|
Tiedonhallintataitojen oppiminen on monitahoinen kokonaisuus. Opintojen alkuvaiheessa opiskelijat eivät välttämättä ole kovin motivoituneita oppimaan näitä taitoja, koska usein mielessä kangastelevat tulevan ammatin erityistaidot eikä vielä ole kuvaa siitä, että myös tiedonhallintataidot ovat tulevan ammatin ammattitaitoja. Parasta siis lienee, että taitojen opetus sisällytetään muiden opintojen yhteyteen ja harjoitteluun ohjataan heti ensimmäisestä oppimistehtävästä alkaen, mutta siten ettei yritetä tavoitella kaikkien taitojen hallintaa samalla kertaa vaan vähitellen kytkettynä mielekkäästi muuhun oppimistyöhön. Carol C. Kuhlthau mm. on todennut, että tehtäväntekijällä on monta tuskastuttavaakin vaihetta, ennen kuin hän on tavoittanut tietoa, kriittisesti valinnut aineistoa, laatinut oman uuden tietokokonaisuuden ja valmistautunut esitykseen. Koko prosessi vaatii onnistuakseen monenlaisia taitoja, eikä voi kuvitella, että hän voisi hankkia nämä taidot kerralla ilman ohjausta ja harjoittelematta. Opiskelijan pitkäjänteinen, opetussuunnitelmaan nivottu ohjaus vaatii sekä kirjastohenkilökunnan että opettajien yhteistyötä.
Lähtökohtaoletukset taitojen opetuksen integroimiseksi opetussuunnitelmaan ovat seuraavat: tiedonhallinnan taidot ovat joukko erilaisia taitoja, joita voidaan ryhmitellä esim. siten, että taidot ovat luonteeltaan mekaanisia tai mentaalisia ja toimintaan liittyy erilaisia tunnetiloja. Taitoja voidaan erotella ja ryhmitellä myös sen mukaan miten ajatellaan tietoa hakevan henkilön toimivan edetessään prosessissa. Taidot eivät synny itsestään, joten niitä voidaan opetella ja niiden oppimista voidaan ohjata. Koska taidot ovat toisiinsa nähden erilaisia, niiden tehokas oppiminenkaan ei tapahdu yhtä aikaa, vaan taitojen oppimista ja harjoittelua voi osittaa. Tiedonhallintataidot eivät liity vain opiskelutoimintaan vaan taidot ovat osa nykyaikaisen ammattihenkilön ammattitaitoa. Taitojen oppimisen ohjauksen tulee olla sekä oppilaitoksen opettajien että kirjaston henkilökunnan yhteinen hanke, sillä vain yhdistämällä asiantuntijuusalueet voidaan tukea opiskelijoiden taitojen karttumista pitkäjänteisesti koko opintojen ajan.
Neljä taitorypästä
Diakonia-ammattikorkeakoulussa (DIAK) tiedonhallintataidot on ryhmitetty neljänlaisiksi taitoryppäiksi: tiedonhakutaidot, kriittisen lukemisen ja aineiston valikoinnin taidot, uuden tietokokonaisuuden muodostamisen taidot ja esittämisen ja kriittisen keskustelun eli argumentoinnin taidot.
Tiedonhakutaidoilla tarkoitetaan niitä mekaanisia taitoja, joiden avulla saadaan tietoa painetuista tai atk-pohjaisista tiedonlähteistä, osataan käyttää hakuohjelmia ja tavoitetaan niiden ilmaisemat lähteet kuten esim. kirjat, raportit, artikkelit jne. sekä fyysisistä kirjastoista että virtuaalimaailmasta. Oppilaitoksessamme näitä taitoja ryhdytään harjoittelemaan heti ensimmäisen opintokokonaisuuden oppimistehtävään sidottuna.
Aluksi harjoitellaan oman kirjaston aineistotietokannan ja lähiympäristön fyysisten kirjastojen aineistotietokantojen käyttöä sekä verkossa olevien suomalaisen kirjallisuuden aineistotietokantojen käyttöä, myöhemmin siirrytään maailmanlaajuisiin tiedostoihin ja ulkomaisiin tietokantoihin. Hakutaidot kertyvät aloittamisen jälkeen joka opintokokonaisuuden oppimistehtävään kytkettynä siten, että kussakin tehtävässä mahdollisuuksien mukaan käytetään jo aiemmin opittuja, mutta myös jotain uutta tietokantaa. Esimerkiksi Oppimisen välineet -opintokokonaisuudessa opiskelijoiden tehtävänä on hakea tietoainesta tulevan ammatin kannalta kiinnostavasta aiheesta omasta tai muista paikkakunnan kirjastoista ja valmistella aineistosta pieni esitelmä.
Seuraavassa opintokokonaisuudessa tehtävänä on tutustua tulevan ammatin kotimaisiin ja kansainvälisiin ammattilehtiin ja viimeaikaisiin ammattityötä koskeviin tutkimuksiin ja laatia niistä katsaus. Katsausta käytetään sitten myöhemminkin eri opintokokonaisuuksien tarpeisiin. Tutkimusmenetelmäkurssin oppimistehtävä on etsiä tulevan ammatin kannalta kiinnostava pro gradu sekä englanninkielinen tutkimusartikkeli ja laatia niistä ohjeiden mukaan pohtiva referaatti. Jossakin opintokokonaisuuden oppimistehtävässä ohjataan käyttämään ainoastaan internetistä löytyvää aineistoa, jossakin käsitellään esim. verkosta löytyvää tilastoaineistoa. Päättötyön aloittamisen yhteydessä tarkistetaan vielä, että jokainen opiskelija on harjoitellut mahdollisimman useita hakupolkuja ja kykenee tekemään tarvitsemansa laajat haut.
Kriittisen lukemisen ja aineiston valikoinnin taitoja opetetaan luontevimmin esim. keskeisten ammattiaineiden opintojen yhteydessä, koska aineiston valikointikriteerit tulevat luontevimmin ammattityön perustana olevasta tiedonjäsentämismallista. Mutta kriittistä lukemista eli kriteerien avulla ohjautuvaa lukemista ja aineiston valikointia voidaan ja tuleekin ohjata koko opiskelun ajan. Pääasia taitojen integroinnissa opetussuunnitelman kursseihin ja opintokokonaisuuksiin on se, että jossakin opintojen vaiheessa opiskelijoiden kanssa keskitytään tarkastelemaan ja opettelemaan mitä kriittisellä toiminnalla tarkoitetaan. Myöhemmin oppimistehtäviin sisällytettynä harjoittelun myötä kriteeristöjen käyttö tulee alati tietoisemmaksi. Oppimistehtävänä voi olla esimerkiksi valmistautuminen tenttimään opettajaryhmän valikoima kirjallisuus. Tentin arviointikriteereissä näyttäytyy se, että oppimistehtävässä on asiasisällön oppimisen ohella tarkoitus harjoitella kriittistä lukemista ja esseen kirjoittamista. Tarvittavat kriteerit näyttäytyvät tenttikysymyksessä, mutta kriteeristöjen käyttöä on opeteltu ennen tenttiä opintokokonaisuuden opetuksen yhteydessä.
Oma taitolajinsa
Uuden tietokokonaisuuden muodostaminen kirjallista tai suullista esitystä varten on oma taitolajinsa, johon oppilaitoksessa totutusti äidinkielen opettajat ovat perehtyneet. DIAKissa miltei jokaisessa opintokokonaisuudessa on jokin keskeinen oppimistehtävä, jonka tuotos usein ohjataan kirjoittamaan esseenä, mutta yhtä hyvin kyseessä voi olla referaatin, katsauksen, artikkelin kirjoittamisen tai puheen laatimisen harjoittelu. Taitojen oppimisen integrointisuunnitelman avulla sekä opiskelijat että ohjaajat voivat helposti seurata minkälaista uuden tietokokonaisuuden muodostamista on harjoiteltu missäkin opintojen vaiheessa.
Laaditun uuden tietokokonaisuuden esittämistä harjoitellaan lähes jokaisessa opintokokonaisuudessa. Jotta esityksen ydintoiminto olisi vakuuttavan ja luotettavan ammattihenkilön toiminnan harjoittelu, esityksen suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota siihen, harjoitellaan laaditun tietokokonaisuuden puolustamista ja argumentoinnin taitoja kriittisessä keskustelussa. Harjoittelu on DIAKissa suunniteltu tutkimusmenetelmäopintojen ja päättötyön seminaarien yhteyteen. Näissä seminaareissa kriittisen keskustelun aikaansaamiseksi on opiskelijat ohjattu toimimaan eri rooleissa; tietokokonaisuuden esittäjän, opponentin ja muiden keskusteluun osallistujien rooleissa. Taitojen oppimisen tueksi jossakin opintojen kohdassa on keskityttävä opettamaan näitä taitoja, jonka jälkeen harjoittelu on tietoista ja toiminnan kehittymistä voidaan reflektoida.
Oppimistehtävät ovat keskeisiä integroitaessa useiden taitojen harjoitteleminen ilmiöalueen opiskeluun. Hyvin suunniteltujen oppimistehtävien avulla voidaan todeta opiskelijaryhmittäin mitkä taidot ovat olleet oppimisen kohteina missäkin opintojen vaiheessa ja minkälaisia taitokokonaisuuksia opiskelijoille kertyy opintojen edetessä. Oppimistehtävien avulla voidaan viedä taitojen oppiminen konkretiaan, reaalimaailmaan, ja tehtyjen tehtävien joukkoa voidaan jopa käyttää dokumentaationa opetuksen kokonaisuudesta ja meriittinä opiskelijan portfoliossa. DIAKissa esim. sairaanhoitajaksi valmistuvien opiskelijoiden keskeisten ammattitaitojen, muidenkin kuin tiedonhallintataitojen, oppiminen ja taitojen harjoittelu on niinikään suunniteltu vaiheittain "oppimispolkuna" oppimistehtäviin. Sairaanhoitajan ammattitaitojen luokitteluna käytetään Inkeri Nousiaisen väitöstyönään laatimaa luokittelua. Tiedonhallintataitojen oppimisen arviointi näyttäytyy DIAKin opinto-oppaassa arviointikriteeristössä sekä Tutkiva ammattikäytäntö -nimisessä päättötyöoppaassa.
Vahva yhteistyö opettajien ja kirjastohenkilökunnan kanssa tiedonhallintataitojen ohjauksessa varmistaa sen, että puhutaan samoilla käsitteillä ja pyritään yhteiseen päämäärään. Näin opiskelijoiden on helpompi muodostaa kokonaiskäsitys siitä, että kyseessä on yhtenäinen prosessi, jossa eteneminen vaatii yksittäisten taitokokonaisuuksien hallintaa.
Anneli Hallikainen, opettaja-informaatikko, Diakonia-ammattikorkeakoulu/Alppikadun yksikkö, anneli.hallikainen@mail.diak.fi
Päivi Ylätalo, kirjastonhoitaja, Helsingin Diakoniaopisto, paivi.ylatalo@hdo.mailnet.fi
|
|
Lähteet:
Gothoni Raili ja Pesonen Marja (toim.) 1998, Tutkiva ammattikäytäntö. Opas DIAKin päättötöitä ja kehittämishankkeita varten. Helsinki, Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja C. Katsauksia ja aineistoja 2.
Kaakkuri-Knuuttila Marja-Liisa 1999. Argumentti ja kritiikki. Lukemisen, keskustelun ja vaikuttamisen taidot. Helsinki, Gaudeamus
Kuhlthau Carol 1993. Seeking Meening - A process approach to library and information service. Norwood NJ, Ablex
Kurttila-Matero Eeva 1998. Tiedonhallintataitojen opetus ammattikorkeakouluissa teoksessa Forsman M. ja Väyrynen E. (toim.): Tiedonhankintataidot korkeakouluopiskelussa. Tampere, Tampereen yliopiston kirjaston julkaisuja A 7
Kuusinen Iiris ja Nurminen Maria 1999. Korkeakoulukirjastojen asiakaspalvelun arviointi. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Leeds Metropolitan Universityn kirjastot. Helsinki, Opetusministeriö
Nousiainen Inkeri 1998. Osastonhoitajien ja ylihoitajien käsityksiä sairaanhoitajan työn osaamisalueista. Jyväskylä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Opinto-opas 1999-2000. DIAK. Helsinki, Diakonia-ammattikorkeakoulu
Pelkonen Marjaana 1998. Perustelemisesta sairaanhoitajan avaintaito. Sairaanhoitaja 3. ss. 10-12
|