Kreodi arkisto


 Etusivu

 Artikkelit

 Lehdet

 Kirjoittajat

 Haku



Kreodi  1 / 2011 

 Artikkelit


Mitä yhteistä on Duudsoneilla, savustuspusseilla ja Soita mummolle -päivällä? 

Kirsti Karttunen

  

Pienyrityskeskuksen tutkimusjohtaja Jari Handelberg (minulle supertutkijaparivaljakon toinen puolisko 90-luvun alussa Kauhajoella) näytti aluksi slideshown jossa esiteltiin Anima Vitae, Galerie Anhava, Huippu Design Management, Scene Nation, PES-Arkkitehdit, Rabbit Films, Remedy Entertainment, Tero Saarinen Company huippuyrityksinä. Slideshow oli tehty lobbausmielessä, jotta päättäjät ymmärtäisivät mistä on kysymys. Tekijänoikeudet ovat yhdistävä tekijä. Miten yrittäjä itse pääsee hyötymään tekemisistään, miten yhteiskunnan tuki saadaan kanavoitua. Artikkelin alkuosan muistiinpanot ovat peräisin 16.12.2009 järjestetystä PYK:n tilaisuudesta: Luovien alojen menestystekijöitä Itä-Suomessa ja niitä täydentävät 8.11.2010 MAMK:ssa järjestetyn tilaisuuden: Ideapajan aloitusseminaari, anti.

Insinööri möi standardituotteita, mutta kun pitää yhdistää asiaan henki ja yhteisöllisyys, niin esiin nousevat luovat toimijat. Vieläkin monet kokevat, että se on jotain marginaalista, piiperrystä. Päättäjät eivät ymmärrä tätä asiaa. Perinteinen malli oli kolmikanta: hallitus ja valtiovalta - suuryritykset - ay-liike, jossa paljastuu myös meidän arvomaailmaamme. Yrittäjyyttä ei ole korostettu tässä maailmassa. Nyt ei kollektiivisesti päätetä vaan toimijat synnyttävät itse sen mitä tapahtuu.

Meidän toivo onkin nyt "Duudsoneissa": Nokia tarvitsee Duudsoneita, mutta Duudsonit eivät tarvitse Nokiaa. Pitää olla oikeus sanoa, pitää olla kuluttajavetoista. Tullaan arvomaailmaan: joutuu revittelemään suomalaisia ja suomalaista arvomaailmaa. Joudut median keskipisteeseen. Henkilö saa mediahuomion, saa hetken päästä myös resurssit. Mikä on sopivaa? Kansa tasapäistetään: koulutus samanlaista, terveyspalvelut samanlaisia. Kääntyy ennen pitkää itseään vastaan. Toisella puolen maailmaa tilanne juuri päinvastoin: ei taloudellista tasa-arvoa, ei terveysjärjestelmää. Maksetaan immateriaalista, on erilaisia tuotteita, on erilaisia kuluttajia. Suomessa ollaan lähempänä tasapäistä. Miten revitellään? Mitä saa tapahtua, mitä ei saa tapahtua. Mikä on menestyvä, mikä on osaamista. Mikä on oikein, mikä on väärin. Vaikea ennustaa tuotteen ja palvelun osuvuutta, kun se ei ole kollektiivisesti päätetty. Luovien maailmojen tuotekehittely on koettelua: lähtisikö tämä vetämään. Nokian nousu lähti kollektiivisesta tuesta. Nyt puhutaan eri tilanteesta. Mikä nousee tasapaksun elämän yläpuolelle? Niin kauan kun ei hyödynnetty maailman laajuisia trendejä, ollaan pienessä omassa maailmassamme.

Jos omaa Suomessa jonkin alan senioriteetin, maailmalta löytää tuotavaa helposti ja voi kukoistaa, esim. Jari Sarasvuo tai Hjallis Harkimo. Maailmalla on nousevia juttuja, joille löytyy tilaa Suomesta. Kun hieman revittelee irti suomalaisesta suomalaisuudesta, tarttuu maailman trendeihin - saattavat tuntua naiiveilta - mutta ne ovat se juttu. Kaikille ensin perustuotteet, sitten askel eteenpäin - ajattelu on este luovien alojen kehittymiselle. Kilpailutuksen kautta mennään standardituotteeseen, ei makseta siitä mikä saa sydämen sykkimään. Jollain lailla ainutlaatuisuus on yhteinen tekijä menestyvien yritysten osalla. Oikea aika ja paikka Nightwishillä tai Duudsoneilla,  nopeasti mukana maailmanlaajuisissa verkostoissa. "Haetaan missä vaiheessa suomalaista alkaa oksettamaan" - tasoa, kun sparrataan luovien alojen yrittäjiä. Kun on idea, sitä kannattaa testauttaa monessa paikassa. Jos tyrmätään, se saattaa olla hyvä merkki. Jos uskot kun rahoittaja sanoo, muuta sitä hieman, se voi olla killeri koko jutulle, tekee tasapaksuksi. CV kansainvälisesti oltava sellainen mitä ei sovi Suomessa näyttää, tulokulma niin erilainen. On eroa millä vuosikymmenellä olemme koulumme käyneet. On suuri tarve tuottajista, jotka saavat meidän juttuja maailmalle. Liikutaan emootioiden puolella, ei järkevyyden puolella.

Jos 80-luvulla laittoi käyntikorttiin "pelastaja", vietiin hoitoon. Nykyisin sinun on erottauduttava. Jos sinulla on idea, sparraaja tai rahoittaja viimeistään tarkistaa onko vastaavaa maailmalla (netistä). (vrt KK:n saarnat aikojen kuluessa patenttihakemusten tarkistamisen tärkeydestä). Ei kouluteta olemassa oleviin rakenteisiin vaan tulevaisuuden tarpeisiin. Suomalainen systeemi ei ole joustanut, suomalaiset taiteilijat ovat lähteneet maailmalle. Asiakas voi olla lähempänä kuin arvaammekaan sitten kun ihmiset havahtuvat!

 
Ideapajan aloitusseminaari
Opiskelijoita on kymmenkertainen määrä henkilökuntaan nähden. Aiemmin ei ole kysytty opiskelijoiden ideoita. Ideapajakurssilla yritetään vapauttaa luovuus. Tarjotaan välineitä oman idean jalostamiseen jopa kaupalliseksi tuotteeksi tai omaksi omaksi yritykseksi. Innovatiivisuus myös toisen palveluksessa tarpeen, sitä odotetaan. Ikääntyvien asuminen on pajan ensimmäinen teema. Monialaisia opiskelijaryhmiä on tarkoitus kerätä: ihan erilaisia ideoita kuin yhden alan opiskelijoilta, avasi tilaisuuden MAMK:n tutkimusjohtaja Pekka Turkki.

Mikä on se asia mikä pännii itseä? Itseä pänni savustaminen: kalan rasva valui peltilaatikkoon, aloitti keksijä Tapani Tirkkonen omasta keksijän taipaleestaan kertomisen ja jatkoi: Tänään on  23 maassa suojattu savustuspussi: kaksoispohjan välissä sokeri ja purut. Kalan voi syödään suoraan pussista sitten kun se on valmis. Ensin oli Kauppalehdessä artikkeli sitten TV1:n uutiset ja tukut tilasivat 85.000 pussia, vaikka ei ollut kuin näytekappaleita olemassa. Alussa tarvittiin 74 ihmistä käsin tekemään pusseja: Kaavin suurin työnantaja. Niin yksinkertainen idea, että toimittajakin osaa kirjoittaa. Tämä mahdollisti julkisuuden. Kopioita alkoi tulla maailmalla: seitsemän on havaittu. Hyvänlaatuinen kopio ei haittaa, mutta huonot kyllä. Kun patentti saatiin voimaan Australiassa, kopioija lopetti siellä. Osa meni käräjien kautta. Ne jutut eivät olleet kivoja. Tuntui kuin itse olisi konna, vaikka yritti pitää omia puoliaan. Espanjan tapaus: tilasi miljoona pussia, mutta ei maksanut edes ensimmäisen tuhannen pussin erää. Saimme kolmen miljoonan markan sakot siitä, ettei toimitettu miljoonaa pussia. Hovioikeus päätti aikanaan toisin: ei tarvitse maksaa sakkoja. Siinä välissä oli jo ehditty siirtää toiminta toisille. Aina löytyy molemmat puolet: hyvää ja pahaa. Pienellä paikkakunnalla kateus on valtavaa. Mitä vähemmän välität siitä mistä toiset puhuvat sen parempi.

Tulevaisuuden tuotteet -osasto Citymarketissa Kuopiossa Savonia AMK:n toimesta. 40.000 asiakasta per kuukausi, ottavat kantaa mikä on hyvä tuote, mikä ei ole. Suoraa palautetta. Esittelijä on joka päivä paikalla. Tämä on halpa, hyvä konsti keksijöille saada asiakaspalautetta
TV2:lla perjantaisin Kolmen kopla menossa paraikaa. MTV3:lla tammikuussa 2011 tulossa Keksijätehdas. Simo Frangen ja oikeaa hauskaa luvassa. Ei pilkata keksijöitä vaan otetaan oikealla asenteella. 30 keksintöä esillä ja vielä 8-9 puuttuu.
Sinituote osti savustuspussin. Kasvisten savustamiseen tarkoitetun pussin suoja on haettu vuosi takaperin. Uuden pussin tuotekehittelystä sain korvauksen. Olen saanut tehdä Sinituotteelle muitakin juttuja. Se on hyvä. Periksi ei kannata antaa, hyväksytään tilanne ja jatketaan siitä. Ei kannata hukata yhtään minuuttia tulevien murheiden miettimiseen. Se tulee muutenkin.

Jos Tirkkosen kertomus oli selkeä perinteisen keksijän tarina niin Salla Kosken kertomus DrDuckista on varsin vahvasti kytköksissä Handelbergin perään kuuluttamaan ajatteluun. Taiteenmaisteri, fysioterapeutti joka hakeutui HAMK:n muotoilupuolelle kertoo: Lasten verensokerimittari on "se" tuote. Ennen sitä olin Erasmus vaihdossa Englannissa 2004-2005. Markkinoilla ei ollut lasten tuotteita, Englannissa havaittavissa selkeä lasten ylipaino-ongelma ja diabetesriski; tämä synnytti 2004 DrDuckin. Englannissa opettajat innostuivat. Suomessa hakeuduin luovien alojen yrittäjyyskoulutukseen, jossa kuulin ensimmäisen kerran 100% rahoitus.
DRSKULL pääkallo -lapsen suunnitelma, kaulassa pidettävä "terveystamakochi" jossa vaikka kotiavaimet mukana.

Liikeideakilpailu Venture Cup 2009. Tuottava Idea -kilpailu (kunniamaininta 2009), Kauppalehden Viisasten kerhon jäsenyys 2010. Iso juttu Kauppalehdessä. Bloomjack Oy. Mission 2015: Globally known lifestyle meditech brand, two products on the market and two new products under development, markets best diabetes management solution, several international design and innovation awards, strong IPR portfolio and product development, successfully grown company and profitable business. We are the next big thing!
LähiSiwa ei ole meidän paras kumppani, jollekulle toiselle se voi olla. www.bloomjack.com Olkaa avoimia - tehkää hullujakin ideoita, ihan jotain kreisiä. Mitä villimpi aloitus, sitä parempi on lopputulos!

Stefania Passera oli itse estynyt kertomasta hankkeestaan "Soita mummolle -päivä", mutta Tia Sistonen (arkkitehti, teollinen muotoilija) esitteli asiaa:  Social campaign: awareness about the essence of senior's loneliness in Finland. Suunnittelua ja markkinointia maalis-elokuu 2010 ja soittopäivä 11.8.2010. How to become a MEDIALEMMIKKI (mediapet) 1) create "your story" 2) content easily shareable online 3) pitch continously 4) engage the public interactively, they will be fans! Blog (5445), facebook (4200), twitter (60), email, survey jne.
150 virkattua sydäntä tekstin kanssa liikennevälineisiin löydettäväksi, Narikkatorilla tarjolla puhelin jolla saa soittaa juuri siinä hetkessä lyhyen puhelun, jota seurasi "olen soittanut" -kuva. World of design, design of world. Act differently, be enthusiast! Ja tämähän on selkeästi juuri sitä mitä Handelberg peräänkuulutti.




"Ikääntyvien fyysisen ympäristön suunnittelu - ideasta tuotteiksi" arkkitehti SAFA Tytti Wiinikka: Asumiseen kuuluu vapaa-aika, ruoan valmistus ja syöminen, lepo ja uni, harrastukset, vieraat jne. Asunto voi olla myös avustajan paikka. Ottakaa tieto haltuun kunnolla, ei muuten pääse eteenpäin. Tulevat ikäpolvet: Ikääntyneiden tarpeet muuttuvat ajan myötä. Se mikä kelpaa tänään, ei välttämättä kelpaa huomenna. Käytä itseäsi mallina. Ammattitaitoinen suunnittelu: suunnittelijoiden pitää olla päteviä. Monialaiset suunnittelijaryhmät erityisen suositeltavia. Hyvä suunnittelu vaatii heittäytymistä. Asumismuodot: asunnot, ryhmäasunto, asuntoryhmä, satelliitti asunnot, muuta, mitä? Ole luova: muuntojoustavuus ja orientoituminen, tarkoittaa usein väljää mitoitusta. Selkeät tilat helpottavat liikkumista. Laadukkaat materiaalit: kiiltävät pinnat, heijastukset, puhtaanapito ja turvallisuus. Nanopinnoitteet, uudet teknologiat. Valaistus: auttaa hahmottamisessa, tarve kasvaa, ohjaa liikkumista ja uni-valverytmiä. Kodinomaisuus ja esteettisyys: yksityiskohdat tekevät kodin: postilaatikko, nimi ovessa, omat tavarat, valaistus, materiaalinvalinnat, värit jne. Kaunis ympäristö ja esteettinen suunnittelu kestää aikaa. Yksityisyys ja yhteisöllisyys: jokainen ihminen on yksilö. Sosiaaliset suhteet kuuluvat jokaisen elämään. Mahdollisuus valita yksityisyyden ja yhteisöllisyyden määrä. Vielä tarvitaan paljon ideoita: uudet teknologiset ratkaisut, palvelut, esteettömyyteen liittyvät ratkaisut, materiaalien innovatiiviset yhdistelmät, digitaaliset sovellukset, sosiaaliset sovellukset, ekotehokkaat ratkaisut.
On valmis astumaan pois omasta roolistaan! Arkkitehti perehtyy lääketieteeseen jos tarve vaatii.

...ahaa -elämyksensä teille koosti Kirsti

Luettavaa: Helsingin kauppakorkeakoulun julkaisut "Kannattaa ottaa pienikin siivu" - Luovien alojen yritysten näkemyksiä kansainvälistymisestä (N-85)  ja Sirpaleisuudesta kilpailukyvyn keskiöön. Asiantuntijoiden näkemyksiä luovien alojen kansainvälistymisestä (N-84). 

 

 




 Etusivu

 Artikkelit

 Lehdet

 Kirjoittajat

 Haku