|
Kansalliskirjaston koordinoiman Kansallinen yhteisluettelo -hankkeen tavoitteena on kirjastosektoreiden yhteisen, mahdollisimman kattavan kansallisen yhteisluettelon rakentaminen. Käytännössä hanke liittyy nykyisen LINDA- yhteisluettelon katteen laajentamiseen ja toiminnallisuuden parantamiseen.
Ajatus kaikkien kirjastosektoreiden yhteisestä yhteisluettelosta ei ole uusi. Asia mainitaan muun muassa Kansalliskirjasto 2002 -seurantaryhmän muistiossa. Verkkomaailman kehityksen myötä on kasvanut myös tarve kirjastojen yhtenäiselle näkyvyydelle verkossa. Erillisistä tietokannoista ja niiden rajoitetuista käyttöoikeuksista on mielekästä pyrkiä eroon. Kansallinen yhteisluettelo ja sen mahdollinen vapaa kansalaiskäyttö ratkaisisi omalta osaltaan tätä ongelmaa.
Perinteisesti kansallinen yhteisluettelo on nähty eräänlaisena kirjastojen omaisuusluettelona, joka toimii kirjastojen yhteisenä bibliografisena tietokantana ja jonka tulisi sisältää kirjastoaineistojen saatavuustiedot. Yhä edelleen keskeisenä tavoitteena on se, että kansallinen yhteisluettelo toimii kaikkien kirjastosektorien yhteisenä bibliografisena tietokantana. Yhteisluettelon kautta loppukäyttäjä saa yhdestä paikasta tiedon siitä, mitä kirjastoissa on. Luettelo toimii myös kirjastojen prosessien työkaluna, joka vähentää päällekkäistä työtä ja parhaimmillaan tehostaa muun muassa luettelointia. Kansallisen digitaalisen kirjaston asiakasliittymä on puolestaan loppukäyttäjien työkalu tiedonhakemiseen ja verkkopalvelujen käyttöön. Asiakasliittymän kautta loppukäyttäjä on vuorovaikutuksessa yhteisluettelon kanssa.
Yhteisluettelo tukee kirjastojen yhteistyötä ja yhtenäisiä käytäntöjä metadatan tuottamisessa. Samalla syntyy edellytyksiä tuleville kirjastojen järjestelmäarkkitehtuurin sekä luettelointikäytäntöjen muutoksille. Näin tehostetaan myös aineistojen kuvailuprosessia ja parannetaan metadatan yhdenmukaisuutta. Yhdenmukaisuus puolestaan helpottaa kuvailutiedon uudelleenkäyttöä erilaisissa uusissa verkkopalveluissa ja sosiaalisen median sovelluksissa. Kun tekniset edellytykset ovat olemassa ja käyttöoikeuskysymykset ratkaistuna kirjastoissa tuotetun metadatan vapaa käyttö ja jatkohyödyntäminen muissakin kuin kirjastojen verkkopalveluissa avaa monenlaisia yhteistyömahdollisuuksia esimerkiksi Googlen kaltaisten toimijoiden kanssa.
Missä mennään nyt?
Uuden yhteisluettelon perusta on muodostettu Linnea2-konsortiolle vuoden 2009 alussa. Yhteisluettelo ja sen laajentaminen koskemaan ammattikorkeakoulukirjastoja ja yleisiä kirjastoja sekä myöhemmin erikoiskirjastoja edellyttää riittävää lisärahoitusta perustamis- ja ylläpitovaiheessa sekä kirjastojen päätöstä siihen liittymisestä.
Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa nykyinen LINDA- tietokanta siirrettiin Voyager-järjestelmästä Aleph-järjestelmään ja parhaillaan tehdään vielä siirron "jälkisiivousta". Vuonna 2010 tehdään suunnittelua sekä kehitetään yhteisluettelon perustaa ja laatua. Vuonna 2011 tulisivat mahdollisesti ensimmäiset ammattikorkeakoulukirjastot mukaan, vuodesta 2012 alkaen ensimmäiset yleiset kirjastot ja tämän jälkeen mahdollisesti myös erikoiskirjastot.
Kirjastojen on hyvä pohtia, mitkä ovat omat tarpeet yhteisluettelon suhteen sekä miettiä mahdollisia kysymyksiä yhteisluetteloon liittyen. Mikä on epäselvää tai mistä halutaan tietää enemmän? Kansallisesta yhteisluettelosta kirjoittamamme raportti antaa toivottavasti vastauksia jo joihinkin kysymyksiin sekä avaa ikkunan tulevaisuuden näkymiin. Raportti julkaistaan loppuvuoden kuluessa.
Nina Hyvönen ja Petri Tonteri, Kansalliskirjasto
|