Elektroniset aineistot ovat tänä päivänä Suomessa vakiintunut osa korkeakoulujen opetusta. Elektronisia aineistoja käytetään opetuksen tukena ja opetusaineistoina. Esimerkiksi verkkokurssit ovat yleisiä korkeakouluopetuksessa, jolloin kaikki opetukseen liittyvä materiaali ja tieto saattaa löytyä ainoastaan elektronisessa muodossa. Myös "perinteisillä" kursseilla opiskelijat käyttävät e-aineistoja esimerkiksi harjoitustöiden tekoon tai tenttimateriaalit voivat koostua elektronisessa muodossa olevista artikkeleista. Toisinaan opettajat tulostavat materiaalit suoraan opiskelijoille ja toisinaan opiskelijoiden on itse löydettävä käyttämänsä aineistot. Elektroniset aineistot muodostavat myös merkittävän osan opinnäytteiden lähdemateriaalista.
Suomen kansallinen elektroninen kirjasto, FinELib, teetti käyttäjäkyselyn AMK-opiskelijoiden e-aineistojen käytöstä keväällä 2007. Kysely koski kaikkia Suomen ammattikorkeakouluja. Kysymykset käsittelivät mm. e-aineistojen käyttöä, käytön ongelmia ja vaikutuksia. Kyselyyn vastasi 1530 opiskelijaa Suomen eri ammattikorkeakouluista. Vastaajajoukko koostui humanististen, yhteiskuntatieteellisten (sisältäen liiketalouden), luonnontieteellisten, teknillisten, sosiaali- ja terveysalojen sekä matkailu- ja ravitsemusalojen opiskelijoista. Vastaajajoukon koulutusalakohtainen jakauma vastaa melko hyvin koulutusalojen todellista jakaumaa (KOTA-tietokanta). Noin 60 % vastaajista oli 1-3 vuoden opiskelijoita ja noin 40 % yli kolmannen vuoden opiskelijoita. Kyselylomake oli täytettävissä ainoastaan Internetissä, joten kyselyyn vastasivat todennäköisesti pääosin ne, jotka käyttivät Internetiä säännöllisesti.
"En luovu mun vinyyleistä enkä c-kaseteistakaan!"
Painetut aineistot ovat edelleen ammattikorkeakouluopiskelijoiden aktiivisessa käytössä. Suurin osa opiskelijoista käytti opinnoissaan yhtä paljon sekä elektronisia että painettuja aineistoja tai enimmäkseen painettuja aineistoja. Noin viidesosa opiskelijoista käytti opinnoissaan enimmäkseen elektronisia aineistoja. Elektronisten aineistojen käyttö kuitenkin vaihtelee eri koulutusaloilla. Yleisesti ottaen tekniikan ja liikenteen alojen opiskelijat hyödynsivät e-aineistoja aktiivisimmin. Humanististen alojen opiskelijat olivat taas aineistojen passiivisimpia käyttäjiä. 
Kuvio 1. E-aineistojen käyttöaste AMK:n eri koulutusaloilla
Erot koulutusalojen välillä e-aineistojen käytössä kertovat ongelmista aineistojen saatavuudessa ja hyödynnettävyydessä. Eri koulutusaloilla on erilaisia valmiuksia hyödyntää elektronisia aineistoja. Esimerkiksi teknillisillä aloilla elektroniset aineistot ovat usein itsestään selvä osa opinnoissa ja ehkäpä ainoa saatavilla oleva aineistomuoto opetusmateriaaliksi.
Toisilla aloilla elektronisten aineistojen käyttö ei ole yhtä laajassa mittakaavassa edes mahdollista. Esimerkiksi humanistisilla ja taidealoilla aineistoja ei aina välttämättä ole saatavilla elektronisessa muodossa. Tämän vuoksi tarvitaan tietoa eri koulutusalojen käyttämistä ja tarvitsemista aineistoista, jolloin voidaan selvittää niiden saatavuutta elektronisessa muodossa.
Elektroniset sanakirjat olivat opiskelijoiden useimmiten käyttämiä e-aineistoja. Yli 40 % opiskelijoita käytti sanakirjoja vähintään viikoittain. Myös elektronisten hakuteosten käyttö oli suosittua. Lähes 70 % vastaajista olikin valmiita luopumaan painetuista sanakirjoista ja hakuteoksista ja korvaamaan ne elektronisilla versioilla. Elektronisten lehtien käyttö ammattikorkeakouluopiskelijoiden keskuudessa sen sijaan oli yllättävän vähäistä. Vain 15 % vastaajista käytti e-lehtiä viikoittain. Kuitenkin noin kolmasosa vastaajista oli valmiita korvaamaan painetut lehdet elektronisilla. Vaikka opiskelijat toivoivat tenttikirjoiksi e-kirjoja, niiden käyttö oli hyvin vähäistä. Alle kymmenesosa opiskelijoista käytti e-kirjoja viikoittain ja lähes kolmasosa ei käyttänyt niitä lainkaan. Vain 15 % vastaajista oli valmiita korvaamaan painetut kirjat elektronisilla.
"Elektronisista aineistoista kerrotaan opiskelijoille liian vähän."
Vastaajien mukaan e-aineistojen suurin ongelma oli heikot tiedot olemassa olevista e-aineistosta ja niiden käytöstä. Yli 60 % vastaajista koki puutteelliset tietonsa e-aineistoista ongelmaksi. Lähes 60 % vastaajista oli saanut tietoa aineistoista korkeakoulun kirjaston Internet-sivujen kautta. Noin 40 % oli saanut tietoa myös toisilta opiskelijoilta tai kirjaston henkilökunnalta. Noin 30 % vastaajista oli saanut tietoa opettajilta tai kirjaston tiedotteista. Vain 15 % oli osallistunut kirjaston järjestämään koulutukseen ja saanut tietoa e-aineistoista koulutusten kautta. Vaikka Internetissä tiedottaminen vaikuttaa toimivalta markkinointikanavalta, se ei kuitenkaan yksinään näytä riittävän. Opiskelijat toivoivat selkeämpää tiedotusta erilaisista e-aineistoista erityisesti kirjastoissa. Hyvänä ajatuksena pidettiin esimerkiksi erilaisten luetteloiden ja mainosten esillepanoa.
"Rutiini puuttuu. Usein unohtaa e-aineistojen olemassaolon."
Monet vastaajista kokivat ongelmia myös omissa käyttötaidoissaan. Lähes 40 % vastaajista piti omia puutteellisia käyttö- ja tiedonhakutaitojaan ongelmana. Opiskelijat kokivat eri tietokantojen hakuominaisuudet ja erityisesti oikeiden hakusanojen löytämisen vaikeiksi. Opiskelijat toivoivatkin lisää tiedonhaun koulutusta. Myös koulutusalakohtaiset, aineistokohtaiset ja lähdeviitteiden koulutukset olivat toivottuja.
Suomen korkeakouluissa on yleisesti käytössä Nelli-portaali, jonka kautta opiskelijat voivat käyttää kirjaston tarjoamia e-aineistoja. Yli 40 % kyselyyn vastanneista opiskelijoista kuitenkin ilmoitti, ettei ole käyttänyt lainkaan Nelli-portaalia. Myös tämä kertoo puutteista opiskelijoiden käyttötaidoissa sekä e-aineistojen tuntemuksessa. Nelliä käyttäneet opiskelijat pitivät portaalia vaikeakäyttöisenä. Yhtenä syynä tähän voi olla se, että opiskelijat ovat tottuneet käyttämään Googlen tapaisia hakukoneita, joissa hakulausekkeita ei tarvitse muotoilla yhtä tarkasti ja jossa hakuja ei tarvitse kohdistaa tiettyihin tietokantoihin (ks. Nygren, Haya & Widmark, 2006). Myös nämä tekijät tulisi ottaa huomioon koulutuksessa eikä olettaa, että esimerkiksi Nelli-portaalin hakuominaisuudet olisivat opiskelijoille ennestään tuttuja.
"Varsinkin opettajat voisivat näitä mainostaa, jos niistä tietävät"
Jotta opiskelijat saisivat toivomaansa rutiinia, e-aineistojen käyttö ja käytön opastus tulisi liittää osaksi kursseja. Aineistojen käytön oppimiseen ei riitä ainoastaan yksi kurssi opintojen alkuvaiheessa vaan taitoja on ylläpidettävä ja kehitettävä koko opintojen ajan. Jos opiskelija ei ole käyttänyt e-aineistoja lainkaan kursseja suorittaessaan, voi kynnys opetella e-aineistojen käyttöä esimerkiksi opinnäytettä tehdessä olla suuri. Elektronisten aineistojen käyttö ei ole yksinkertaista. Pelkästään painettujen julkaisujen löytäminen voi olla ongelmallista, sillä opiskelijoilla ei välttämättä ole tietoa oman alansa keskeisistä julkaisukanavista. Elektronisia aineistoja käytettäessä julkaisukanavat, kuten yksittäiset lehdet, hämärtyvät entisestään, sillä tiedonhaku ei välttämättä kohdistu kokonaiseen julkaisuun vaan sen osaan, kuten artikkeliin.
Opettajilla, koulutusaloilla ja oppilaitoksilla on erilaisia käytäntöjä e-aineistojen käytössä, jolloin aineistojen käyttö ei ole aina yhtenäinen tai yhtä merkittävä osa opintoja. Opettajilla on keskeinen rooli opiskelijoiden informaatiolukutaidon ja elinikäisen oppimisen taitojen kehittämisessä. Myös opettajien tulee omaksua uusia taitoja siirtääkseen tietonsa opiskelijoille. Opettajien onkin pohdittava kriittisesti omia valmiuksiaan opettaa esimerkiksi e-aineistojen käyttöä ja päivitettävä omat taitonsa opettaakseen opiskelijoita toimimaan uudessa elektronisessa ympäristössä.
"koulu arvostaa pelkästään kirjoja kirjoina…ite kyllä vaihtaisin helpommin saataviin…"
Verrattuna yliopisto-opiskelijoihin, AMK-opiskelijat käyttävät e-aineistoja melko vähän. Yliopistoissa myös opintovaiheella on vaikutusta e-aineistojen käyttöön. Opintojensa loppuvaiheella olevat opiskelijat käyttävät aineistoja huomattavasti opintojen alkuvaiheessa olevia opiskelijoita enemmän. (ks. Mäntynen, 2008) Ammattikorkeakouluissa opintovaiheella ei kuitenkaan ole vaikutusta e-aineistojen käytön määrään. Yli kolmannen vuoden opiskelijoilla, jotka ovat luultavammin tekevät jo lopputöitään, pitäisi olla enemmän kokemusta eri aineistolähteistä ja niiden käytöstä. Kirjastojen elektronisten aineistojen käyttö opinnäytetöissä näyttää kuitenkin olevan AMK-opiskelijoiden keskuudessa vielä vähäistä (ks. Nieminen, 2008).
AMK-opiskelijat kokivat e-aineistoilla kuitenkin olleen monia positiivisia vaikutuksia opintoihinsa. Suurin osa opiskelijoista koki, että e-aineistot olivat helpottaneet tarvittavien aineistojen löytämistä ja käsille saamista sekä laajentaneet aineistojen tarjontaa. Suurin osa opiskelijoista koki myös e-aineistojen säästäneen työaikaa sekä vähentäneen kirjastossa aineiston selailuun kuluvaa aikaa. Sosiaali- ja terveysalojen opiskelijat kokivat e-aineistojen vaikutukset huomattavimpina kun taas humanististen alojen opiskelijat kokivat vaikutukset vähäisimpinä.
Korkeakoulujen kirjastot ovat panostaneet taloudellisesti e-aineistokokoelmiin. Tämän vuoksi olisikin toivottavaa, että opiskelijat oppisivat käyttämään aineistoja jo opintojen alkuvaiheessa ja että niiden käyttöä tuettaisiin ja harjoiteltaisiin koko opintojen ajan. Käyttäjäkyselyn tulokset osoittivat, että opiskelijoiden tiedoissa ja taidoissa e-aineistojen osalta on kehitettävää. Kirjaston ja opettajien yhteistyöllä on keskeinen rooli informaatiolukutaidon ja e-aineistojen käytön opetuksessa. Elektronisten aineistojen tiedotukseen, koulutukseen ja saatavuuteen panostamalla AMK-opiskelijoille voidaan tarjota paremmat ja yhtäläiset mahdollisuudet elektronisten aineistojen hyödyntämiseen koulutuspaikasta ja alasta riippumatta.
Artikkeli perustuu pääosin Mika Kauniston pro gradu -tutkielmaan. Kauniston tutkimus on osa FinELibin ja Tampereen yliopiston Informaatiotutkimuksen laitoksen yhteistyötä, jonka puitteissa on laadittu käyttäjäkyselyitä eri käyttäjäryhmille e-aineistojen käytöstä. Professori Carol Tenopir Tennesseen yliopistosta on myös ollut mukana kyselylomakkeiden suunnittelussa.
Lähteet:
Kaunisto, M. (2008). Ammattikorkeakouluopiskelijoiden elektronisten aineistojen käyttö: Koulutusalan ja opintovaiheen yhteys käyttömääriin sekä aineistojen koettuun saavutettavuuteen. Julkaisematon pro gradu -tutkielma, Tampereen yliopisto.
Mäntynen, J. (2008). Yliopisto-opiskelijoiden elektronisten aineistojen käyttö: Opintoalan ja opintovaiheen yhteys käytön piirteisiin. Julkaisematon pro gradu -tutkielma, Tampereen yliopisto.
Nieminen, R. (2008). Elektronisten aineistojen käyttö opinnäytetöiden lähteinä Lahden ammattikorkeakoulussa. Julkaisematon pro gradu -tutkielma, Tampereen yliopisto.
Nygren, E., Haya, G., Widmark, W. (2006). Students experience of MetaLib and Google Scholar. Report to BIBSAM. Stockholm University Library. Saatavilla: <http://www.diva-portal.org/su/abstract.xsql?dbid=1264> (luettu 12.1.2009)
Mika Kaunisto & Elina Late