|
Meillä KPAMK:ssa on ensimmäinen englanninkielinen koulutusohjelma alkanut muutamia vuosia sitten niin, että ensimmäisiä kemian tekniikan insinöörejä on ollut työelämässä jo joitakin vuosia. Heti kohta näiden perään aloittivat englanninkielisen opiskelun terveydenhoitajat. Jotenkin alusta minulle oli selvää, että tästä opetuksesta ei pääse vain niin, että käännän materiaalin englanniksi. Se oli tietysti tehtävä myös, mutta mitä kaikkea muuta voisi eteen tulla, oli hämärän peitossa. Nyt on koulutusohjelmia jo enemmänkin ja niinpä lähdin parantamaan valmiuksiani JAMKin erikoistumisopintoihin; English as a Tool for Teaching.
Polku informaatiolukutaidon opetuksessa ulkomaalaisille on ollut melko vaihteleva kohdallani. Aluksi oli hankala hahmottaa sitä, mitä opiskelijat jo osaavat. Taitotaso jo tiedonhakemisessa vaihtelee runsaasti. Moni riehaantuu vapaiden verkkosivujen maailmassa. Osa innostuu sähköisestä ostetusta aineistosta ja osa haluaa käyttää www.baidu.com sivustoa, kun se on tuttu kiinalainen hakukone. Oma merkityksensä on opiskelijoiden omalla oppimiskäsityksellä ja koulukulttuurilla. Osa taas tuskastuu ja ahdistuu vaatimuksesta ohjautua itse.
Eri kulttuureista tulevilla korkeakouluopiskelijoilla näyttää myös olevan erilainen näkemys tiedosta. Tiedon luotettavuuden määrittely vaihtelee myös suuresti. Tottumus aineistojen monipuoliseen käyttöön ja ns. tieteellisen diskurssinhahmottaminen vaihtelee myös suuresti. Toki tässäkin roolinsa saa myös se, millä asenteella ja mistä syystä opiskelemaan on tultu.
Eri kulttuureista tulevien kanssa toimiminen on kielitaidollisesti tietysti myös haasteellista. Englanti on harvalle äidinkieli ja niinpä se vaatii opettajalta erityisen hyvää kielitaitoa. Oma käsitykseni itsestäni vieraan kielen puhujana on ambivalentti. Toisaalta puhun mitä vaan, toisaalta tunnistan oman sanavarastoni kapeuden ja erityisesti kielen tyylin tunnistamisenpuutteen. Tietysti ne kielioppiasiat kaipaavat harjoitusta myös.
Erikoistumisopintojen suurinta antia ovat olleet keskustelut ja kokemusten jakaminen opiskelijakollegoiden kanssa. Perspektiivi muuttuu, kun omia ajatuksiaan saa peilata muiden kanssa. Muutamia ideoita on syntynyt ja niitä olen jo käytäntöön siirtänytkin. Sellaiset lisäkysymykset kuten "Are you following me?", ovat kovasti tarpeen ja käyttökelpoisia ainakin täällä Keski-Pohjanmaalla. Sieltähän ne luistelivat fraaseiksi sitten suomenkieliseen opetukseenkin. Kielen oppiminen on kiinni paljon siitä, miten jaksaa harjoitella. Omasta mielestäni olen ollut aika ahkera ja tunnistan oppimista tapahtuneen.
Kehittämistehtävä kulkee sitten koko opetuspaketin luomisena eli se käytännössä tarkoittaa sitä, että iso osa tehtävistä ja materiaalista on testattu tänä keväänä ja syksyllä se sitten korjaillaan ja pakataan portaaliimme käyttöä varten. Sitä on sitten hyvä päivittää ja muokkailla eri koulutusohjelmien tarpeisiin.
Opintoni ovat suunnilleen puolessa välissä, joten tästä jutusta tullee jatkokertomus. Edessä on tätä kirjoitettaessa educational visit Oxfordiin. Se jännittää kovasti. Kuitenkin oppia on kertynyt reppuun jo melkoisesti. Kirjoittaminen on helpompaa puhumisesta puhumattakaan.
Hanna-Riina Aho
KPAMK, tietopalvelupäällikkö
|