Delftin kaupungissa Hollannissa sijaitsee DOK Library Concept Center, maailmalla tunnettu säätiöpohjainen kirjasto, jonka johtaja Eppo van Nispen tot Sevenaer saapui esiintymään AMK-kirjastopäiville kesäiseen Savonlinnaan. Eppo keskusteli innokkaasti kirjastopäivien vieraiden kanssa ja kertoi mielellään DOK-keskuksesta ja näkemyksistään kaikille kiinnostuneille. Eppo kehotti kuuntelemaan tarkemmalla korvalla erityisesti asiakkaiden toiveita.
Moderni DOK-kirjasto
Eppo van Nispen tot Sevenaerin edustaman DOK-keskuksen tavoitteena on olla maailman edistyksellisin kirjasto. Vuonna 2009 se valittiin Hollannin parhaaksi kirjastoksi. Palkinto tuli erityisesti DOK-kirjaston tavasta houkutella uusia kirjastonkäyttäjiä. Asiakkaiden viihtyminen ja uudet innovaatiot ovat arvoasteikossa korkeimmalla. DOK-kirjaston kokoelmissa on perinteisten kirjojen ja lehtien lisäksi valtavasti musiikkia, videoita, pelejä ja niistä rakennettuja mahdollisuuksia viettää aikaa ja viihtyä kirjastossa. Aineistoja voi ladata iPhoneihin Bluetoothin välityksellä erityisistä "tankkauspisteistä" (Tank U), pelata uusimpia pelejä ja katsella elokuvia. DOK-kirjaston ajattelussa tärkeintä on tarinoiden kertominen ihmisille, sillä ei ole merkitystä, välitetäänkö tarina asiakkaalle taideteoksen, painetun kirjan, liikkuvan kuvan tai vaikka tietokonepelin muodossa. DOK-keskuksen luovasta ennakkoluulottomuudesta kertoo etenkin taideosasto, jonka taideteoksia on mahdollista lainata vaikkapa kotiin olohuonetta piristämään.
"Consept" DOK-kirjaston nimessä tarkoittaa, että työntekijät miettivät uusia ideoita tosimielellä. Sen lisäksi asiakkailla testautetaan (heidän tietämättään?) ohjelmisto- tai teknologiavalmistajien innovaatiota käytännössä. Jos esimerkiksi kirjaston käyttäjät tykkäävät tietystä multimediasovellutuksesta, saa valmistaja siitä myönteistä palautetta DOK-kirjastolta ja innovaatio saattaa päätyä markkinoille sekä laajempaan tuotantoon. DOK-kirjastossa otetaan mallia suoraan businessmaailmasta tavoitteena tehdä kirjastosta helppokäyttöisempi sekä hauskempi ja viihtyisämpi paikka.
Ihmiset ovat kirjaston tärkein kokoelma
Kuvista ja videoista koostuneessa lähes hurmoshenkisessä esityksessään kirjastonjohtaja Eppo van Nispen tot Sevenaer kertoi Savonlinnan seminaariyleisölle virkistäviä näkemyksiään kirjastojen kehittämisestä. Eppon mukaan kirjastojen tulee arvioida toimintaansa käyttäjiensä sekä jatkuvasti muuttuvan mediakulttuurin kannalta. Kirjastojen palveluita suunniteltaessa on kysyttävä käyttäjien mielipidettä, mitä he haluavat saada kirjastosta. Eppon mukaan kirjaston tärkein kokoelma eivät suinkaan ole kirjat, vaan ihmiset ja asiakkaat. Kun he ovat tyytyväisiä, voi kirjastokin olla tyytyväinen itseensä. Kännykkä kourassa syntynyt polvi ei käytä kirjaston palveluita, elleivät ne ole hauskoja ja helppokäyttöisiä. Eppon mielestä kirjastojen työntekijöiden tulisi olla eräänlaisia mediaoppaita; heidän täytyisi osata auttaa asiakasta seulomaan infotulvasta tämän etsimät tiedot ja neuvoa käyttämään markkinoiden uusimpia tekniikoita. Eppo kehottaa kirjastoja markkinoimaan palvelujaan siellä, missä asiakkaatkin ovat: verkossa ja sosiaalisessa mediassa. Aineistojen jakaminen ja käyttö tulisi olla entistä helpompaa ja tapahtua kännyköiden, ipadien ja muiden kulloinkin muodissa olevien laitteiden välityksellä. Eppon mielestä monet kirjastojen säännöt ovat aivan turhia: kännyköiden käyttökielto, eväiden syöntikielto tai kahvinjuontikielto. Miksei kirjastossa saisi juoda kahvia? Asiakkaathan vievät kirjoja kotiinsa, jossa kirjoilla on vieläkin suurempi vaara saada kahvitahroja!
Mitä AMK-kirjastot voisivat oppia Eppolta?
Eppo van Nispen tot Sevenaerin Savonniemi-salin seinille naulaamat teesit ovat herättäviä, ja siksi on syytä pohtia, mitä Eppon esille tuomia seikkoja korkeakoulukirjastot voisivat jättää korvansa taakse? Kaikkea emme voi kopioida, koska eihän ammattikorkeakoulun kirjasto voi sentään muuttua viihdekeskukseksi, vaan perustehtävänä on edelleenkin tukea oppimista ja toimia yhtenä ammattikorkeakoulun oppimisresurssina.
Eppon opetuksista minun mieleen jäi kytemään etenkin asiakkaiden mielipiteiden tutkiminen. Ehkä meidän tulisi seuraavassa ammattikorkeakoulukirjastojen yhteisessä asiakastyytyväisyyskyselyssä painottaa enemmän asiakkaiden tarpeiden tai kehitysideoiden selvittämistä.
Toinen Eppon heittämä täky, johon voisi heti tarttua, on aineistojen vieläkin vaivattomampi käyttö. Suurina kirjakaupan asiakkaina AMK-kirjastojen täytyisi aktiivisesti penätä kotimaisilta kustantajilta sähköisiä kurssikirjoja, jotka olisi voitava ladata kirjastosta opiskelijoiden kotikoneille tai kannettaviin laitteisiin. E-aineistojen kehittämisen ja niiden käyttöä rajoittavien tekijänoikeuskysymysten ratkaisemisen luulisi olevan myös kustantajien etu. Jos suomalaiset kustantajat eivät lähde nopeasti e-kirjojen kehittämistyöhön mukaan, vaarana on oppikirjojen laiton leviäminen vertaisverkoissa elokuvien tapaan.
Pekka Malvela
Eppo van Nispen tot Sevenaer keskusteli innokkaasti kirjastopäivien vieraiden kanssa