|
eli
KONSTIT ON MONET SANO AKKA, KU KISSALLA PÖYTÄÄ PYYHKI
Tämä on arkipäivää kirjastossa, tarina on tosi. Tarina on pyydetty kertomaan, henkilöiden nimet on muutettu.
Eräänä lauantaina ulkoeurooppalainen opiskelija James tuli kirjastoon tuohtuneena. Hän ei pystynyt uusimaan lainaansa, koska kirjoihin oli varaus. Ystävällisesti mutta selkeästi Satu kertoi Jamesille, että ei onnistu uusiminen vaan kirjat pitää palauttaa. James alkoi kovaäänisen vastaan väittämisen ja käsiään heilutellen ilmoitti, että "You don't understand!". Lainoja vaadittiin uusittavaksi, koska herran ura oli vaakalaudalla. Juuri näiden kirjojen avulla valmistuminen etenisi toivottuun tahtiin ja elämä aukenisi auvoisena tämän nuoren miehen edessä. Muut asiakkaat jo nostivat lähistöllä katsettaan. Tilanne ei rauhoittunut, vaan kansainvälinen opiskelijamme marssi ulos kirjastosta.
Hetken kuluttua James palasi takaisin, ilmeisesti aikomuksenaan pyytää anteeksi huonoa käytöstään, mutta tunnekuohu jatkui ja mekastus ja käsien heilutus sen myötä. Lainoja ei uusittu, mutta James vaati saada tietää, paljonko hän joutuu sakkoja maksamaan ja paljonko on kirjan korvaushinta. Hän oli sitä mieltä, että kirja kuuluu hänelle, koska hän on siihen hankintaesityksenkin tehnyt. Satu jälleen rauhallisesti selitti, ettei se niin mene, mutta viestin perille meno jäi puutteelliseksi. Nyt jo muut asiakkaat kysyivät, tarvitaanko apua!
Sain tästä accidentista tiedon esimiehenä ja seuraavana tiistaina marssin tekniikan- ja liiketalouden luokkaan, jossa James oli Yrjön tunnilla. Koputin oveen ja pyysin anteeksi Yrjöltä tunnin keskeyttämistä ja sanoin: "Is here a person who is called James?" Yrjö totesi siihen: "Oh, no, You havn't returned the book!" Nuori venyttelevä mies nousi pulpetistaan kysyvän näköisenä, siirryimme käytävään.
- My name is Hanna-Riina Aho, I'm from the library, information service manager. Last Saturday you had some problems to understand the library rules. You have to return the book, if there is a reservation for that. You have accepted the rules by taking the library card.
James alkoi kertoa tarinaa, kuinka hänen juuri piti saada kirjaa käyttää, olihan ura siitä kiinni. Hän oli tehnyt hankintaesityksen, joten hän oli etusijalla. Kysyin, että missä määriteltiin, että hänen uransa on tärkeämpi kuin sen toisen career. Voihan se kirja olla menossa seuraavaksi vaikka Yrjölle, tai jollekin toiselle opettajalle. James siinä vänkäsi vastaan, ja minä kertomaan, että et voi olla library customer, jos et hyväksy library rules. Tuohtuneena James kysyy tunnetilastani, miksi olen niin vihainen. Kerron, että ei hän saa tulla kirjastoon meuhkaamaan ja huutamaan henkilöstölle ja käyttäytymään huonosti. Samat säännöt kirjastossa on kuin koulussakin ja kirjastohenkilöstöä pitää kohdella samalla respektillä kuin yksikössä opettajia. Samaa universityä tässä ollaan. Sitä James pyytelee anteeksi, on kuulemma semmoinen luonteeltaan, että kädet heiluu, kun tunteet kiihtyy. Shake ilmestyy käsiin heti, kun pelottaa tai mieli kuohuu.
Minä sitten ehdotin että, jos tarvitset kirjaa, niin skannaa se itsellesi, käytä vaikka kirjaston skanneria. James siihen:
- I don't have time, I'll have tomorrow the test of university physics. The teachers is Pentti, you know him? Can't you scan the book?
Totean, etten skannaa kirjaa ja että tunnen Pentin ja tiedän, että Pentin tenttiin pitääkin lukea kunnolla. Tule sitten sen päivän jälkeen skannaamaan kirja ja viimeistään lauantaina sinun pitää se palauttaa. James vastaa joo, joo.
- What happens if I don't return the book? James kysyi.
- You will have nightmares! vastasin tyynesti.
- Oh no Mam, don't do that! James kauhistuu.
Pääsemme sopimukseen siitä, että kirja palautetaan lauantaina, ja totean olevani itse tuolloin töissä. James kysyy mistä tiesin, missä hän on. En käy selittelemään lukujärjestysten lukutaitoa tms. vaan vastaan kylmäkiskoisesti, että "We are in Finland".
- Are you working here at the university?, James kysyi.
- Yes, I do, I'm also teaching here, vastasin.
- Oh Mam, I will return the book on the Saturday, James lupaa ja kumartaa kaksinkerroin.
Seuraavana lauantaina muistan Jameksen kahden aikaan ja kohta hän saapuukin, mustat aurinkolasit tummilla kasvoillaan. Hello, tervehdin ja James ihmetteli, kuinka tunnistin hänet. Siihen vastaan, että totta Mooses tässä nyt tunnistetaan asiakkaat. Hän palautti kirjat ja sai toisen takaisin, koska varaus oli rauennut. Siinä sitten levollisesti juteltiin Jameksen muista tiedontarpeista. Seuraavanakin lauantaina hän tuli asioimaan, ja on ihan täynnä respektiä.
Hanna-Riina Aho
päätoimittaja
30.6.2011
Trafiikista ja taittoteknillisistä syistä johtuen kesä-Kreodi muuttui myöhäissyksyn Kreodiksi, ilmestymispäivä 8.11.2011
|