Zhuyin aloitti työharjoittelun Kampuskirjastossa maanantaina seitsemäs maaliskuuta. Tiistaina iltapäivällä työkaverit luonnehtivat, että työharjoittelijamme on varsin oma-aloitteinen. Minusta se kuulosti niin myönteiseltä, että kerroin lausuman myös Zhuyinille itselleen. Miksikö? Mikkeli-Naisvuori rotaryklubilla on käynnissä kummiprojekti, joka koskee Suomen Nuoriso-opistossa opiskelevien kiinalaisten opiskelijoiden ryhmää.
Siinä vaiheessa kun keskustelun alla oli, otammeko tämän työharjoittelijan töihin, esitin omana kommenttinani, että Zhuyin on kyllä mahdollinen henkilö, mutta kymmenen viikon aikana voi tulla kyllä hankaliakin hetkiä, koska aika on niin pitkä. Alku on varsin lupaava.
Maanantaina sain kuulla pikaraportin Kiinan matkasta: loppupätkä Shanghaista kotikaupunkiin oli ollut 
hankala, koska niin monet olivat yhtä aikaa liikkeellä kiinalaisen uuden vuoden merkeissä. Tiistaina sain vastaanottaa Inin tuomiset. Paketin kyljessä lukee Bakery Cake Gift - kielellä jonka ymmärrän ja arvelen, että se kiinankielinen teksti tarkoittanee samaa. Myös pieni vaalea huivi sisältyi tuomisiin. Siis rotaryjärjestön kautta saatua kummitätiä oli mietitty siellä kaukana.
Matkakertomus antoi ymmärtää, että ensi kevättalvella ei ole tarkoitus käydä Kiinassa, koska matkustaminen on niin työlästä juuri uuden vuoden kahtapuolta.
Torstain ohjelmassamme oli kierros kampuksen ympäri sekä tutustumismielessä että ilmoitustauluille Kirjasto kouluttaa -viestejä vaihtaen. Hallintopalvelukeskus oli sanana outo: In sanoi ymmärtävänsä mitä palvelukeskus tarkoittaa, mutta mitä se etuosa tarkoittaa. Selitin että rehtori ja kehitysjohtaja istuvat siellä, samoin talous- ja hallintojohtaja. Portaikossa näimme markkinointipäällikön. D-rakennuksen kolmannessa kerroksessa opiskellaan terveydenhoitoa ja siihen liittyvät tavarat toivat Inille mieleen sairaalan niin vahvasti, että hän tunsi tarvetta ottaa kädestäni kiinni. Kun tulimme C-rakennuksen pihalle, työharjoittelijamme lausui ääneen toivomuksen siitä että kesä tulisi pian. Kun palasimme Puupolilta varsinaiselle kampusalueelle satuimme kohdakkain Inin hyvän ystävän kanssa, joka oli matkalla Mikpoliin. Siinä nuoret naiset vaihtoivat muutaman kiinankielisen ajatuksen. Minä puolestani sain kuulla, että kyseinen ystävä on suomenkielentaitoinen ja sen takia In on käyttänyt hänen apuaan erilaisissa paperiasioissa.
Perjantain palaverissa päällikkömme otti esille ajatuksen siitä, että In voisi koota työharjoittelunsa aikana Kiina-aiheisen näyttelyn, joka pidetään esillä Kampuskirjastossa kesän yli. Kannatin lämpimästi ajatusta ja viittasin siihen kuinka kummilapsi kirjoitti varsin mainion englanninkielisen esityksen, jossa avataan kiinalaista uutta vuotta ja suomalaista joulua. Minut määriteltiin keskustelukumppaniksi tässä erityistehtävässä.
Koitti seuraava maanantai ja totesimme, että kirjastotyökin voi olla vaarallista: kirjaston parvella sijaitsevasta kirjahyllystä romahti joukko hyllyjä kannattimien pettäessä. Työharjoittelijamme kädet olivat siinä vaaravyöhykkeessä, vaikka romahdus tapahtuikin ennen kuin In varsinaisesti ehti edes hyllyä koskea. Kysyin tiistaiaamuna kummilapselta, pelästyikö hän romahdusta, uskaltaako hän edelleen työskennellä meillä. Zhuyin näytti käsiään, ei mitään vikaa ja totesi olevansa täällä taas eli ei jäänyt pelkoa putoavista hyllyistä.
Keskiviikon ohjelmassa oli tiedonhankinnan ohjausta suomeksi ruoka- ja puhtauspalvelualan opiskelijoille ja Zhuyin istumassa etupenkissä. Ajatus kulkee siihen malliin, että ensin tämä ja koska osa asiasta jää varmaan hämärän peittoon, niin In tulee mukaan myös seuraavana maanantaina jolloin kohdejoukko on venäläisiä talotekniikan opiskelijoita, joille asiaa käydään läpi englanniksi. Tämän suomenkielisen jutun jälkeen In näytti muistivihkoaan: hän oli tehnyt kiinankielisiä muistiinpanoja! Kun siirryimme C-rakennuksesta Kampuskirjastoon, piha oli varsin rosojäinen ja hain sitä vähiten liukasta kohtaa. Kummilapsi tarjosi kättään tuekseni.
Maanantaina olivat vuorossa venäläiset double degree -opiskelijat ja kieli English. Zhuyin piti erityisesti mukana olleesta opettajasta, Jarista, joka esitti välikommentteja ja huuteli huomioita. In luonnehti, ettei hän ole aiemmin Suomessa tällaista tavannut. Jari toimii kuin kiinalaiset opettajat!
Tiistain teki varsin herkulliseksi Zhuyinin töihin tuoma suklaakakku. Keskiviikkona satuin saman kirjahyllyn viereen, johon In hyllytti palautettuja kirjoja. "Osuuko oikeaan paikkaan", heitin ja jatkoin: "Joskus on vaikeaa löytää oikeaa paikkaa, joutuu katsomaan kahdesti eikä sittenkään voi olla ihan varma". Työharjoittelija haeskeli sanaa ja ehdotin sopisiko boring. Siis hyllyttäminen on boring, jos sitä pelkästään on tehtävänä. In täydensi ajatusta: Päivän mittaan on niin paljon muita pieniä yksityiskohtia, joita täytyy muistaa, että hyllyttäminen menee kyllä siellä välissä.
Syntymäpäiviä voi viettää ihan niin kuin kukin haluaa. Minun tapauksessani syntymäpäivä oli syy käyttää yksi lomapäivä sieltä säästövapaiden joukosta ja käydä hartiahieronnassa. Zhuyin sai kutsun tulla suoraan Kampuskirjastosta kotiini iltapäiväpalalle ja Marketta sai iltateekutsun. Avokado-mango-katkarapusalaatti maistui molemmille vieraille, varsinkin kun sitä juhlistettiin Pietarin tuliaisella, kuohujuomalla. Porkkanakakkua oli kummilapselle kahvin kanssa ja ystävälle teen kera. Porkkanakakku oli Inille ensimmäinen laatuaan, Marketan se sai pohtimaan että tätä voisi tehdä pääsiäiseksi mökille. In ihmetteli mangoa, ihanko tosiaan saa mikkeliläisestä marketista tähän aikaan vuodesta. In oli tehnyt omatekoisen kortin ja oli siitä ylpeä, syystäkin. Keskustelun aiheena oli mm. se että kiinalaisiin merkkipäiviin liittyy punainen väri. Suomalainen morsian pukeutuu valkoiseen, kiinalainen punaiseen. Zhuyin oli pukeutunut punaiseen puseroon syntymäpäivilleni. Kortin hän oli tehnyt punaiselle kartongille.
In kertoi, että ystävät ovat ihmetelleet, mitä hän tekee työharjoittelussa kirjastossa. Ystävät eivät tiedä mitä kirjastossa tehdään. Hän on kertonut kuinka työntekijöitä on useita ja kuinka kaikilla on omat
erityiset tehtävänsä ja kuinka kaikki tekevät koko ajan jotakin. Kahvitauot ovat ainoat vapaammat hetket. Keskustelimme myös Inille tehtäväksi annetun näyttelyn sisällöstä. Hän halusi tietää, pidänkö parempana matkailupainotusta vai ruokapainotusta. Ehdotin matkailua siten, että ruoka voi olla yksi sen osa. Ehdotin myös konserttiin menoa kuukauden kuluttua eli toukokuun alkupuolella. Zhuyin piti ajatusta hyvänä mm. sen takia, että silloin kevät on varsin pitkällä, illalla on mukavampi liikkua.Työharjoittelua ei kuulunut pääsiäisen pyhiin mutta ruokarahojen hankintaa kyllä eli Zhuyin oli osa-aikatöissä Tertin kartanossa pitkäperjantaina, pääsiäislauantaina ja maanantaina. Vain ensimmäinen pääsiäispäivä oli vapaa. Tässä kohden tuli vastaan taas yksi suomalainen käytäntö, jota ei välttämättä heti tule ajatelleeksi. Zhuyin ei päässyt sunnuntaina ruokaostoksille, koska kaikki kaupat olivat kiinni.
Näyttely tuli viritettyä ja kuvat puhukoon puolestaan. Konsertti tarjosi "hehkutusta, herkistelyä ja intohimoa La primavera del TANGO NUEVO!", kun asialla olivat Mikkelin kaupungin orkesteri ja Otra Vez
-kvintetti. Zhuyin kertoi minulle seuraavana päivänä ottaneensa konsertissa käyntinsä puheeksi lähellä Mikaelia opiskelija-asuntolassa asuvan kiinalaisen ystävänsä kanssa siten, että he voisivat joskus mennä kuuntelemaan musiikkia omatoimisesti.Zhuyin ja Timo Sarpanevan "Creatura" konsertti- ja kongressitalo Mikaelin päälämpiössä
...Kirsti, joka paljastaa että tämä on kirjoitussarjan osa 2. Se ykkösosa löytyy kiinnostuneille osoitteesta http://epaperi.luovia.fi/arkisto/rotary-norden/ ja tarkemmin ottaen nro 02/2011.