|
Paljon on ehtinyt tapahtua sen jälkeen, kun pariisilainen Denis de Sallo julkaisi ensimmäisenä tieteellisenä aikakauslehtenä pidetyn "Journal des Scavans"-lehtensä vuonna 1665. Painetut tieteelliset aikakauslehdet ovat vakiinnuttaneet asemansa ja olleet 350 vuoden ajan erottamattomana osana akateemisessa maailmassa ja tutkimuksessa. Perustellusti voidaan väittää, että ne ovat koko olemassaolonsa ajan olleet yksi tiedeyhteisöjen sekä myös alemman tason koulutusta antavien organisaatioiden toiminnan tukijaloista. Ajat kuitenkin muuttuvat ja muutamien viimeksi kuluneiden vuosien aikana tätä tukijalkaa horjuttamaan on vähitellen hiipinyt uudenlainen julkaisumuoto, elektroniset tieteelliset aikakauslehdet.
Myös ammattikorkeakoulujen kirjastoissa on kiinnostuttu elektronisten aikakauslehtien mahdollisuuksista viime vuosina, erityisesti Kansallinen elektroninen kirjasto FinElib-hankkeen myötävaikutuksesta. Kehitys on mahdollisuuksia antavaa ja uusi julkaisumuoto näyttää vähitellen vakiinnuttavan asemaansa.
Elektroniseen julkaisumuotoon liittyviä ratkaisemattomia kysymyksiä on monia. Elektronisten tieteellisten aikakauslehtien vetovoimaa lisäävät myös monet tekijät. Erityisesti kirjastoissa elektroniset tieteelliset aikakauslehdet koetaan tulevaisuuden julkaisumuotona, jolta on lupa odottaa jotakin todella uutta, puhuttiinpa lähes mistä tahansa painettuihin tieteellisiin aikakauslehtiin liittyvästä kirjastotoiminnosta.
Elektronisen tieteellisen aikakauslehden yleistymisen uskotaan vaikuttavan merkittävästi kirjastojen toimintaan tulevina vuosina. Muutosten vaikutuksista ollaan kirjastohenkilöstön piirissä epävarmoja ja erimielisiä: keskusteluissa nousevat esiin monet ratkaisemattomat kysymykset. Uuden julkaisumuodon todelliseen merkittävyyteen kohdistetaan myös epäilyjä. Uutta julkaisumuotoa kohtaan tunnetaan osittain myös pelkoa.
Varmaa on, että kirjastoissa joudutaan etsimään intensiivisesti ratkaisuja ja vastauksia moniin kysymyksiin, kuten: "Mitä elektroniset tieteelliset aikakauslehdet ovat?", "miten saamme ne käyttöömme?", "häviävätkö perinteiset painetut tieteelliset aikakauslehdet tulevaisuudessa kokonaan?" jne. Vastausten löytäminen vaatii runsaasti uutta elektronisiin tieteellisiin aikakauslehtiin ja niiden käytön kontekstiin liittyvää tutkimusta, nykyisellään epätarkkojen sekä usein moniselitteisten käsitteiden määrittelemistä ja viitekehyksen ja mallien kehittämistä sekä niiden empiiristä validoimista.
Koska elektroninen tieteellinen aikakauslehti on vasta 1990-luvulla noussut todelliseksi julkaisemisen vaihtoehdoksi, on ymmärrettävää, että aihepiirin tutkimuksessa ollaan vasta lähtökuopissa. Toivoa sopii, että aihepiirin tutkimus lisääntyy maassamme lähivuosina. Tämä olisi suureksi avuksi kirjastoille, joissa elektroniset tieteelliset aikakauslehdet ovat jo "pakon sanelemaa" arkitodellisuutta.
Elektronisten lehtien määrittely vaikeaa
Elektronisen tieteellisen aikakauslehden ensiaskeleet otettiin yliopistojen ja yhdistysten aloitteesta. Ensimmäiset haparoivat kokeilut elektronisen lehden toteuttamiseksi tehtiin tiedeyhteisöissä. Käsitteenä "elektroninen lehti" on ollut tunnettu jo yli 20 vuotta. Alkuaikoina 1970-luvulla elektronisten tieteellisten aikakauslehtien levitys tapahtui CD-ROMien ja diskettien avulla ja niitä hankittiin ja niiden käyttö keskittyi lähinnä kirjastoihin. Vuonna 1976 ilmestyi New Jersey Institute of Technology julkaisemana elektronisen lehden prototyypiksi mainittu viikoittain ilmestyvä tiedotuslehti Chimo (Monty, 1996.) Ensimmäistä varsinaista elektronista tieteellistä aikakauslehteä, Electronic Scientific Journal, kokeiltiin vuosina 1979-1982 John Sendersin aloitteesta. Tämä kokeilu oli osana The National Science Foundation (NFS) rahoittamassa "The EIES Electronic Journal Projectissa". (ks. Senders, 1976; Senders, 1977; Shackel & Pullinger, 1984.)
Elektronisen tieteellisen aikakauslehden yksiselitteinen määritteleminen on vaikeaa. Käsitteelle on esitetty useita määritelmäehdotuksia (ks. esim. Lempiäinen, 2000). Cahn (1999) käsittelee elektronisten aikakauslehtien määrittelemisen pulmallisuutta todeten, että englanninkielinen käsite tai ilmaus "electronic journals" merkitsee ja kattaa alan kirjallisuudessa yleisesti ja tarkemmin erittelemättä ilmaukset "electronic publishing", "electronic serials", "online journals" sekä "electronic periodicals". Kaikilla näillä ilmauksilla on monia yhteisiä piirteitä ja erojen määrittely on vaikeata. Myös suomenkielisessä terminologiassa on kirjavuutta, puhutaan verkkolehdistä, elektronisista lehdistä, nettilehdistä jne. Yksiselitteistä elektronisen aikakauslehden määritelmää ei ole olemassa huolimatta www-perusteisen käyttöliittymän vähitellen vakiintuneesta asemasta sekä elektronisen julkaisemisen lisääntymisestä.
Cahn (1999) määrittelee elektronisen tieteellisen aikakauslehden näin: "Elektroninen tieteellinen aikakauslehti on julkaisu, joka on käytettävissä mitä tahansa elektronisen julkaisun lukemiseksi tarkoitettua välinettä käyttäen. Julkaisu ilmestyy jatkuvana ja sen perättäiset osat on numeroitu kronologisesti. Se täyttää tieteelliselle aikakauslehdelle asetetut tasovaatimukset, käsittelee tiettyä aihepiiriä ja on virallinen tai epävirallinen tiedeyhteisön tai muun erityisryhmän hyväksymä julkaisu." Määritelmä kattaa suurimman osan kirjastojen kokoelmissa olevista akateemisen maailman tieteellisten aikakauslehtien kirjosta. Lisäksi "electronic journal" on ehdottomasti eniten käytetty ilmaus kuvaamaan elektronista tieteellistä aikakauslehteä alaa käsittelevässä kirjallisuudessa.
Elektronisten aikakauslehtien määrä lisääntyy
Elektronisessa muodossa saatavissa olevien tieteellisten aikakauslehtien nimekkeiden määrän kasvu on viime vuosina ollut nopeata. Nimekkeiden määrän kehityksen seuraamiseksi on olemassa muutamia jatkuvasti päivitettäviä julkaisuja, jotka sisältävät kattavasti tiedot lähes kaikista elektronisista tieteellisistä aikakauslehdistä.
Association of Research Libraries (ARL) Directory of Electronic Journals, Newsletters and Academic Discussion Lists soveltuu hyvin alan kehityksen seuraamiseen ollen monipuolinen ja kattava. Viimeisin julkaistu versio (7th ed., 1998, ISSN 1057-1337) on ensimmäistä kertaa saatavissa myös täydellisenä verkkoversiona. Julkaisu on maksullinen ja tilattavissa painettuna versiona hintaan $95 tai elektronisena versiona hintaan $70 osoitteesta http://www.arl.org/pubscat/order (hinnat tarkistettu 13.11.1999). Suurin osa julkaisussa mukana olevista elektronisista tieteellisistä aikakauslehdistä on saatavana ainoastaan elektronisessa muodossa ja tilattavissa suoraan julkaisujen kustantajilta. Julkaisu on jaettu sisällöllisesti kahteen osaan: "E-Journals and Newsletters" sekä "Scholarly and Professional E-Conferences" ja se sisältää tiedot yli 7000 julkaisusta ja konferenssista. Vuoden 1998 painos sisältää yli 3400 sarjajulkaisun nimekettä, näistä 1465 nimekettä on elektronisia tieteellisiä aikakauslehtiä, joista 1002 on käynyt läpi vertaisarvionnin (peer review) ja 708 maksullisia. Nimekkeiden määrä ARL Directoryssä on kasvanut vuosina 1991-98 vaatimattomasta 26 nimekkeestä yli 3400 nimekkeeseen. (ks. esim. Tenopir, 1999; Wyly, 1998).
Yksi parhaimmista (ks. esim. Peek, 1997; Wyle, 1998) elektronisten tieteellisten aikakauslehtien määrän kehityksen seuraamiseksi soveltuvista lähteistä on NewJour. Tämä monipuolinen verkkojulkaisu on käytettävissä ilmaiseksi osoitteessa http://gort.ucsd.edu/newjour/. Julkaisussa on nimekkeiden mukainen aakkosellinen hakemisto, mahdollisuus tutustua myös erikseen uusimpiin julkaisuun lisättyihin nimekkeisiin sekä hakumahdollisuus nimekkeen mukaan. Julkaisua on päivitetty vuodesta 1993 lähtien ja viimeisimmän päivityksen jälkeen (25.10.1999) julkaisun sisältämien nimekkeiden kokonaismäärä on 8185.
Tieteellisen julkaisemisen kriittinen massa näyttää selkeästi kallistuvan vielä painettujen tieteellisten aikakauslehtien eduksi. Anderson (1999) vertailee painettujen ja elektronisten julkaisutyyppien määriä perustaen tietonsa "The thirty-eight, 2000 edition Ulrich´s International Periodicals Directoryn" tietoihin. Kyseinen julkaisu mainitsee lähes 161200 säännöllisesti ilmestyvän aikakauslehden nimekettä. Näistä 17779 nimekettä on saatavissa online ja/tai CD-ROM muotoisina. Nimekkeistä 49499 edustaa selvästi tieteellisiä aikakauslehtiä, joista 463 nimekettä ilmestyy pelkästään elektronisessa muodossa ja 8505 nimekettä ovat saatavissa jossakin muodossa sekä paperikopioina että elektronisina julkaisuina.
Ensimmäisen sukupolven elektroniset lehdet
Perinteiset ensimmäisen sukupolven elektroniset lehdet
Tähän luokkaan kuuluvat elektroniset tieteelliset aikakauslehdet, jotka ovat perinteisiä, vanhanaikaisia ja ennen World Wide Webin tuloa tuotettuja julkaisuja. Aiemmin nämä julkaisut olivat saatavissa Dialogin ja Lexis-Nexis tyyppisten online-tietopankkien välityksellä. Niistä on useimmiten tuotettu erillisjulkaisuja, jotka ovat saatavissa myös webissä, mutta eivät hyödynnä sen multimediaa, hypermediaa tai interaktiivisia ominaisuuksia. Nämä julkaisut ovat painettujen tieteellisten aikakauslehtien sivutuotteita ja sisältävät vain osan, useimmiten tekstin osia, vastaavan painetun version sisältämästä aineistosta. Näin lukijoiden käytettävissä on osia joidenkin lehden numeroitten joistakin artikkeleista. Artikkelien jakelu tapahtuu pääasiassa kirjastojen kaukolainaustoiminnan tai kaupallisten välittäjien kautta, kun tiedot artikkeleista on ensin löydetty joko viitetietokantoihin tehdyllä haulla tai www-haulla esimerkiksi AltaVistalla. Ko. aikakauslehdet eivät täysin korvaa painettuja tieteellisiä aikakauslehtiä, mutta jos lukija tarvitsee satunnaisesti vain joitakin artikkeleita tähän luokkaan kuuluvista lehdistä, on kyseessä hyvinkin painetut tieteelliset aikakauslehdet korvaava vaihtoehto. (Tenopir, 1999.)
Kehittyneet ensimmäisen sukupolven elektroniset lehdet
Nämä aikakauslehdet muistuttavat hieman edellisen kategorian lehtiä enemmän vastaavia painettuja tieteellisiä aikakauslehtiä. Ne ovat kuitenkin edelleen sidoksissa perinteiseen painotekniikkaan ja painetun tieteellisen aikakauslehden tuotantoon. Artikkelit paikannetaan pääasiassa viitetietokantahakuina tai sisällysluetteloiden avulla ja niiden välitys tapahtuu kaukolainakopioina kirjastojen kautta tai välityspalveluiden kautta maksullisina dokumentteina. Tähän ryhmään kuuluvat tieteelliset aikakauslehdet olivat perinteisesti aluksi saatavilla CD-ROMeilla. Nykyisin ne on yleisesti saatavissa webissä useimmiten kaupallisten välittäjien, kuten Proquest Direct tai Ovid, kautta. Artikkelit ovat kokotekstisiä ja sisältävät myös grafiikkaa. Julkaisut eivät kuitenkaan ole täydellisinä saatavissa; ainoastaan valikoidut artikkelit. Artikkelien jakelussa käytetty julkaisumuoto vaihtelee, käytössä ovat mm. PDF, SGML ja HTML. Aikakauslehtien ulkoasu näyttää melko hyvältä, mutta kyseessä ovat edelleen selvästi painettujen tieteellisten aikakauslehtien jäljitelmät. Myös tämän kategorian kokotekstijulkaisut ovat erikseen valittuja eivätkä useinkaan täydellisiä. Usein tekijänoikeus estää näiden tieteellisten aikakauslehtien artikkelien toimittamisen edelleen elektronisessa muodossa käyttäjille. (mt. 1999.)
Toisen sukupolven elektroniset lehdet
Interaktiiviset toisen sukupolven elektroniset lehdet
Nämä elektroniset tieteelliset aikakauslehdet ovat eräänlaisia siirtymä- tai ylimenokauden julkaisuja. Ne ovat monessa suhteessa edelleen sidoksissa painettujen tieteellisten aikakauslehtien paino- ja muuhun tekniikkaan. Toisaalta niissä on alettu myös hyödyntää webin multimedia-, hypermedia- ja interaktiivisia ominaisuuksia. Kategorian julkaisujen joukossa on kokonaisia tieteellisiä aikakauslehtiä ja valittuja artikkeleita tai niiden osia eri julkaisuista. Julkaisuissa on mukana yleensä kaikki painetun tieteellisen aikakauslehden osat, mutta sisällöllisesti ne kuitenkin poikkeavat vastaavasta painetusta julkaisusta. Julkaisut voivat olla erikseen saatavissa ja tilattavissa kustantajilta elektronisina versioina tai sitten ne toimitetaan paperiversion tilaajille ylimääräisenä lisäpalveluna. Yleistä on, ettei tämä tieteellisen aikakauslehdeen elektroninent versio täysin vastaa painettua versiota, joten painetun korvaaminen kokonaan elektronisella versiolla ei ole mahdollista. (mt. 1999.)
Kehittyneet interaktiiviset toisen sukupolven elektroniset lehdet
Tämän luokan tieteelliset elektroniset aikakauslehdet tarjoavat lukijoilleen konkreettisesti uutta ja enemmän kuin vastaavat painetut tieteelliset aikakauslehdet. Kuitenkin näiden nimekkeiden paperimuotoinen tieteellinen aikakauslehti on aina säilytetty elektronisen tieteellisen aikakauslehden rinnalla omana vaihtoehtonaan. Julkaisuissa on hyödynnetty multimediaa ja interaktiivisuutta. Usein näistä julkaisuista on saatavissa ainoastaan uusimpien ilmestyneiden numeroiden sisältämät artikkelit ja aiempien vuosikertojen sisältämistä artikkeleista peritään erillinen maksu. Painetun version korvaaminen kokonaan elektronisella versiolla on mahdollista, jos ko. nimeke on kokoelmapoliittisesti vähämerkityksellinen ja kirjastolle riittävä, kun julkaisun artikkelit on saatavissa vaikkapa kaukolainakopioina tarvittaessa. (mt. 1999.)
Kolmannen sukupolven elektroniset lehdet
Aidot kolmannen sukupolven elektroniset lehdet
Nämä tieteelliset elektroniset aikakauslehdet ovat todellisia elektronisia tieteellisiä aikakauslehtiä, eikä niistä ole saatavissa painettua versiota missään muodossa. Lehdissä hyödynnetään maksimaalisesti multimedian, hypermedian ja interaktiivisuuden mahdollisuuksia; ne ovat usein hyvin aihespesialisoituneita ja keskittyneitä pienen asiantuntijajoukon tarpeisiin tai sitten niiden avulla pyritään kasvattamaan lukijamääriä. Julkaisut ovat ilmaisia tai niiden käytöstä peritään nimellinen maksu. Ne sisältävät myös paljon kaupallisia mainoksia ja tulevaisuudessa monet niistä muuttuvat kaupallisiksi. Yksi kirjastoja kiinnostavimmista julkaisuista on The Journal of Electronic Publishing (http://www.press.umich.edu/jep). Näiden elektronisten tieteellisten aikakauslehtien määrä kasvaa nopeasti; myös kuolevien nimekkeiden määrä on suuri. Tämä kertoo elektronisten lehtien edelleen eräänlaisesta kehitysvaiheessa olemisesta. (mt. 1999.)
"Yleiset uskomukset vs. todellisuus"
Uuden julkaisumuodon "hyväksymiseen" vaikuttavat monet tekijät. Elektronisten lehtien käyttökokemukset ovat vielä hajanaisia ja saatavissa hyvin lyhyeltä ajalta. Tutkimuksiin perustuvaa faktatietoa uuden julkaisumuodon saamasta vastaanotosta on olemassa hyvin vähän. Näyttää kuitenkin siltä, että elektronisiin tieteellisiin aikakauslehtiin liittyy jo nyt monia totuuksina pidettyjä uskomuksia. Tarkastelenkin periaatteella "yleiset uskomukset vs. todellisuus" usein esitettyjä väitteitä elektronisista tieteellisistä aikakauslehdistä (väitteet 1-15).
Elektroniset tieteelliset aikakauslehdet mahdollistavat tieteellisten artikkelien lukemisen ja käytön perinteisiä painettuja tieteellisiä aikakauslehtiä paremmin ja tehokkaammin (väite 1). Tämän usein esitetyn väitteen perusoletus on, että kaikilla tieteellisiä aikakauslehtiä lukevilla on käytössään hyvätasoinen henkilökohtainen mikrotietokone. Kehittyneissä länsimaissa tämä pitänee paikkansa varsinkin akateemisissa yhteisöissä työskentelevien keskuudessa. Kehitysmaissa tilanne on aivan toinen. Opiskelijoillakaan ei aina ole käytössä henkilökohtaisia mikrotietokoneita edes kehittyneissä länsimaissa, vaan he joutuvat turvautumaan erilaisiin yleiseen käyttöön tarkoitettujen mikrotietokoneiden käyttöön yliopistojen ja korkeakoulujen kampuksilla. Opiskelijat eivät voi tallentaa yleisten mikrotietokoneiden kovalevyille haluamiaan aikakauslehtiartikkeleita vaan joutuvat käyttämään levykkeitä. Usein levykkeiden käyttö on virusten pelossa kielletty yleiseen käyttöön tarkoitetuilla mikroille. Erilaisten kokotekstiartikkelien lukemiseen tarvittavien ohjelmien, esim. Acrobat Reader, puuttuminen mikrotietokoneista jne. vaikeuttavat opiskelijoiden elektronisten tieteellisten aikakauslehtien lukemista sekä hyväksi käyttöä. (ks. esim. Woodward 1997.)
Tiedeyhteisöissä työskentelevät tutkijat lukevat tieteellisiä aikakauslehtiä pääasiassa oman työpöytänsä ääressä (väite 2). Tämä väite vaatisi omaa erityistä tutkimustaan, mutta näyttää siltä, ettei asia ole näin. Tiedeyhteisöissä opiskelijoiden määrä lisääntyy jatkuvasti ja tutkijoiden opetukseen kuluvan ajan määräkin lisääntyy edelleen. Henkilökunnan määrä suhteutettuna opiskelijoiden määrään vähenee myös. Tutkijat joutuvatkin lukemaan tieteellisiä aikakauslehtiartikkeleita virka-ajan ulkopuolella kotonaan, junissa, lentokoneissa jne. Paperimuotoisen aikakauslehden lukeminen on huomattavasta mukavampaa kuin näyttöruudulta lukeminen. Vaikka tutkijoilla olisi kannettavat omat mikrotietokoneet, se ei välttämättä muuta tilannetta elektronisten tieteellisten aikakauslehtiartikkelien lukemisen eduksi. (mt. 1997.)
Lukijat haluavat elektronisia tieteellisiä aikakauslehtiä käyttöönsä (väite 3). Käytännön kokemukset ovat tätä väitettä vastaan. Tutkijoita on vaikeaa saada koehenkilöiksi elektronisten aikakauslehtien tutkimukseen liittyviin projekteihin; ainakin vielä muutamia vuosia sitten. Tätä selittänee koeprojekteissa tarjolla olleiden elektronisten aikakauslehtien vähäinen määrä. Tilanne on parantunut, mutta edelleen on esteitä koehenkilöiden mukaan saamisessa. Esteitä ovat mm. kiireinen työtahti, haluttomuus opetella uusia "monimutkaisia" käyttöliittymiä, pelko tunnustaa oma osaamattomuutensa jne. Kirjastoilla on ollut ja tulee olemaan merkittävä rooli elektronisten tieteellisten aikakauslehtien tutkijoille suunnatussa "markkinoinnissa" ja käyttäjäkoulutuksessa. (ks. esim. Woodward 1997.)
Elektroniset tieteelliset aikakauslehdet ovat nopeita ja mukavia käyttää (väite 4). Esitettyä väitettä ei ole aina helppo hyväksyä, sillä verkkoyhteydet ovat usein hitaita varsinkin oltaessa yhteydessä Euroopasta Yhdysvalloissa oleviin palvelimiin. Myös verkkosivujen rakenne on usein monitasoinen ja linkitykset sisällysluetteloista itse kokotekstimuotoiseen artikkeliin vaativat useita "klikkauksia", monien sivujen latautumisen odottelua jne. Käyttäjältä vaaditaan erilaisia käyttäjätunnuksia ja salasanoja kokotekstiartikkeleita sisältävien palveluiden käytön aloittamiseksi. Artikkelien tallennusmuodot ovat kirjavia; on PDF-tiedostoja, HTML-tiedostoja jne. Käyttäjiltä vaaditaankin erilaisten selainten ja ohjelmien asennuksia sekä käyttötuntemusta. Kaikki em. seikat eivät tue väitteitä elektronisessa muodossa olevien tieteellisten aikakauslehtien käytön helppoudesta. (ks. esim. Woodward 1997.)
Artikkelien julkaisemista varten tarkastettavaksi jättämisen ja itse julkaisemisen välinen viive tulee lyhenemään (väite 5). Jossakin määrin näin tapahtuukin, mutta toisaalta elektronisessa lehdessä julkaistu aineisto ei ole samalla tavoin tiedeyhteisössä tunnustettua kuin paperimuotoisessa lehdessä julkaistu artikkeli. Oman aikansa vaativa, asiantuntijoiden artikkelien sisällön arviointi eli esitarkastuksen merkitys julkaisun tieteellisen hyväksymisen takaajana säilyy julkaisumuodosta riippumatta. (ks. esim. Resh, 1998.)
Lukijat tietävät ja välittävät siitä kuka on tieteellisten aikakauslehtien julkaisija (väite 6). Kustantajat tarjoavat palveluidensa sekä käyttöliittymiensä välityksellä lukijoille vain omien julkaisemiensa tieteellisten aikakauslehtien tarjonnan. Lukijat ovat kuitenkin kiinnostuneita merkittävimmistä oman tutkimusalueensa tieteellisistä aikakauslehdistä kustantajasta riippumatta. Lukija joutuu aihepiiriään seuratessaan helposti käyttäjätunnusten, salasanojen sekä eri palveluiden viidakkoon yrittäessään tyydyttää tiedontarpeensa elektronisten tieteellisten aikakauslehtien artikkelitarjonnan avulla. Tätä ongelmaa helpottavat FinElibin ja esimerkiksi OCLC First Search tyyppiset palvelut, jotka tarjoavat saman käyttöliittymän kautta useiden kustantajien julkaisuja. (ks. esim. Woodward 1997.)
Lukijat haluavat lukea elektronisten tieteellisten aikakauslehtien artikkelit painettussa muodossa julkaistujen tieteellisten artikkelien kaltaisessa ulkoasussa (väite 7). Väite perustuu käsitykseen, että sivut on artikkeleissa numeroitava, jotta julkaisuun viittaaminen perinteisellä tavalla on mahdollista. Käsitykset vaihtelevat. On esitetty kantoja, että viitteen muoto on riittävä kertomaan lukijalle onko kyseessä elektroninen tai painettu artikkeli. Myös kappaleiden numerointi on joidenkin mielestä riittävä eikä sivunumerointia tarvita ollenkaan. Näyttöruudulla voi myös katsoa huomattavasti vähemmän tekstiä yhdellä kertaa kuin yhdellä paperilehden sivulla. Esimerkiksi kaksipalstainen teksti on pientä ja siten mm. Acrobat Readerilla hankalasti luettavaa. PDF-muotoista elektronista tieteellistä aikakauslehteä ei välttämättä pidä kutsua aidoksi tieteelliseksi aikakauslehdeksi vaan se on painetun tieteellisen aikauslehden toinen jakelumuoto. Vasta ulkoasun muutoksilla ja interaktiivisuuden mukaan ottamisella julkaisusta tulee todellinen elektroninen tieteellinen aikakauslehti. (ks. esim. Woodward 1997.)
Koska elektronisten tieteellisten aikakauslehtien hyödyntämisessä ei välttämättä tarvita kirjastoja, ne tulevat siten tarpeettomiksi (väite 8). Tämä väite ei tule toteutumaan, sillä kirjastot ovat olleet avainasemassa ja tiennäyttäjiä tieteellisissä yhteisöissä elektronisten tieteellisten aikakauslehtien saattamiseksi organisaatioidensa henkilökunnan sekä opiskelijoiden käyttöön. Kirjastot tulevat olemaan elektronisia aineistoja tarjoavien kustantajien palveluiden solmukohtia. Kirjastot tekevät kustantajien kanssa palveluiden käyttösopimukset, asettavat palveluiden tarjonnan organisaatioidensa käyttöön, hoitavat käyttäjäkoulutuksen, huolehtivat palveluiden toimivuudesta organisaatioiden verkkoympäristöissä, varmistavat palveluiden sisällöllisen merkityksen organisaatioilleen jne. Elektroninen tieteellinen aikakauslehti tulee olemaan rinnakkainen palvelumuoto nykyisille painetuille tieteellisille aikakauslehdille. Ne eivät ole toisiaan korvaavia tai poissulkevia lähteitä , vaan toisiaan täydentäviä julkaisumuotoja. (ks. esim. Woodward 1997; Tenopir & King, 1996.)
Elektroniset tieteelliset aikakauslehdet tulevat säästämään kirjastojen rahoja (väite 9). Kustantajat eivät ole alentaneet julkaisujensa tilaushintoja siirryttäessä painetusta tieteellisistä aikakauslehdistä elektronisiin tieteellisiin aikakauslehtiin. Kustantajat tarjoavat pääsääntöisesti elektronisen tieteellisen aikakauslehtensä painetun version rinnalla vaatien kirjatoilta sen käyttöönotosta usein jopa lisähintaa. Hyvin harva kustantaja tarjoaa pelkästään elektronisessa muodossa julkaistavia tieteellisiä aikakauslehtiä ja tällöin hintataso vastaa painettuja julkaisuja. Eroja on jonkin verran kaupallisten ja ei-kaupallisten kustantajien välillä. Ei-kaupallisiksi kustantajiksi luetaan tieteelliset yhteisöt, yliopistojen ja tutkimuslaitosten kustannustoiminta sekä julkishallinnolliset yhteisöt. (ks. esim. Woodward 1997.)
Elektronisten tieteellisten aikakauslehtien varastointi ja levittäminen on halpaa tai ilmaista (väite 10). Tämän kaltaiset väitteet elektronisten tieteellisten aikakauslehtien käytön lisäyksen perusteina eivät ole perusteltuja. Internet on välityskanavana toki halpa tai lähes ilmainen, mutta organisaatioiden verkkorakenteiden ylläpito, aikakauslehtien lukemiseksi tarvittavien laitteiden ajantasaisena pitäminen, palvelinten ylläpito, vaadittavat levytilat, ylläpitoon vaadittavat henkilöresurssit yms. eivät ole organisatioille ilmaisia. (ks. esim. Woodward 1997.)
Kustantajat kantavat huolta julkaisujensa lukijakunnasta (väite 11). Todellisuudessa kustantajat myyvät hyvin vähän tieteellisiä aikakauslehtiä yksityisille henkilöille. Kustantajat ovat suoraan tekemisissä ainoastaan keskeisten artikkeleita kirjoittavien tutkijoiden sekä toimituskuntaan kuuluvien asiantuntijoiden kanssa. Kustantajat markkinoivat julkaisunsa pääsääntöisesti erilaisten välitysagenttien kautta kirjastoille, jotka ovat tieteellisten aikakauslehtien suurin tilaajakunta. Käytännössä kustantajat eivät ole juurikaan tekemisissä julkaisujensa normaalien lukijoiden kanssa. Voikin esittää kysymyksiä kuten missä, mitä tarkoitusperiä varten ja keitä (lukijoitako?)varten kustantajat suunnittelevat omien toimintojensa strategioita siirryttäessä painetusta elektroniseen julkaisumuotoon. Lukijalähtöinen näkökulma elektronisten tieteellisten aikakauslehtien julkaisutoiminassa on puutteellista.(ks. esim. Woodward 1997.)
Elektroniset tieteelliset aikakauslehdet tulevat tuottamaan kustannussäästöjä julkaisijoille (väite 12). Tämä väite ei ainakaan lähiaikoina näytä toteutuvan. Kustantajat julkaisevat sekä paperimuotoisen että elektronisessa muodossa julkaistun version tieteellisistä aikakauslehdistään. Tämä on varmasti vähintään yhtä kallista kuin pelkän painetun version julkaiseminen; eivätkä kustantajat ole toistaiseksi valmiita siirtymään pelkkään elektroniseen versioon. Henkilöstökustannuksia on vaikea saada alennettua, koska toimitustyö on käytännössä yhtä vaativaa, olipa kyseessa painettu tai elektroninen tieteellinen aikakauslehti. (ks. esim. Woodward 1997.)
Elektroniset tieteelliset aikakauslehdet tekevät välittäjäorganisaatiot tarpeettomiksi (väite 13). Kirjastoille on helpointa sekä kustannus että käytännön syista asioida välittäjäorganisaatioiden kanssa, koska ne tarjoavat koko kirjaston tarvitseman valikoiman julkaisuja, ts. tietokannat, monografiat, sarjajulkaisut, aikakauslehdet jne. Kirjastoilla ei ole mahdollisuutta asioida suoraan useiden kymmenien, mahdollisesti satojen eri kustantajien kanssa. Tämän vuoksi välittäjäorganisaatiot tulevat säilyttämään asemansa ja ovat tärkeitä myös tulevaisuudessa huolimatta elektronisten tieteellisten aikakauslehtien käytön mahdollisesta kasvusta. (ks. esim. Woodward 1997.)
Ainoastaan uusimpia tieteellisten aikakauslehtien numeroita ja artikkeleita halutaan käyttöön (väite 14). Aikakauslehtien sisältämien artikkelien uutuuden ja iän merkitys vaihtelee tieteenaloittain. Tutkijoiden joukossa tehtyjen tutkimusten mukaan (ks. esim. Steward, 1996, 346) tieteellisiä aikakauslehtiartikkeita pitää olla käytettävissä takautuvasti 40-50 vuotta. Elektronisessa muodossa julkaistujen tieteellisten aikakauslehtien säilytys on vielä monin tavoin ratkaisematon asia. Kirjastot tullevat näyttelemään tässä tärkeätä osaa.(ks. esim. Woodward 1997.)
Kaikki tieteelliset aikakauslehdet tulevat olemaan elektronisia muutamassa vuodessa ja painettujen versioiden aika on ohitse (väite 15). Tämä väitteen toteutuminen tai toteutumatta jääminen nähdään tulevaisuudessa; väite tuntuu optimistiselta. Elektronisten tieteellisten aikakauslehtien määrä on toistaiseksi pieni verrattuna painettujen tieteellisten aikakauslehtien nimekkeiden määrään. (ks. esim. Woodward 1997). Parhaiten asiaa kuvaa José A. Mari Muttin (1999): "Vaikka elektronisen julkaisemisen mahdollistava tekninen tietämys on olemassa, laajassa mittakaavassa tapahtuva siirtyminen painetusta elektroniseen julkaisumuotoon tapahtuu vasta kun tieteellisissä yhteisöissä saavutetaan riittävä taso Internet-yhteyksien määrässä sekä tasossa, artikkelien tuottajat ts. kirjoittajat hyväksyvät ja antavat tukensa elektronisille tieteellisille aikakauslehdille ja kirjastot kehittävät luotettavat ja käyttövarmat järjestelmät elektronisessa muodossa olevien tieteellisten aikakauslehtiartikkelien lukemiseksi. Merkittävä siirtyminen uuteen julkaisumuotoon alkaa vasta sitten, kun ensimmäiset arvovaltaiset tieteelliset aikakauslehdet luopuvat painettujen tieteellisten aikakauslehtiensä julkaisemisesta."
Julkaisumuodot toisiaan täydentäviä
Alan tutkijat sekä asiantuntijat ovat varsin yksimielisiä siitä, että painetut paperimuotoiset tieteelliset aikakauslehdet tulevat jatkamaan olemassa oloaan vielä vuosia siitäkin huolimatta, että siirtyminen elektroniseen julkaisumuotoon näyttää jatkuvan kiihtyvällä vauhdilla.
Yhteisymmärrys myös siitä, että molemmat julkaisumuodot tulevat elämään rinnakkain kenties lähes "ikuisesti", on suuri. Edelleen ollaan melko yksimielisiä siitä, että julkaisumuodot ovat nyt sekä tulevaisuudessa toisiaan täydentäviä eivätkä suinkaan toisiaan pois sulkevia julkaisumuotoja. Tieteellisen aikakauslehden kriisissä tai murrosvaiheessa näyttää vahvasti siltä, että sekä painettu että elektroninen tieteellinen aikakauslehti tulevat olemaan vahvasti mukana tulevina vuosina kirjastojen sekä tieteellisten yhteisöjen toiminnassa. (ks. esim. Anderson, 1999; Chan, 1999; Tenopir, 1997; Tomney & Burton, 1998)
Ainakin toistaiseksi elektronisten tieteellisten aikakauslehtien nimekkeiden määrä on marginaalinen verrattuna painettujen tieteellisten aikakauslehtien nimekkeiden määrään, jotta ne voisivat kokonaan korvata painetut julkaisut. Tutkijoiden ja tieteellisten artikkelien kirjoittajien paperimuotoisen julkaisemisen arvostus "maineen mittarina", lukijoiden "haluttomuus" lukea artikkeleita näyttöruudulta ja "tarve" tulostaa artikkelit paperille sekä kustantajien "pelko" mahdollisista tulomenetyksistä ovat syitä, jotka mielestäni hidastavat eniten elektronisen tieteellisen aikakauslehden yleistymistä. Nämä edellyttävät asennemuutoksia; toteutumisen ennustaminen on myös vaikeata.
Kehityksen keskiössä ovat mielestäni tutkijoiden, ts. artikkelien kirjoittajien, kustantajien, välittäjien, tiedeyhteisöjen ja kirjastojen yhteistyö. Kaikkia tarvitaan; yhteistyön on oltava entistä tiiviimpää taloudellisesti kiristyvässä maailmassa. Mitään tahoa ei pidä sulkea pois "tarpeettomana" tai "vanhentuneena" ja on myös muistettava, että Internet ja siihen liittyvä tietotekniikan kehitys kaikkine mahdollisuuksineen on vain väline eikä se välttämättä anna takeita elektronisten aineistojen sisältöjen laadukkuudesta.
Painettuja tieteellisiä aikakauslehtiä ei ainakaan lähivuosina voida kokonaan korvata elektronisilla tieteellisillä aikakauslehdillä. Vaikuttaa myös siltä, että uusi julkaisumuoto on tullut jäädäkseen. Harrisonin ja Stephenin (1995) väite: "Painetut akateemiset tieteelliset aikakauslehdet ovat olleet tiedeyhteisöjen nykypäivään johtaneen kehityksen tukijalkoina ja takeena menneinä vuosina ja aivan samalla tavoin elektroniset tieteelliset aikakauslehdet tulevat palvelemaan samaa päämäärää tieteellisten yhteisöissä tulevaisuudessa" on helposti hyväksyttävissä pienellä lisäyksellä, joka muuttaa väitteen lopun muotoon: "..ja aivan samalla tavoin elektroniset tieteelliset aikakauslehdet tulevat palvelemaan samaa päämäärää painettujen tieteellisten aikakauslehtien rinnalla tieteellisissä yhteisöissä tulevaisuudessa".
Esa Lempiäinen, dipl.ins., informaatikko, Satakunnan ammattikorkeakoulu, lempiain@tp.spt.fi
|
|
Lähteet:
Anderson, I. W. 1999. To bind not to bind: pros cons of maintaining paper periodicals in the library´s collection. Information Outlook 3(11), s. 24-28.
ARL Directory of Electronic Journals, Newsletters and Academic Discussion Lists [verkkodokumentti]. Washington DC: Association of Research Libraries [viitattu 15.11.1999]. Tilattavissa osoitteesta: http://www.arl.org/pubscat/order Saatavana myös painettuna: ARL Directory of Electronic Journals, Newsletters and Academic Discussions Lists, 7th ed., 1997, ISSN 1057-1337, 959 sivua. Saatavissa: http://www.arl.org.com/scomm/edir/pr97.html
Cahn, L. 1999. Electronic journals and academic libraries. Library Hi Tech 17(1), s. 10-11.
Harrison, T. M. & Stephen, T. 1995. The electronic journals as the heart of an online scholarly community. Library Trends 43(4), s. 592-608.
Lempiäinen, E. 2000. Tieteellinen aikakauslehti muutosten kourissa. Yleistyykö elektroninen tieteellinen aikakauslehti? Tampere: Tampereen yliopisto, Informaatiotutkimuksen sivulaudaturtutkielma, 88 sivua. (jätetty tarkastettavaksi 27.1.2000).
Monty, V. 1996. Electronic journals: publishing paradigm [verkkodokumentti]. CLA"s Emerging Technologies Interest Group, Information Technology column [viitattu 11.11.1999]. This paper was presented Jan. 10. at the Internet World Canada conference, Jan. 8 to 12, in Toronto, Ontario. Saatavissa: http://magi.com/~mmelick/it96feb.htm.
Mutt, J.A.M. 1999. Print vs. the internet: the future of the scientific journal [verkkodokumentti]. [viitattu 11.11.1999]. Saatavissa: http://mayaweb.upr.clu.edu/artssciences/cjs/book/elektyroj.htm.
NewJour Electronic Journals & Newsletters: the archive for journals and newsletters available on the Internet [verkkodokumentti]. San Diego: Data Services Unit of the Social Sciences and Humanities Library of the University of California, 1999 [viitattu 22.11.1999]. Saatavissa: http://gort.ucsd.edu/newjour/.
Peek, R. 1997. Where are electronic journals going? Information Today [verkkolehti], 14(10), s. 44-45 [viitattu 22.11.1999]. Saatavissa: http://www.epnet.com/ehost/finland/login.html.
Resh, V. H. 1998. Science and communication: an author/editor/user"s perspective on the transition from paper to electronic publishing [verkkodokumentti]. Issues in Science and Technology Librarianship [viitattu 10.12.1999]. Saatavissa: http://www.library.ucsb.edu/istl/98-summer/article3.html.
Senders, J. F. 1976. The scientific journal of the future. The American Sociologist. 11(August), s. 160-164.
Senders, J. F. 1977. An online scientific journal. Information Scientist 11(1), s. 3-9.
Shackel, B. & Pullinger, D. J. 1984. Blend-1: background and developments. [London: The British Library]. Library and Information Research Report 29. 155 sivua.
Tenopir, C. 1999. Should we cancel print? Library Journal [verkkolehti], 124(14), s. 138 [viitattu 20.11.1999]. Saatavissa: http://www.epnet.com/ehost/finland/login.html.
Tenopir, C. & King, D. W. 1996. Setting the record straight on journal publishing: myth vs. reality. Library Journal [verkkolehti], 121(5) [viitattu 21.11.1999], s. 32. Saatavissa: http://www.epnet.com/ehost/finland/login.html.
Tenopir, C. King, D. W. 1998. Designing the future of electronic journals with lessions learned from the past: economic and use patterns of scientific journals. Teoksessa: Proceedings of the socioeconomic dimensions of electronic publishing workshop 1998. IEEE, Piscataway, NJ, USA. s. 11-17.
Tomney, H. & Burton P.F. 1998. Electronic journals: a study of usage and attitudes among academics. Journal of Information Science, 24(6), s. 419-429.
Woodward, H., Rowland F., McKnight, C., Meadows, J. & Pritchett C. 1997. Electronics journals: myths and realities. Library Management 18(3), s. 155-162.
Wyly, B. J. 1998. Overcoming intellectual and virtual access as barriers to utilization of electronic publicatons. Teoksessa: Proceedings of the socioeconomic dimensions of electronic publishing workshop 1998. IEEE, Piscataway, NJ, USA. s. 107-113.
Kooste elektronisten tieteellisten aikakauslehtien aihepiirin URL-osoitteista:
ABC-CLIO Historical Abstracts
http://serials.abc-clio.com/
Academic Press IDEAL (San Jose, California)
http://www.idealibrary.com/
Academic Press International Digital Electronic Access Library (IDEAL) / lehtiluettelo
http://www.academicpress.com/ideal/new
Academic Press IDEAL / lehtiluettelo
http://hul.helsinki.fi/finelib/asfe.html
Academic Press IDEAL (Bath, UK)
http://www.europe.idealibrary.com/
ACM Digital Library / lehtiluettelo
http://www.acm.org/dl/alpha_list.html
American Chemical Society (ACS) / lehtiluettelo
http://pubs.acs.org/about.html
American Institute of Physics (AIP)
http://ojps.aip.org/
American Chemical Society (ACS)
http://pubs.acs.org/
ARL Directory of Electronic Journals, Newsletters and Academic Discussion List
http://www-arl.org.com/scomm/edir/pr97.html
Association of Research Libraries (ARL) Directory of Electronic Journals, Newsletters and Academic Discussion Lists / painetun julkaisun tilaus
http://www.arl.org/pubscat/order
Britannica Online (Encyclopedia Britannica)
http://search.eb.com/
Cambridge Scientific Abstracts (CSA)
http://www.csa2.com/htbin/dbsel.cgi?username=finlc6&access=finlc6006
EBSCO Academic Search FullTEXT Elite
http://www.epnet.com/ehost/finland
EBSCO Academic Search FullTEXT Elite / lehtiluettelo
http://hul.helsinki.fi/finelib/asfe.html
Helsingin teknillisen korkeakoulun kirjasto / elektroniset lehdet
http://www.hut.fi/Yksikot/Kirjasto/E-lehdet
Institute of Electrical and Electronic Engineers and the Institution of Electrical Engineers Electronic Library (IEEE/IEE)
http://iel.ihs.com/
Institute of Physics (IoP)
http://www.iop.org/
International Index to Music Periodicals (IIMP)
http://www.chadwyck.com/iimpft/home.htm
International Federation of Library Associations and Institutions (IFLA)
http://www.ifla.org/II/index.htm
International Federation of Library Associations and Institutions (IFLA)
"Digital libraries: Resources and Projects"
http://www.ifla.org/II/diglib.htm
International Federation of Library Associations and Institutions (IFLA)
"Electronic journals and current awareness"
http://www.ifla.org/II/libdoc.htm#ejca
ISI Web of Science
http://www.isinet.com/products/citation/wos.html
Journalismi verkossa
http://www.wysiwyg.fi/jv/
Kansallinen elektroninen kirjasto-työryhmän muistio
http://www.minedu.fi/elkirjasto/index.html
Kansallinen elektroninen kirjasto - FinElib / kotisivu
http://hul.helsinki.fi/finelib
Kansallinen elektroninen kirjasto - FinElib: elektroniset lehdet, viitetietokannat, hakuteokset / käyttöliittymä aineistoihin
http://hul.helsinki.fi/finelib/lisens.html
Kansallinen elektroninen kirjasto - FinElib / käyttäjäkysely 1998
http://hul.helsinki.fi/finelib/vastaukset98.html
Kansallinen elektroninen kirjasto - FinElib / käyttäjäkysely 1999
http://hul.helsinki.fi/finelib/vastaukset99.html
Kansallinen elektroninen kirjasto - FinElib / käyttötilastot
http://hul.helsinki.fi/finelib/tilastot.html
Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun kirjasto / elektroniset lehdet
http://www.lut.fi/ltkk/kirjasto/bkehys.html
MCB University Press Emerald Intelligence + Fulltext / lehtiluettelo
http://www.emerald-library.com/cgi-bin/EMRtoc.cgi?level=1&keyno=10
MCB University Press Emerald Intelligence + Fulltext
http://www.mcb.co.uk/
NetMOT sanakirjasto
http://www.kielikone.fi/restricted/finelib/netmot.shtml
NewJour Electronic Journals & Newsletters: the archove for journals and newsletters available on the Internet
http://gort.ucsd.edu/newjour/
OCLC FirstSearch
http://www.oclc.org/oclc/menu/fs.htm
OCLC FirstSearch / lehtilista
http://www2.oclc.org/ocls/fs/fstitle/index.html
Online Computer Library Center (OCLC)
http://www.oclc.org/
Online Journal Publishing Service / lehtiluettelo
http://ojps.aip.org/
Online Services Electronic Journals / lehtiluettelo
http://www.iop.org/Journals/bytitle
Oulun yliopiston kirjasto / elektroniset lehdet
http://www.kirjastooulu.fi/elekokoelmat/elelehdet.html
OVID-palvelu (Medline, Cinahl, Ebmr)
http://vertex.helsinki.fi/cgi-bin/ovidweb.cgi
Periodicals Contents Index (PCI)
http://pci.chadwyck.com/
Project Muse Scholarly Journals Online
http://muse.jhu.edu/
Science Citation Index (SCI)
http://www.isinet.com/products/citation/cisci.html
Silver Platter-käyttöliittymä (BA, BIOSIS, CAB, INSPEC, MLA)
http://www.inf.net/finelib/
Springer Verlag LINK
http://link.springer.de/forum.htm
Springer Verlag LINK / lehtiluettelo
http://link.springer.de/ol/total/lista.html
Suomen tieteelliset kirjastot (TILKE) / elektroniset lehdet
http://www.helsinki.fi/~hyk_ml/lehdet.htm
SwetsNet (USA, Canada)
http://www.swetsnet.com/
SwetsNet / lehtiluettelo
http://swetsnet.nl/public/journals
SwetsNet (Europe)
http://www.swetsnet.nl/
SwetsNet / kustantajien luettelo
http://swetsnet.nl/public/publishers
Tampereen teknillisen korkeakoulun kirjasto / elektroniset lehdet
http://www.tut.fi/library/lehti.html
Tampereen teknillisen korkeakoulun kirjasto / elektroniset lehdet
http://www.tut.fi/triphome/electronic/welcome.html
The Andrew W Mellon Foundation Journal storage Project (JSTOR)
http://www.mellon.org/jstor.html
Tieteelliset kirjastot (TILKE) / tekniikan alan elektronisia lehtiä
http://www.helsinki.fi/~lehdeta.html
TULIP final report
http://www.ellsevier.com/homepage/about/resproj/trmenu.htm
UMI Proquest Direct ABI Inform
http://www.umi.com/pqdauto
Wiley InterScience
http://www.interscience.wiley.com/
Wiley InterScience / lehtiluettelo
http://www3.interscience.wiley.com/cgi-bin/browsepj
|