Tämän vuotisen, 65. kertaa pidettävän IFLA-konferenssin pitopaikaksi oli valittu suomalaiselle konferenssivieraalle kaukainen Bangkok. Suomalaisten osanottajien määrää lieneekin karsinut pitkä matka, sillä suomalaisia delegaatteja oli vain noin kaksikymmentä. Ammattikorkeakoulukirjastoja edustivat ARENEn yhteistyösihteeri Meri Kuula-Bruun ja allekirjoittanut. Muutenkin osallistujamäärä Bangkokissa, jota kutsutaan enkelten kaupungiksi, oli vähentynyt edellisvuosiin verrattuna.
Konferenssikeskus Bitecissä, joka sijaitsi kymmenen kilometrin päässä kaupungin keskustasta, sujuivat käytännön järjestelyt moitteettomasti. Joskin matka Biteciin oli varsinkin ruuhka-aikana työlästä. Normaalin kahdenkymmenen minuutin sijasta taksimatka saattoi kestää jopa puolitoista tuntia. Matkat Biteciin olivat muutenkin hiuksia nostattavan jännittäviä, sillä vanhoista japanilaismallisista takseista puuttuivat useimmiten turvavyöt, vaikka vauhti saattoi kivuta nelikaistaisella ja ruuhkaisella tiellä huikeisiin nopeuksiin. Tosin takseista saattoi puuttua nopeusmittari vallan kokonaan: vauhdin kykeni vain aistimaan ja silloin piti suunnata ajatuksena taksien etuikkunaan ripustettuihin buddhien kuviin sekä luottaa heidän suojelukseensa.
Maailma ei olekaan reaaliajassa
Konferenssia kunnioitti Hänen Kuninkaallinen Korkeutensa Prinsessa Maha Chakri Sirindhorn, joka osallistui konferenssin tapahtumiin useampaankin kertaan. Prinsessa on hyvin tuottelias kirjailija ja vanhojen thaikielten tutkija. Avajaispuheessaan Prinsessa Sirindhorn, sen lisäksi että otti puheekseen konferenssin teeman "Libraries as Gateways to an Enlighted World", kiinnitti huomionsa siihen tosiasiaan, että ihmiset ovat edelleen kirjoitus- ja lukutaidottomia useissa osissa maapalloa. Näiden taitojen puuttumisella onkin merkittävät vaikutukset kunkin maan elinoloihin: luku- ja kirjoitustaito luovat tasa-arvoa ja antaa mahdollisuudet parempaan elämään. Prinsessa Sirindhorn katsoo, että kirjastoilla on oleellinen merkitys lukutaidon levittämisessä. Kirjastojen kehittämisen rinnalla tulisi aina pitää mielessä lukutaidottomat, näkövammaiset ja muut erityistarpeita vaativat käyttäjät.
Thaimaan yksi edellisistä pääministereistä, Mr. Anand Panyarachun, ihastutti viisaalla kirjastonhoitajia kunnioittavalla puheellaan ainakin allekirjoittanutta. Hänen mukaansa kirjastonhoitajat eivät ole tarpeeksi arvostettuja yhteiskunnassa eikä heitä huomioida päätöksenteossa. Hän korosti myös sitä, että kirjastonhoitajien tulisi olla mukana kehitettäessä ja tuotettaessa "kovia asioita" ja olla mukana ennakoimassa tulevaa. Mr. Panyarachun viittasi myös teknologian epätasa-arvoiseen leviämiseen ja muistutti, että maapallolla on vielä paljon alueita, joilla ei ole edes puhelimia.
Suomalaisena kirjastonhoitajana, jolta vaaditaan yhä parempia tuloksia ja yhä tehokkaampia menetelmiä kirjastopalvelujen tuottamisessa, pysähdyin pohtimaan 90-luvun juoksuvauhtia. Thaimaalaisten puheenvuorot muistuttivat konkreettisesti siitä, että koko maailma ei ole sittenkään saatavilla reaaliajassa median välityksellä. Maailmaa ei voi kokea "silmänräpäyksellisesti" kuten kulttuuritutkija Derrick de Kerckhove on huomauttanut. Tietointensiivisiä kirjastoja tuntuu "vaivaavan juoksemisen ihanne", vaikka pohtivampi ja kiireettömämpi toimintamalli olisi ehkä tehokkaampaa ja rationaalisempaa.
Paljosta poimittua
Konferenssin annista poimin omaan ohjelmaani mm. kirjastorakennukset ja niiden varustuksen. Ammattikorkeakouluissahan joudutaan vakavasti miettimään uusien kirjastojen rakentamista, sillä ammattikorkeakoulukirjastot ovat useimmiten sijoitettu tiloihin, joita ei olla suunniteltu kirjastoiksi ja ovat siten hyvin epäkäytännöllisiä. Luennoissa pohdittiin kirjastojen tulevaisuuden tarpeita (Designing Libraries to Meet Future Needs). Hollantilainen Wim M. Renes (Haagin kaupunginkirjasto) pohti esityksessään kirjaston toimivuutta/joustavuutta ja tämän edellytyksiä. Hänen mukaansa kirjastosuunnittelua tulisi lähestyä kokonaisvaltaisesti koko kirjastohenkilökunnan avulla huomioiden yhteiskunnan muutokset. Renesin mukaan kirjasto on hyvin laaja-alainen tiedon ja tietämyksen keskus, jonka käyttäjien kirjo vaihtelee individualisteista liike-elämän ja kaupan asiantuntijoihin. Renes painotti useaankin otteeseen sitä, että kirjastosuunnittelu ei ole vain rakennusasiantuntijoiden asia vaan kirjaston henkilökunta tulee ottaa mukaan suunnitteluun jo alkuvaiheessa. Onnistuneessa kirjastosuunnittelussa päätöksenteko ja suunnittelun edistyminen on kirjastohenkilöstön käsissä.
Kirjastotoimintojen edelleen teknistyessä ja tiedon määrän kasvaessa olin valinnut keskiviikkoiltapäivän informaatioteknologian yhdeksi keskeiseksi IFLAn teemakseni. Petyin hivenen, sillä suomalainen kirjastomaailma on jo niin pitkällä että esitykset eivät tuoneet kovin uutta näkökulmaa. Yhdyn yhteistyösihteerin puheenvuorossaan esittämään näkemykseen suomalaisten kirjastojen tasosta ja kirjastonhoitajien osaamista. Haemme asiantuntemusta ulkomailta, vaikka meidän asiantuntemuksemme on korkeatasoista ja voisimme konsultoida muita. Vaikka suomalainen osaaminen ei näy aina luennoissa ja puheenvuorissa, niin onneksi IFLAn työskentelyssä on mukana aktiivisia suomalaisia asiantuntijoita kuten Mirja Iivonen, Tuula Haavisto, jne.
Chaim Zinsiä (University of Haifa, Israel) kuunnellessa hämmennyin hänen "uutta innovaatiotaan", jossa hän esitteli onnistuneen tiedonhaun prosessia vastakohtana "sokealle tiedon etsimiselle". Hänen mukaansa kaikkien - kirjastonhoitajat mukaan lukien - tulisi omaksua etukäteen suunniteltu ja systemaattinen tiedonhaun menetelmä. Zinsin prosessin neljä avainsanaa ovat What, Where, Words & Wow (= Working method) - eli muotoile se mitä haet, paikallista mistä etsit, valitse hakusanat ja käytä tätä työmetodia. Mielestäni Zins oli vain soveltanut kirjastonhoitajien vanhaa työmetodia internet-tiedonhakuun ja jota hän esitteli innovaationa.
Emma Worsfold Place (Desire/Sosig Research Office, University of Bristol, Iso-Britannia) kertoi vaihtoehtoisista tavoista löytää tietoa Internetistä. Yleensähän etsintään käytetään esimerkiksi hakukoneita kuten AltaVista tai hakemistoja kuten Yahoo. Aihehakemisto (subject gateways) tarjoavat vaihtoehtoisen tavan etsiä ja paikallistaa luotettavaa ja evaluoitua tietoa Internetistä. Aihehakemistot ovat Placen mukaan tieteellisten ja erikoiskirjastojen Internetversioita. Place mainitsi hyviä eurooppalaisissa kirjastoissa kehitettyjä aihehakemistoja (virtuaalikirjastoja):
- Suomi - Virtuaalikirjasto; kahdeksan yliopistokirjaston ylläpitämä, kaikki alat kattava virtuaalikirjastoprojekti
- Hollanti - DutchESS (Dutch Electronic Subject Service); kansallinen kaikki alat kattava hakemisto
- Tanska - NOVAGate (NOVA University - The Nordic Forestry, Veterinary and Agricultural University); metsä- ja puu-, eläinlääke-, maatalous, elintarvike- ja ympäristötieteitä käsittävä aihehakemisto, jota ylläpitävät kirjastonhoitajat pohjoismaisista yliopistokirjastoista
- Ruotsi - EELS (Engineering Electronic Library); tekniikan alan tietoutta sisältävä aihehakemisto
- Iso-Britannia - SOSIG (The Social Science Information Gateway); yhteiskuntatieteitä käsittävä hakemisto
- Isossa Britanniassa aihehakemistoja ylläpidetään yliopistoissa ja vastuu niiden teosta on kirjastonhoitajilla ja informaatioalan ammattilaisilla. Place painottikin kirjastonhoitajien roolia kehitettäessä Internetin hakutapoja: kirjastonhoitajien panoksen tulisi olla merkittävämpi, sillä aihehakemistojen kehittäminen on yksi hyvä keino löytää luotettavaa tietoa.
KMITNB
Vierailin IFLAviikolla King-Mongkut's Institute of Technology North Bangkokin (The KMITNB) kirjastossa, mikä on yksi Bangkokin monista kirjastoista. Instituutin tiloissa pidettiin myös yksi konferenssin workshopeista, Science and Technology Libraries Joint with User Education. Yliopistokirjastot, joihin KMITNB'n kirjastokin kuuluu, jaetaan kolmeen kategoriaan: 1. libraries of public and private universities 2. libraries of higher learning institutions sekä 3. libraries of higher learning institutions for special purposes. Kirjastoja kehitetään voimakkaasti: sen havaitsi myös KMITNB'ssä, jonka toiminta aloitettiin vuonna 1959. Yliopistossa voi opiskella mm. insinööritieteitä, tietotekniikkaa, teollisuuden tuotantotaloutta sekä valmistua tekniikan alan opettajaksi.
Kirjaston johtaja tohtori Thanakorn Kiatbanlue henkilökuntineen esitteli kirjaston toimintaa ja tiloja. Havaitsin vastoin ennakkoluulojani, että kirjasto on hyvin kehittynyt, toimiva ja hyvin välineistetty: kirjaston ja koko yliopiston tietokoneiden määrä oli huomattavan suuri. Kirjastonhoitajat valittivat suomalaisten kollegojensa tapaan kokoelman riittämättömyyttä mutta kertoivat että Thaimaassa aineistoa välitetään kaukolainoina asiakkaille ilman maksuja. Kirjaston kokoelma on luetteloitu on-line tietokantaan, johon on pääsy koko kampukselta. Ohjelmistona on INNOPAC. Kirjaston webbisivut ovat ammattimaisesti toimitetut. Sivuille on koottu tietoa kirjaston palveluista ja sivut tarjoavat myös virtuaalikirjaston palveluja: sivuilta on mahdollista päästöä mm. elektronisiin tiedonlähteisiin ja palveluihin. Elektronisia lehtiä on toistaiseksi vähän mutta tätäkin toimintaa kehitetään ripeästi.
Riittämättömyyden tunnetta
IFLAn konferenssissa tulee riittämättömyyden tunne, koska ei pysty osallistumaan kuin osaan sen annista. Mutta vaikka ehti kuunnella vain pienen osan luennoista ja ehti osallistua vain muutamaan sessioon, se vahvisti käsitystäni siitä, että jos informaatiota ei pysty sulattamaan, se ei myöskään voi muuttua tietämykseksi - saati viisaudeksi. Siten on parempi kuunnella keskittyen tiettyjä teemoja kuin ahnehtia mahdollisimman paljon.
IFLAa ja Bangkokia nyt jonkun verran kokeneena, on helppo yhtyä sellisti Seppo Kimasen toteamukseen: "Vanhat itämaiset filosofit sanovat, että ihmismieli on aktiivisimmillaan ja luovimmillaan silloin kun ihminen ei tee mitään vaan on täydessä hiljaisuudessa. Tällaisia hiljaisia hetkiä täytyy sallia ja niitä täytyy vaalia siitä huolimatta, että on kiireinen elämä". IFLA-konferenssi kiireineen ja kaoottisine liikenteineen vahvistaa itämaisen filosofian viisasta näkemystä.
Kuvia matkalta:
IFLA Bangkok 20. - 28.8.1999
Meri-Kuula-Bruun ja Marja Widenius thaimaalaisten kollegojen kanssa illallisella. Pöytäseurueessa mm. professori Thanakorm Kiatbanlue.
--------------------------------------------------------------------------------
Marja Widenius IFLAnäyttelyn sisääntuloportilla.
--------------------------------------------------------------------------------
King-Mongkut's Institute of Technology North Bangkokin (The KMITNB) kirjastoa 
--------------------------------------------------------------------------------
Halldora Thorsteinsdottir Islannista ja Marja Widenius thaikollegansa kanssa King-Mongkut's Institute of Technology North Bangkokin (The KMITNB) kirjastossa.
--------------------------------------------------------------------------------
Marja Widenius, kirjastonjohtaja, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, marja.widenius@tokem.fi