Keväällä 2008 opetusministeriö käynnisti kaikkia muistiorganisaatioita: kirjastoja, museoita ja arkistoja koskevan hankkeen, jolle asetettiin kaksi tavoitetta. Toisaalta pitäisi perustaa pitkäaikaissäilytykseen soveltuva tallennusalusta erilaisille sähköisille dokumenteille (PAS) ja toisaalta rakentaa asiakasliittymä, joka voisi toimia yhteisenä eri muistiorganisaatioille. Tavoitteet ovat sangen kunnianhimoiset.
Olen toiminut hankkeessa saatavuusjaostossa eli olen ollut suunnittelemassa tulevaa asiakasliittymää. Olemme nähneet demonstraatioita ohjelmistotoimittajilta, laatineet vaatimusmäärittelyn ja tutustuneet eri organisaatioiden tietokantoihin. Seuraavassa vaiheessa valitsemme pilottiorganisaatiot, joissa mukana on myös joku tai joitain korkeakoulukirjastoja. Kesällä käynnistyy myös kilpailutus eri ohjelmistotoimittajien kesken.
Asiakasliittymällä voi tehdä hakuja lukuisiin eri tietokantoihin kerralla. Sen erottaa nykyisestä Nellistä se, että tulevassa liittymässä aineistoja indeksoidaan suoraan siihen itseensä, jolloin hakutulokset tulevat nopeammin ja niitä pystyy käsittelemään helpommin. Toki tulevaisuudessakin on sellaisia aineistoja, joita ei voi tai ei saa indeksoida, esimerkiksi kansainväliset lisensioidut aineistot, jolloin haku toimii samaan tapaan kuin Nellissä nyt. Edelleen on myös aineistoja, joihin hakua ei pystytä kohdistamaan asiakasliittymästä ja joudumme vain tarjoamaan asiakkaalle linkin sinne. Näitä aineistoja ovat mm. kotimaiset tietokannat SFS, RTNet, WsoyPro jne.
Liittymän tavoitteena on korvata vanhoja järjestelmiä. Näitä ovat kirjastomaailmassa mm. eri kirjastojärjestelmien omat OPAC:t, Nellin hakukäyttöliittymä ja DSpacen (Theseus) hakukäyttöliittymä. Tämä edellyttää luonnollisesti, että siihen pystytään integroimaan erilaisia palveluja mm. autentikointi eri aineistoihin, lainojen uusinta, varausten teko, sakkojen maksu, kuvien tilaaminen, palautteen antaminen, viitteiden käsittely jne. Tämä tulee olemaan erittäin haasteellista, sillä eri organisaatioilla on hyvin erilaisia tarpeita palveluiden suhteen.
Suurimmat ongelmat aiheutuvat juuri massiivisesta osallistujien määrästä ja kirjosta. Arkistojen metadata ja tarpeet asiakasliittymän palveluiksi ovat ihan erilaiset kuin taidemuseoiden tai kirjastojen. Järjestelmän tulee olla todella muokkautuva, jotta se pystyy vastaamaan asetettuihin tavoitteisiin.
Antti Seppänen, JAMK
Lisätietoja: http://www.minedu.fi/OPM/Kulttuuri/kulttuuripolitiikka/linjaukset_ohjelmat_ja_hankkeet/digitaalinen_kirjasto/