteltiin elämään ja työskentelemään yhdessä. Yksikkökirjastoissa oli työskennelty arkirutiineissa yksin, vaikka tiivistä kontaktia kollegoihin pidettiin päivittäin. Yhteistyö kaupunginkirjaston kanssa Oma lukunsa oli suunnitteluvaiheessa kaupunginkirjaston kanssa tehtävä yhteistyö, vaikka järjestelmäyhteistyöhön oltiin jo totuttu. Aluksi pohdittiin yhteisiä toimintoja, mitä yhdistetään ja mitä pidetään erillään. Keskusteluja värittivät kustannukset, kuka maksa ja mitä. Osa asioista jäi ratkaisematta ja hyvä niin. Oli vaikea kuvitella yhteistä elämää rinnakkain samassa rakennuksessa etukäteen. Suuri osa ratkaisematta jääneistä asioista oikeni ja selkeni itsestään. Kaikkea ei tarvitse rahassa mitata vaan vastavuoroisuus ja yhteistoiminta jakaa asiat tasapuolisesti. Yhteinen Efektian konsultoima laatukoulutus aloitettiin jo syksyllä 1998 ja se oli henkilöstökoulutuksen yhteistyön alkuna. Opimme, että voimme järjestää koulutusta siten, että maksajana on vuoroin kaupunki ja vuoroin ammattikorkeakoulu. Nyt meneillään olevaan Kirjastoammattilainen oppimisen ohjaajana -koulutukseen osallistuu kaupunginkirjaston ja ammattikorkeakoulun kirjaston työntekijöitä. Kustannuksia toki seurataan, mutta yhteinen henkilöstökoulutus on suuri voimavara. Laatuprojektin myötä henkilöstö oppii tuntemaan toisiaan ja todellisessa yhteistyössähän tarvitaan toisen tuntemusta ja aitoa vuorovaikutusta. Olemme oppineet omasta osaamisestamme, miten voimme auttaa toisiamme. Ja kenenkään ei tarvitse osata kaikkea. Laatutyön viimeinen konsultoitu seminaari on ensi toukokuussa, siitä jatkamme itsenäisesti. Vaikka kirjastojen visiot ja strategat eroavat toisistaan erilaisen ylläpitäjän ja osittain erilaisen asiakaskohderyhmän takia, yhteinen arviointityö ja kehittämisinto auttaa molempia kirjastoja. Miten asiakkaat ovat meidät löytäneet Opiskelijoilta tuleva palaute on lähes yksinomaan positiivista. Opettajille muutos on ollut monimutkaisempi, onhan oppilaitoskirjastoilla oma historiansa. Kaikkia ehdottomasti koskeva kahden viikon laina-aika aiheuttaa keskustelua, vaikka lainojen uusimisen voi itse tehdä omalta päätteeltään tai soittamalla. Lisäksi käyttöön otettu sakkokäytäntö närästää toisia. Kuitenkin se osa opettajia, jotka jatkuvasti ja paljon käyttävät kirjastoa, ovat sopeutuneet hyvin. Kehitteillä on suunnitelmallinen hankintapolitiikka, johon työhön opettajat pääsevät luonnollisesti mukaan ja tuntuvat sitoutuvankin hyvin. Koulutuskirjasto on kehitystiellä ja uskon, että kaunis ja kiehtova rakennus auttaa sopeutumaan uuteen toimintaympäristöön. Tervetuloa tutustumaan! Hanna-Riina Aho, informaatikko, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu, hannariina.aho@cop.fi |
|