Kaikki lähti ajatuksesta, että jotain tarttis tehdä. Kirjastoesittelyt oli tehty syksyllä 2008 jo vähän eri tavalla kuin ennen. Kierrätimme porukkaa henkilöltä toiselle mutta yhä edelleen se tuntui kovin tylsältä. Eri henkilöillä oli sitten oma vastuualueensa ja kertomuksensa valitusta osa-alueesta, mutta jankkaavaa ja puuduttavaa siitä silti tuli. Cephalonian method tuntui siis vaihtoehdolta ja kerättiin kaikkien uskallus yhteen niin tohdittiin toteuttaa se. Metodi tuli tutuksi pedaryhmän seminaarissa keväällä 2009.
Liikkeelle lähdettiin, sillä että keksittiin yhdessä ne kohdat, jotka on kaikkein tärkeimpiä kirjaston käyttämisessä. Samalla päätettiin, että kaikki muu saa jäädä pois. Sisältö muokattiin kysymysten muotoon ja yritettiin tehdä niistä kysymyksistä osittain yllättäviäkin. Lopulta rakennettiin kysymyksistä power-pointesitys ja joka kysymykseen liitettiin kuva, joka kertoi asiasta tai kevensi asiaa. Kysymykset tulostettiin erivärisille papereille ja laminoitiin. Kaupunginkirjaston musiikkiosastolta haettiin It's Oh so quiet, lievää itseironiaa siis musiikkivalinnassa.
Kahden näytön puuttuessa jouduimme vähän fuskaamaan: numeroimme kysymykset, mutta emme edenneet numerojärjestyksessä. Siihen jäi kehittämisen paikka ensi syksyä varten. Samoin kuvien suhteen jouduimme tyytymään osittain kuvapankkien kuviin, joten niitä pitää saada lisää. Englanninkielinen versio tehtiin myös ja sitä ei vain käännetty, vaan mietittiin mitä ulkomaalaiset opiskelijat eniten pohtivat.
Ensimmäinen ryhmä oli onneksi esittävän taiteen opiskelijoiden ryhmä. He innostuvat helposti ja ovat kaikesta kiinnostuneita. Vastaanotto oli huikea, tunnelma oli käsinkosteltava ja spontaaneista kysymyksistä jaettavia palkintoja haluttiin. Lopulta kaikki koulutusohjelmat oli käyty läpi ja tuntui hyvältä. Menetelmä oli helposti toteutettavissa niin niin pienissä kuin suurissakin ryhmissä. Musiikki toimi hyvin taustalla, kun ryhmän kokoontumista odoteltiin.
Palautetta keräsimme webropol-kyselyllä. Vastanneita oli kovin vähän mutta esittelyn aikan tunnelmia kuvattiin rennoiksi ja henkilökunta koettiin helposti lähestyttävältä. Tietoa oli saatu riittävästi ja asiakkaaksi olivat ryhtyneet lähes kaikki. Tilaisuuksissa nähtiin noin kolme haukotusta, eikä yhtään niistä tullut kirjaston henkillöstöltä. Eli meillä oli itsellämme kivaa ja se heijastui tilaisuuden luonteeseen. Tilastollisesti meillä on myös hyvä lukuvuosi lopuillaan, ja osittain uskomme sen oleva kefalonian ansiota.
Hanna-Riina Aho
Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu
Kuvassa dia sarjastamme.