Kirjastojen Living Lab -toiminnan ja verkoston käynnistäminen Suomessa on alkuvaiheessaan. Verkoston on tarkoitus olla avoin kaikille kirjastoille, jotka ovat kiinnostuneita osallistumaan ja hyödyntämään Living Labia kehittämistoiminnassaan. Suunnitteilla on järjestää syksyllä seminaari, jossa kartoitetaan käyttäjälähtöisyyden ja Living Labin käsitteitä erityisesti kirjastojen näkökulmasta.
Living Lab tarkoittaa käyttäjälähtöisillä menetelmillä tehtävää palvelujen, toimintojen tai tuotteiden kehittämistä. Menetelmiä voidaan käyttää monella tasolla, mm. tuoteideointiin, konseptisuunnitteluun, tuotteistamiseen, markkinointiin ja strategiseen päätöksentekoon. Tavoitteena on muokata palvelu tai tuote menestyväksi jo suunnitteluvaiheessa sekä ehkäistä suunnitteluvirheitä jo ennen käyttöönottoa.
Toiminnassa ei nojauduta pelkästään käyttäjäkeskeisyyteen, jossa käyttäjätietoa hyödynnetään suunnittelun alku- tai loppuvaiheessa. Käyttäjälähtöisissä menetelmissä käyttäjä on mukana kehittämisprosessin kaikissa vaiheissa.
Työmenetelminä ovat esimerkiksi käyttötilanteiden simulointi, still- ja liikkuvien kuvien käyttö käyttäjätutkimuksessa, visualisoinnit, luotaimet, muotoilupelit, haastattelut, tuotteiden testaus tai käyttöskenaarioiden luominen aitojen käyttöympäristöhavainnointien ohella. Käyttäjälähtöisessä suunnittelussa tavoitteena on kommunikoida myös käyttäjien emootion ja esteettisyyden tasoilla.
Living Lab-menetelmällä on kehitetty muun muassa julkisten näyttötaulujen liikennettä ja liikkumista koskevaa sisältöä (Destia), selvitetty erilaisten asiakasryhmien jokapäiväisiä tarpeita, rutiineja ja ostoprosessia normaalia syvemmin (Kesko), tuotettu työväline opiskelijoiden työuran suunnitteluun (Get a life!), kehitetty ravintolan palveluja ja tilankäyttöä (Amica), tehty oppimisalustan käytettävyystutkimus (Optima), tuotettu tietoa hankkeessa kehitettävän mobiilisovelluksen tuote- ja palvelukehityksen tueksi, kerätty tietoa venäläisestä ostoskulttuurista kauppakatujen kehittämiseksi ja kehitetty ravitsemispalveluiden esteettömyyttä näkövammaisille (Handinnov-palkinto).
Living Lab -toiminta perustuu vahvasti verkostoitumiseen sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Verkostoon voivat liittyä erilaiset yhteisöt ja organisaatiot, jotka ovat kiinnostuneita osallistumaan ja hyödyntämään Living Lab-menetelmiä. Kansallista verkostoa koordinoi Helsingin Living Lab-toimisto. Eurooppalaista verkostoa koordinoi ENoLL (The European Networks of Living Labs). ENoLLissa toimii 129 Living Labia yli 30 maassa.
Living Lab ja kirjasto
Kirjastojen Living Lab-toiminnan käynnistämisessä on kolme tavoitetta. Sen avulla kehitetään palveluja yksittäisissä kirjastoissa tai laajemmissa kokonaisuuksissa, muodostetaan verkosto tiedon jakamiseksi ja toiminnan kehittämiseksi sekä osallistutaan ja vaikutetaan kansallisessa ja kansainvälisessä Living Lab-verkostossa.
Living Lab -toiminnassa keskeisiä ovat tiedon kerääminen, luokittelu, analysoiminen, visualisoiminen, pelkistäminen, tallentaminen, jakaminen ja tuottaminen. Kirjastoissa on runsaasti henkilöitä, joilla on erinomainen ammattitaito näihin tietotoimintoihin. Kirjastojen Living Lab -toiminnan käynnistämisen yhtenä tavoitteena on aktivoida, luoda mahdollisuuksia ja tukea kirjastohenkilöstön osaamisen hyödyntämistä erilaisissa kehittämisprosesseissa kirjastojen ulkopuolella. Kansallisessa ja kansainvälisessä Living Lab -verkostossa on jo paljon toimijoita, mutta sieltä puuttuvat tietotoimintojen asiantuntijat. Monet hankkeet ja kehittämisprosessit toimivat nopeammin, tehokkaammin ja osuvammin, kun mukana on tiedon ammattilaisia.
Kirjaston perinteiset asiakaspalvelukyselyt eivät enää riitä kirjastojen toiminnan ja palvelujen käyttäjälähtöiseksi kehittämiseksi. Living Lab -toiminta monipuolistaa menetelmävalikoimaa ja tukee myös uusien menetelmien kehittämistä, mikä on tärkeää muuttuvassa toimintaympäristössä. Uusilla menetelmillä aktivoidaan kirjastojen kehittämistä ja uudistumista.
Living Lab -toiminta perustuu verkostoitumiseen, mikä on luonteva toimintatapa myös kirjastoille. Verkostossa voidaan jakaa tietoa ja muodostaa laajempia toimintakokonaisuuksia. Verkostoituminen on siten tärkeä osa Living Lab -toiminnan laadunvarmistusta ja kehittymistä. Verkoston tulevina tavoitteina ovat esimerkiksi Living Lab -kirjastotoimijan käsikirja, toiminnan menetelmäpankki sekä valmennuksia kirjastohenkilöstölle.
Lisätietoa
Hanna Lahtinen
vs. lehtori, Tampereen yliopisto ja informaatiopäällikkö, Laurea
hanna.lahtinen@laurea.fi
LÄHTEET
ENoLL (European Network of Living Labs). Saatavilla http://www.openlivinglabs.eu/ Viitattu 25.5.2011.
Innovoi(tko) yhdessä asiakkaittesi kanssa: näkemyksiä Living Lab -toimintaan. Toim. Leminen S. ja Nyström A. G. (2011)
Käyttäjälähtöiset menetelmät - Living Lab kirjastossa -työpaja 29.4.2011, järj. Elenius-Lahtinen-Puttonen- Rissanen, Tampere
Käyttäjät arjen innovaattoreina - käyttäjälähtöisen innovaatiotoiminnan seminaari 9.2.2011, järj. ESR Neloskierre-hanke, Tikkurila.
Living Lab-seminaari 14.9.2010, järj. ESR Neloskierre-hanke, Tikkurila.
Living Labs. Saatavilla http://www.livinglabs.fi/. Viitattu 25.5.2011.
Orava, J. 2009. Living Lab -toiminta Suomessa. Aluekeskusohjelman verkostojulkaisu 3/2009.