Tammikuussa Mikkelin Akatemian puheenjohtaja, Jorma Kaimio aloitti toteamalla, että antiikin tutkijoille myytit ja mysteerit on selvä sanapari. Mysteeri tarkoitti Antiikissa Demeterin, viljavuuden valtiattaren kunniaksi vietettyjä juhlia. Kultti liittyy vuoden vaihteluun. Mysteerimenot ovat syvempi ymmärrys siitä, miten luonto herää eloon. Taustalla on myös ajatus miten ihminen herää elämään kuoleman jälkeen esimerkiksi Manalassa. Mysteerit ovat siis uskonnollisia menoja. Myytti heijastaa ihmisen pimeää puolta. Historia on taistelua järjen ja uskon välillä. Emme vielä tiedä, onko tämä tarinoiden vuosisata, kuten on ennakoitu. Myytit muovaavat maailmankuvaamme.
Koko kaupungin Vinski
Perinteentutkimuksen professori ja Kaleva Seuran puheenjohtaja Seppo Knuuttila totesi: "Olen hyvin maallinen ihminen", ja jatkoi, "semiotiikan talvipäivät Imatralla on omistettu Lévi-Straussille, joka sanoo 'Myytit ajattelevat meissä'." Myytit ajatteluttavat meitä. Myytit sisältävät arkilogiikan vastaisia aiheita, niihin on syytä suhtautua varovasti. Myytit perustuvat käsitteellisiin kykyihimme, toimivat kuin kieli. Myytti on maailmanjärjestyksen peruskertomus, uskonnollista viestintää, käyttäytymisen esikuva, symbolisen ilmaisun muoto. "Myytit on murskattava." Tapahtumattomuus voi olla merkityksellistä jossakin kontekstissa. Kirje, jota et kirjoittanut, puhelu, jota ei tullut. Vaikenemisen vaatimus esiintyy hyvin usein. Näkymättömänä toimiva ihminen tekee tyhmyyksiä, astuu alueelle, jota enkelitkin pelkäävät. Koko kaupungin Vinski on ainoa, jolta onnistuu näkymätön toiminta.
Keksitään pyörä
Vuoden nuori taitelija 2008 Samuli Heimonen oli mielestäni parasta tässä Akatemiassa otsikkonaan Toinen luonto - eläin ihmisen peilinä. Tunteen kautta teen kuvia ja tunteen kautta niitä on hyvä katsoa, esitti Heimonen ja jatkoi: "Intuitio on työvälineenä tärkein". Häneen vaikutti ensin surrealismi, sitten barokki ja romantiikka. "Ei pidä keksiä pyörää uudelleen", sanoi taidehistorian professori, mutta Samuli Heimonen oli eri mieltä. Pyörä pitää keksiä joka päivä uudelleen. Kerron sen ensin itselleni, sitten katsojalle. Mielihyvä ja uhka sekoittuvat, ylevän tematiikassa ihmisen pienuuden kokemus, ei voi käsittää jotakin, jää ymmälleen. Rajapinnan lähestyminen alhaalta käsin, tullaan kohti, sitä haen.
Huorat ja madonnat - myytti seksuaalisen kontrollin välineenä -otsikolla puhui Anna Kontula. Paras tapa rikkoa poliittisen miehen poliittinen elämä on löytää hänet housut kintuissa. Myytti on merkittävä politiikan väline, hegemonian ylläpidon väline. Ristiretket niittivät nuoria miehiä, mistä seurasi naimattomien naisten enemmyys. Kirkko käytti kontrollikeinona noitavainoja. Noitavoimat saatiin paholaiselta ja kauppa sinetöitiin yhdynnällä. Siksi neitsyt ei voinut olla noita. Noidat pukeutuivat punaiseen. Maria Magdalena kuvattiin usein punaisissa. Kun punainen oli miehen päällä, se kuvasi kuninkuutta. Maria Magdalena oli Jeesuksen ensimmäinen opetuslapsi ja siten "miehen kaltainen"; historiallisen hahmon prostituutiotausta on kiistanalainen; myyttinen prostituoitu, prostituoitujen ja naisiin kohdistuvan avustustyön pyhimys; seksuaalisuutta katuva ja nöyrtynyt nainen. Huorastigma oikeuttaa prostituoitujen marginalisointia lainsäädännöllä, arjen kanssakäymisessä, mystifioitumisessa. Se kontrolloi leimautumisen pelolla myös "kunniallisia" naisia.
Tunne itsesi
Toivo Salosen tuorein teos on nimeltään Ihmisen idea ja hänen aiheenaan Mikkelin Akatemiassa oli Salaperäinen filosofia. Filosofia ei ole kreikkalaisen kulttuurin tuotos vaan se on itämaiden oppineiden tuotos. Egypti ja Persia löytyvät taustalta ja kreikkalainen tulee myöhemmin. Samoja fragmentteja voidaan pohtia uudestaan ja uudestaan. Koe itsesi minäksi. Minä ja muu eroaa. Sitten voi ymmärtää mitä omassa päässä tapahtuu, millä tavalla vallitsevat normit heijastuvat omassa päässä. Saattaa havaita että minussa ei ole minua, minä vaan reagoin siihen mitä ympäristössä tapahtuu. Meille tarjoillaan koko ajan virikkeitä, joihin tulisi reagoida. Jos vaihdamme työpaikkaa tai joudumme työttömäksi, vaihdamme samalla ystävämme, koska emme kohtaa ihmistä paljaana vaan välineellisesti - iso asia! Filosofia on sisäänrakennettu viisaus, jatkuva kriittisyys, kaivetaan juuria esiin. Kun nähdään miten joku asia on muotoutunut, saadaan oikeasti vaihtoehtoja. Pystytään vastaamaan toisella tavalla. Syntyy jotakin mikä on arvokasta. Jos ajatellaan meidän nykyongelmia, pitää löytää uusia vastauksia ja uusia kysymyksiä. Mitä on historian kuluessa tehty, ei ole aina meille kunniakasta. Mesopotamiassa on tunnettu 1200 vuotta ennen kuin Pythagoras eli niitä asioita, joita Pythagoraan nimiin on esitetty. Kolmannen asteen yhtälöitä osattiin käsitellä 1000 vuotta ennen kuin kreikkalainen matematiikka syntyi. Varhaiset korkeakulttuurit kilpailivat keskenään. Osa näkemyksistä meni myös toiseen suuntaan eli itään ja palasi sieltä takaisin. Vuorovaikutusta on ollut eri aikoina. Olemme tottuneet länsimaiseen esitystapaan. Varhainen korkeatasoinen matematiikka on voinut olla suullista. Opettaja opettaa oppilaille. Tosi matematiikkaa on että yhdessä oivalletaan. Tosi filosofiaa on että yhdessä ymmärretään. Kirjoitetulla haluttiin tukea muistia. Platonin jälkeen tilanne muuttui. Kun ollaan yhdessä ja ajatellaan yhdessä, ollaan yhteydessä johonkin salaperäiseen.
Kun Samuli Parosen tekstejä lukee, siellä puhuu Herakleitos. Totuus on väittämien paikkansapitävyyttä. Intuitio että maailma toimii tietyllä tavalla. Totuutta ei voi tarkasti ilmaista, saamme viitteitä totuudesta, mutta emme selkeää vastausta. Viisaus ei ole älykkyyttä, ei nokkeluutta, liittyy kokonaisuuksiin, arvoalueiden ymmärtämiseen, kykyyn nähdä päämääriin. Kyky asettaa tavoitteita, päämääriä. Millä tavalla vallitsevat tietoisuuden muodot rakentuvat, on oleellinen kysymys tänään Toivo Salosen esityksessä.
Emeritusprofessori Juha Pentikäisen aiheena oli Pohjoinen tähtitaivas ja kalliotaide - löytöretki mielemme arkeologiaan. Karhu, susi ja lohi herättävät meissä suuria tunteita yhä. Myytit ovat tässä.
...muistiin merkitsi ja sinulle tiedoksi halusi saattaa Karttusen Kirsti