Ekoneumin hallituksen puheenjohtaja Pekka Turkki aloitti heinäkuun lopun tilaisuuden kertomalla, kuinka tämä on toinen Farmarin yhteydessä järjestettävä Luomuseminaari. Kuusi vuotta sitten aloitettiin Mikkelissä. Sitä on seurannut vuosittain Luomupäivät. MAMK + HY Ruralia + MTT Mikkeli löytyvät Ekoneumin takaa ja Ekoneum toimii yhteistyöfoorumina. Ekoneum kampanjoi erityisesti lähiruoan ja luomuruoan puolesta.
Luonnonmukaisesti tuotetuille elintarvikkeille veikkaillaan Suomessa lupaavaa tulevaisuutta. Potentiaalisen käyttäjäryhmän muodostavat ns. LOHAS-kuluttajat. Nämä kuuluvat hyvin koulutettuun ja hyvin toimeentulevaan väestöryhmään, jotka ostokäyttäytymisellään haluavat tehdä ekologisesti, terveysvaikutteisesti ja eettisesti kestäviä valintoja (Lifestyle of Health and Sustainability). Suomessa LOHAS-kuluttajia arvioidaan olevan peräti 1,12 miljoonaa. Heidän kiinnostuksensa kohdistuu kaikista tuoteryhmistä eniten elintarvikkeisiin, ja he suosivat ruokavaliossaan erityisesti lähiruokaa ja luomutuotteita.
Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK, aloitti puheenvuoronsa toteamalla: Kun muutat ruokaa ja systeemiä, joka tuottaa ja jakaa ruokaa, voit muuttaa maailmaa. Kuluttajia kiinnostaa enenevässä määrin kestävä kehitys. Maku on se mihin kannattaa panostaa. Luomuruoka on vahvasti mukana ruokastrategiassa, joka on luovutettu ministeriölle. "Ei mikään rakkaus ole niin rehellistä kuin rakkaus ruokaan". Valtioneuvoston periaatepäätöksellä lisätään ruokapalvelujen elintarvikehankinnoissa luonnonmukaista, kestäväpohjaista sekä sesongin mukaista ruokaa. Se kytketään kouluissa myös pedagogisiin tavoitteisiin.
Ruotsin maatalousyliopiston (SLU) professori Erik Steen Jensen on alkujaan tanskalainen, joka on ollut Ruotsissa töissä 1980 lähtien. Olemmeko luonnonvarojen käyttäjiä ilman että kuulumme itse luontoon vai olemmeko osa luontoa? Jotta luomussa päästään kestävään kehitykseen on tehtävä lisää työtä. Luomu on paras malli minkä minä tiedän, arvioi Jensen. Luomutuotanto perustuu kokonaisnäkemykseen, missä luonto käsitetään kokonaisuutena ja on itseisarvo. Luomutuotanto määritellään itsenäiseksi, kestäväksi maatalousekosysteemiksi, joka perustuu paikallisiin ja uusiutuviin resursseihin. Kestävää maataloutta kohden liikutaan kun siirrytään tavanomaisesta integroituun ja siitä edelleen luomun (sertifioitu) kautta eteenpäin. Kaikki puhuvat ympäristömuutoksesta, mutta kukaan ei puhu liiasta typestä. Ei laiteta peltoon enää teollisia lannoitteita vaan käytetään mieluummin luonnon lantaa ja kierrätetään. Ei riitä että valitaan luomua, on vaihdettava myös sitä mitä syö eli lihaa ei riitä kaikille.
Tuusulalainen luomuviljelijä Jukka Lassila esiintyi otsikolla Mitä mahdollisuuksia luomuviljelijällä on vastata kestävän kehityksen haasteisiin? Ekologiset ja sosiaaliset ongelmat kytkeytyvät yhteen, eivätkä ratkea rakenteisiin puuttumatta. Kun Kazakstanista tuodaan halvalla viljaa Suomeen, se romahduttaa Suomen hinnat. Metsät, puutarha jäävät hyödyntämättä nykymenolla. Olisiko parempi olla maalla kuin työttömänä lähiössä? Arvostetaan omaa tuotantoa niin paljon, että käytetään se itse eikä myydä japaniin. Viljelijäkin voisi päättää itse: mitä syömme ja tuotamme. Viljelijöiden oma yhteistyö, osuuskunnat jne. voisivat auttaa. Yhdessä kuluttajien kanssa sovitaan, mitä tuotetaan. Jukka Lassila alusti Härkäpavun ja muiden palkokasvien tuotanto ja käyttö elintarvikkeena. Jos ei kaupasta saa, pitää alkaa tuottaa itse. Lassila arvioi, että härkäpapu on kansainvälisesti kilpailukykyinen kasvi Suomessa. Lupiinia jalostetaan Tanskassa. Lupiini käy samoihin tarkoituksiin kuin soija, ja sopii myös soija-allergikoille.
Luomuvienti elintarvikesektorin valintana - ehtiikö Suomi vielä mukaan? ja Finpron Esa Wrang herättivät melkoisesti kuulijoiden mielenkiintoa. Suomen elintarvikevienti on noin 1,4 miljardia euroa. Mahdollisuuksia on esimerkiksi seuraavilla alueilla: terveysvaikutteiset elintarvikkeet, terveyttä edistävät elintarvikkeet, luonnonmukaiset elintarvikkeet (luomu), eettiseen kuluttamiseen perustuvat tuotteet (lähiruoka, jäljitettävyys, reilu kauppa, hiilijalanjälki), convenience & premium -tuotteet (hemmottelu, luksus, helppokäyttöisyys, helppo valmistus), suomalainen ruokatraditio: riista, poro, kala, marjat jne), allergiavapaat elintarvikkeet (free-from tuotteet) sekä lasten tuotteet.
Tanskassa noin 7% kaikista elintarvikkeista on luomua, kun Suomessa luku on 1%. Luomustrategian tavoite on kymmenkertaistaa nykytila.
Luomumarkkinoiden strategiaryhmän puheenjohtaja Heidi Hautala veti yhteen: Ruotsissa yli 20 vuotta otettu luomu vakavasti. Suomessa puuttuvat luomumarkkinat. Tarvitaan kvanttihyppy, joka onnistuu vain yhdessä. Elintarvikemarkkinat ovat globaalit mutta hyvät toimintamallit voivat olla paikallisia. Etelä-Savon hyvä virus on levitettävä muihinkin maakuntiin.
...kirjoitti ja teille tarjoaa Kirsti, joka nautti sekä Tallin lounaasta että Mikkelin yliopistokeskuksen ruokalan luomuseminaari-illallisesta