|
Yliopistokirjastot ratkaisivat oman tulevan kirjastojärjestelmänsä syyskuun viime päivinä. Uudeksi yhteiseksi järjestelmäksi valittiin Voyager Endeavorilta. Yliopistokirjastot jatkavat nyt yksityiskohtien hiomista sekä neuvotteluja. Ammattikorkeakoulukirjastojen mahdollisuus ja osallisuus hankkeeseen selviää myös pian.
Ammattikorkeakoulujen Linnea2 -projektityöryhmä on työskennellyt yhteisjärjestelmäaiheen kanssa kesän ja alkusyksyn. Raportti valmistui lokakuun lopussa. Lähtökohta oli se, että ammattikorkeakoulujen kirjastot liittyvät saman järjestelmän käyttäjiksi kuin yliopistokirjastot. Onko kyseessä sama vai eri sopimus, ja montako tietokantaa syntyy, on sitten toinen asia.
Yliopistokirjastojen kustannukset ovat 35 miljoonaa markkaa, joka jakautuu sopimuksentekovuodelle (20 milj. mk) ja sitä seuraavalle vuodelle (15 milj. mk). Ammattikorkeakoulukirjastojen hajautetun järjestelmän yhdeksi hinta-arvioksi on esitetty 29 miljoona markkaa. Ammattikorkeakoulukirjastojen rahoituslähteitä ovat opetusministeriö ja ammattikorkeakoulut. Opetusministeriö on jo linjannut Koulutus- ja tutkimus vuosina 1999 - 2004 -raportissaan, että ammattikorkeakoulukirjastojen järjestelmähanketta rahoitetaan keskitetyllä rahoituksella. Kuitenkaan vuodelle 2000 ei ole suurempaa rahavarausta, joskin projektiryhmä on esittänyt, että järjestelmän pilottikirjastojen valmistelu-, suunnittelu- yms. työlle varattaisiin 4 miljoonaa markkaa. Vuodelle 2001 tulisi varata 15 miljoonaa markkaa yhteisen atk-järjestelmän ja palvelinten hankintaan, tietokantojen siirtoon yms. Vuodeksi 2002, jolloin loput tietokannat siirrettäisiin ja aloitettaisiin yhteinen tietokanta, varattaisiin 10 miljoonaa markkaa. Ammattikorkeakoulut rahoittaisivat pääosin mm. henkilöstö- ja järjestelmäkoulutuksen, laitekantojen uusimisen sekä siirtymistoteutukset.
Hallinointi ja konsortiot
Yliopistokirjastot neuvottelevat vuoden loppuun mennessä oman keskinäisen konsortionsa hallinnoinnin. Tähän neuvonpitoon eivät ammattikorkeakoulukirjastot osallistu. Yliopistokirjastoilla on omat rahoituskanavansa oman konsortionsa sopimusta varten ja tässä vaiheessa on viisainta edetä yksi vaihe kerrallaan.
Hallinnointiin on mielestäni kaksi näkökulmaa. Ammattikorkeakoulukirjastot voisivat muodostaa oman konsortionsa tai ne voivat liittyä yliopistojen konsortioon.
Ammattikorkeakoulut voivat omana konsortionaan siis ostaa ostopalveluina palvelinresursseja, henkilöresursseja ym. yliopistokirjastojen konsortiolta tai muulta taholta. Jos ammattikorkeakoulukirjastot ovat konsortion osa, niin tällöin nyt muodostettavaa yliopistojen konsortiota laajennetaan tai sitten muodostetaan tälle konsortiolle vastaava keskustelukumppani ja edustus järjestelmän tuottajan suuntaan. Jälkimmäinen vaihtoehto on mahdollinen myös riippumatta siitä olisiko ammattikorkeakoulukirjastoilla oma sopimuksensa tai oma palvelin / omat palvelimet ja tietokanta / tietokannat.
Aikataulu
Yliopistokirjastot ovat täsmälleen aikataulussa oman järjestelmänsä valinta- ja hankintaprosessissa. Yliopistokirjastojen luetteloiden siirto uuteen järjestelmään tulee olemaan ajankohtainen vuoden 2001 alussa. Vasta tämän jälkeen on mahdollista lähteä muiden yhteisten ja erillisten sopimuskumppaneiden kanssa kirjastojärjestelmän vaihtamiseen.
Ammattikorkeakoulukirjastot siirtyvät järjestelmään hitaammin ja siihen vaikuttaa myös valittava tekninen ratkaisu. Aluksi järjestelmään liittyisivät pilottikirjastot, joilla olisi omat ja erilaiset aikataulut. Pilottikirjastojen järjestelmän vaihto sijoittuisi mahdollisesti kevääseen 2001.
Monenlaista ennakolta tehtävää työtä voidaan kuitenkin tehdä jo nyt. Luetteloiden tilaa voi kohentaa, luettelointi- ym. koulutusta voi hankkia lisää, tietueet konvertoida marcin vaihtomuotoon, lisätä poimintaa sovitusta aineistosta jne. Tämä kaikki on mahdollista tehdä etukäteen siirtymävaiheen nopeuttamiseksi.
Etuja, haittoja...
Ammattikorkeakoulujen oma yhteinen järjestelmä ja yliopistojen kanssa yhteinen järjestelmä mahdollisina vaihtoehtoina sekä yhteistyö yliopistokirjastojen kanssa ovat tuottaneet ainakin seuraavien etujen ja haittojen luettelon:
Omasta erillisestä järjestelmästä koituisi mm. seuraavat edut:
- Omista tarpeista lähtevä kehittämis- ja käyttölinja, jolloin kirjastotoiminnan erot ammattikorkeakoulu- ja yliopistokirjastoissa voidaan paremmin huomioida.
- Ei niin iso, ja siis vähemmän jäykkä organisaatio, kuin ammattikorkeakoulu- ja yliopistokirjastot yhdessä.
- Mahdollisesti paikallisyhteistyö voisi säilyä ja kehittyä.
- Kahden erillisen järjestelmän olemassaolo edistää tervettä kilpailua ja tuotekehitystä sekä estää monopoliaseman muodostumisen.
Yhteistyöstä taas tulisi säästöjä ja etuja ainakin seuraavissa tapauksissa:
- Luetteloinnin nopeutumisesta aiheutuvat säästöt.
- Säästöt palkkakustannuksissa (atk-henkilöstö keskitetään) ja kirjastohenkilöstön työtehtävissä (paikallisia työtehtäviä keskitetysti etäällä suoritettaviksi).
- Säästöt laitteisto- ja ohjelmistohankinnoissa yhteisten hankintojen myötä.
- Säästöt koulutuksen integroimisessa. Kustannusten lisäksi kirjastoluetteloiden vaivaton ja laaja näkyvyys tietoverkoissa on helpointa toteuttaa yhteistyön ja yhteisten järjestelmien avulla.
- Laadun paraneminen luetteloissa.
- Imagon painopisteen siirtyminen yhteisen korkeakoulukirjastolaitoksen suuntaan (= yliopistokirjastot & ammattikorkeakoulukirjastot).
Oman järjestelmän piirissä pysymisestä voisi tulla myös haittoja:
- Valmiiden luettelotietueiden käyttö on rajoitetumpaa, joten luetteloinnin tehostuminen ei olisi niin suurta kuin Linnea2:ssa.
- Yhteistyöstä saatavaa muutakin työnsäästöä menetetään, mm. kulut erikoisasiantuntemuksesta kaksinkertaistuvat.
- Ylläpitokustannuksissa ja hankintahinnassa mahdollisesti menetetään rahaa.
Haitat yhteistyöstä kirjastojärjestelmien kohdalla ovat
- Ammattikorkeakoulujen ja ammattikorkeakoulukirjastojen itsenäisyyden mahdollinen väheneminen/menetykset.
- Ammattikorkeakoulukirjastojen omaleimaisuuden mahdollinen menetys.
- Alueellisten ratkaisujen väistyminen valtakunnallisten intressien tieltä.
- Riski pienten ammattikorkeakoulujen tarpeiden huomioimattomuudesta.
- Mahdollisen Helsinki-keskeisyyden riskit.
- Suuren järjestelmän jäykkyys.
Vaikutusmahdollisuuksia, uhkatekijöitä ja ratkaisuvaihtoehtoja
Oman ammattikorkeakoulukirjaston itsenäisyys, ammattikorkeakoulukirjastojen yhteinen itsenäisyys sekä suurten yliopistokirjastojen ja varsinkin Helsingin yliopiston mahdollinen liian merkittävä rooli ovat asioita, joihin kaikkiin liittyy sekä uhkatekijöitä että mahdollisuuksia. Projektityöryhmä onkin keskustellut mahdollisista uhista ja ongelmista ammattikorkeakoulukirjastojen keskuudessa ja myös yliopistokirjastojen edustajien kanssa. Aika ja valtakunnalliset ratkaisut kuitenkin näyttävät, mikä rooli kenelläkin ja minkälaisia uudenlaisia kirjasto- ja tietopalvelujen yhteenliittymiä ja verkostoja tulee olemaan tieteellisen ja ammatillisen kirjastomaailman kentällä ja kehittämisessä.
Opetusministeriön ja kansalliskirjaston rooli kirjastojen kehittämisessä on tärkeä myös kirjastojärjestelmäkysymyksessä. Luovuttaako opetusministeriö yhteistä koordinointivaltaa Kansalliskirjastostrategialuonnoksen tarkoittamassa merkityksessä Helsingin yliopiston kirjastolle? Ymmärretäänkö ammattikorkeakoulukirjastot omaa kenttää laajemmin tärkeäksi uudeksi voimavaraksi ammatillisen ja tieteellisen koulutuksen ja sivistyksen kentässä? Saammeko äänemme kuuluviin, onko meillä oma ääni, jota on tarpeen kuulla?
Iiris Karppinen, kirjastonjohtaja, Hämeen ammattikorkeakoulu, iiris.karppinen@hamkk.fi
|