Olin ensi kertaa mukana IFLA Councilin kokouksessa STKS:n puheenjohtaja Arja-Riitta Haaralan sijaisena. Vaikka hän olikin lobannut ja neuvonut ennen matkaa, minulla oli onneksi viisaampia vieressä vielä paikan päällä selventämässä tapahtumien kulkua. Tuula Haavisto oli tervejärkisenä tukena councilin kiemuroissa ja selvensi vasta-alkajalle monta asiaa ennen kokousta, sen aikana ja sen jälkeenkin.
IFLAn hallintomallia ollaan uudistamassa. Työryhmä Warren Hortonin johdolla oli valmistellut ehdotuksen, joka esiteltiin kokouksessa. Nykyisen hallintomallin, johon kuuluvat Executive Board ja Professional Board, korvaisi Governing Board. Siihen tulisi noin 25 - 30 jäsentä, joista osa valittaisiin vaaleilla kahdeksi vuodeksi kerrallaan (+2 v.) osan tullessa muista IFLAn elimistä. Valintaprosessissa voitaisiin käyttää postia myös elektronisesti. Hallinnolliselle elimelle tulisi lisäksi työvaliokunta (Executive Committee). Puheenjohtajuuskin muuttuisi siten, että kahdeksi vuodeksi valittu varapuheenjohtaja jatkaisi automaattisesti puheenjohtajan erovuoron jälkeen kaksivuotiskauden. Näin saataisiin IFLAn hallintoon enemmän kierrätystä ja globaalista ulottuvuutta. Uudistusehdotuksiin suhtauduttiin hyvin innostuneesti.
Vaikka IFLAssa pyritäänkin aktivoitumaan globaalisti, sitä ei juuri huomannut kun Councilia valittiin. Äänestystilaisuus muistutti euroviisujen äänestystä. Alueelliset klikit äänestivät toisiaan ja näin saatiin tehokkaasti pohjoismaisella yhteistyöllä Venäjä ulos, samoin Kiina, vaikka suomalaiset yrittivät rintamaa murtaa. Pohjoismaidenkin tulisi vähitellen ymmärtää, että Venäjä on iso ja tärkeä naapurimaa, joka pitäisi ottaa vakavasti huomioon myös tällaisissa yhteyksissä. Counciliin valittiin Ingrid Parent Kanadasta, Börge Sörensen Tanskasta, Claudia Lux Saksasta ja Jeronimo Martínez Gonzalés Espanjasta.
Jos IFLA Councilin äänestys muistutti euroviisuja, niin tulevien IFLAn konferenssien isäntämaista pidetty äänestys muistutti olympialaisten äänestystä. Kun argentiinalaiset saivat kuulla saavansa IFLAn v. 2004 Buenos Airesiin, he puhkesivat todelliseen riemuun ja pinssit ja lehtolehtiset lentelivät. Sama toistui hetken kuluttua, kun korealaiset kuulivat saavansa konferenssin Souliin v. 2006. Suomalaisten on paras valmistautua ensi kesäksi Jerusalemiin tarpeellisella rekvisiitalla, sillä meillä on hyvät mahdollisuudet vuoden 2005 konferenssiin. Suomessa oli IFLA viimeksi v. 1964, Norjassa v. 1974: sittenkin voi olla meidän vuoromme. (IFLA on ensi vuonna Jerusalemissa, v. 2001 Bostonissa, v. 2002 Edinburgissa ja v. 2003 Berliinissä). Ja ainakin Amsterdamin ja Kööpenhaminan konferenssit ovat tuottaneet mukavasti tuloja IFLAlle, jonka talous tällä hetkellä on hyvä. Jäsenmaita on noin 150.
IFLAn tarjoama ohjelma on, kuten tunnettua, tasoltaan kirjavaa. Aina ei tiedä kenelle jotkut ammatilliset itsestäänselvyydet on osoitettu. Suomalaisena kirjastoihmisenä tuli taas todettua, että olemme turhan ujoja viemään osaamistamme muualle. Demokraattinen kirjastolaitoksemme herättää muunmaalaisissa monenlaisia intohimoja: olemme kehittäneet elektronisoitumisen ja verkostoitumisen pitkällä, kirjastoa ollaan myös laajasti integroimassa opetukseen. Tästä kehityksestä pitää kertoa myös muulle maailmalle. Ammattikorkeakoulukirjastoissa suunnitellaankin yhteistä esiintymistä ensi vuoden IFLAssa jossakin muodossa.
IFLAn anti on paljon kiinni omasta aktiivisuudesta ja onnesta. Kierrellessäni ohjelmasta toiseen oli joskus vaikea päästä sisään meneillään olevaan sessioon, mutta hyviäkin istuntoja oli joukossa. Yksi mielenkiintoisimmista keskusteluista käytiin sensuurista ja Internet-filttereistä. Suodatinohjelmia on nykyisin noin 80, kaikki amerikkalaisia ja kaupallisten yritysten tekemiä. Sanaluettelopaketit ovat salaisia, kukaan ei tiedä ostaessaan, mitä oikeastaan sensuroi. Hupaisia esimerkkejä filttereiden aiheuttamista sensuureista oli lukuisia, kuten web-osoite marsexpl., joka sensuroitui pois sexin vuoksi, vaikka itse asiassa osoitti ihan mielenkiintoisille Marsexploit-sivuille. Keskustelussa luotettiin kirjastoväen ammattitaitoon organisoida Internetin www-aineistoa järkevästi ilman sensuuria, joka voisi viedä meidät kovin heikoille jäille.
Tanskan DANIDA oli kustantanut monta kehitysmaiden osallistujaa Kööpenhaminaan ja muistaakseni Ruotsin valtio kustansi kehitysmaiden delegaatteja Tukholmaankin. Myös suomalaisten pitäisi aktiivisesti pyrkiä vastaavanlaiseen kummitoimintaan ja tukea yhteisvoimin kehitysmaiden delegaatioita osallistumaan IFLA-konferenssiin. Ammattikorkeakoulukirjastoissa suunnitellaan sitä, että Jerusalemiin kustannettaisiin yhteisesti edustaja jostain kehitysmaasta.
Matka oli kaiken kaikkiaan sittenkin antoisa, vaikka paikan päällä kuumuus, kaoottinen liikenne, meteli ja kaupungin epäesteettisyys kävivätkin hermoille ja hämärsivät monet hyvät puolet. Itse konferenssipaikka oli hieno, järjestelyt siellä hyvät, mutta välimatkat siinä ilmastossa ja liikennekaaoksessa olivat joskus liikaa. Onneksi thaimaalaiset ovat ystävällisiä ja ruoka taivaallista. Ainakin Helsingin thaimaalaisravintolat saivat uuden asiakkaan.
Kuvia matkalta:
IFLA Bangkok 20. - 28.8.1999
Meri-Kuula-Bruun ja Marja Widenius thaimaalaisten kollegojen kanssa illallisella. Pöytäseurueessa mm. professori Thanakorm Kiatbanlue.
Marja Widenius IFLAnäyttelyn sisääntuloportilla.
Meri Kuula-Bruun, yhteistyösihteeri, ARENE ry, meri.kuula-bruun@arene.aka.fi