|
Savonia-ammattikorkeakoulun rehtori Veli-Matti Tolppi avasi T&K -päivät kertoen tavoitteena olevan kansainvälistymisen ja kansainvälisyyden. Tavoitteena on luoda maailman paras innovaatioympäristö Suomeen.
Motto: Idea päivässä pitää laman loitolla!
Päivät avasi ministeri Jyrki Katainen videon välityksellä. Monella on tarve päivittää osaamistaan, between the jobs. Koulutus tarjoaa väylän täydentää, päivittää tai suorittaa tutkintoja. On tarve saavuttaa taloudellista kasvua ja AMKt ovat avainasemassa. Ammatillinen puoli, tuotekehitys ja alueellinen rooli - AMKit ja PK-yritykset ovat kuin paita ja peppu. Markkinat ovat globaalit ja koulutus on universaalia. Kansainvälisyysosaaminen on AMKien ruisleipää. Julkisen T&K-rahan lisääminen on suunnitelmissa, raha on kilpailtavissa. Alkuvuonna 2009 osa maista kuuluu menestyjiin, osa häviäjiin. Osalla pettää hermo, kun kosmos koettelee. Suomi on yleensä pärjännyt hyvin koettelemuksissa. On ymmärrettävä ja osattava tehdä rakenteellisia uudistuksia. Olla möllöttäminen ei ole nyt erityisen tuottoisaa. Me savolaiset olemme lupsakoita, mutta on topakoiduttava, otettava niskasta itseämme. Annetaan luovuuden tuottaa hyvinvointia.
Kerro mitä haluat
Tilaisuuden kansainvälinen vieras tuli Italian Pistoiasta. Bert D'Arragonin otsikkona oli: Transnational Projectpartnerships in Europe. Eri maissa poliittiset kysymykset voivat saada erilaisen merkityksen. Euroopan sisällä kaikki eivät tee kaikkea, kukin keskittyy siihen mikä kiinnostaa ja sopii. Julkista organisaatiota voi kiinnostaa kaikki, yrityksen täytyy keskittyä. Ei pidä olla liian kohtelias vaan sanoa reippaasti mitä aikoo tehdä ja mitä ei aio tehdä. To present a project is like a lottery. Learn why it has been rejected. Projects are a kind of adventures.
TAMKin Perttu Heino lähestyi teemaa otsikolla Kansainvälistyvä T&K. Yrityksiä kiinnostavat vain sellaiset korkeakoulukumppanit, joilla on näyttöjä kv-hankkeista. Läsnäolo ja näkyvyys vaativat satsauksia. On oltava mukana parhaiden osaajien verkostoissa. Pieni osa tiedosta syntyy Suomessa. Eurooppalaisista hankkeista saadaan hyvää tietoa, jota voidaan soveltaa Suomessa. Hakemusten täytyy olla erinomaisia kaikilla osa-alueilla. Hakemusta ei pidä lähettää, jos joku osa retajaa.
Johtopäätökset: opiskelijoiden etu on tärkein lähtökohta. Menestyminen aluekehitystehtävässä vaatii kansainvälistymistä. Kv-hanketoiminnalle on luotava hyvä kasvualusta joka on pysyväksi järjestelyksi tarkoitettu osa ammattikorkeakoulun toimintaa.
Tarvitsetko elefantin
Olli Hietanen Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta piti meidät varsin hyvin hereillä muutoin epäkiitollisena lounaanjälkiesitelmöitsijänä. Hänen aiheensa oli otsikoitu Tulevaisuuden tutkimus kv-yhteistyön ja innovaatioiden välineenä. Hietanen kirvoitti ajattelua. Ongelma, kriittinen resurssi, on korvien välissä: miten kauas uskallamme unelmoida, visioida "vihreä elefantti". Mikä on paras maailma vuonna 2030? Määritellään mitä halutaan, sen jälkeen katsotaan, mitä on tehtävä, jotta se saavutetaan. Kun tuosta ovesta lähdet, mitä haluat, menetkö kotiin /työpaikalle vai menetkö jonnekin muualle, valinta on sinun/minun. Ihminen oppii joka paikassa, vessassa, keittiössä, tässä tilassa, miksi emme tee koko Suomesta oppimispaikkaa? Miksi emme myy opetuskonseptia Suomesta maailmalle?
Ennakointi on yhteistyötä ja innovaatiojärjestelmä on kommunikaatiojärjestelmä. Harva asia tulee avaruudesta, asiaa on tehty jossakin, mutta emme tienneet sitä ennenkuin kommunikoimme. Yksinään ei saa elefantteja kiinni eli tehdään tulevaisuus yhdessä niiden kanssa, joita asia koskee. Jos luovuus ja innovaatiot ovat ratkaisu, mikä on ongelma? Ennakoinnin tarkoitus ei ole arvata ennalta, mitä tapahtuu vaan yrittää luoda se mitä tapahtuu. Kilpailuetu tulee siitä että tiedät enemmän kuin naapuri. Ennakoinnin tulee kuulua jatkuvaan toimintaan.
Hietanen haki esimerkkejä mm. legopalikoista: heikot signaalit ovat kuin legopalikoita. Itsestään ne eivät tee mitään. Ne mahdollistavat paljon. Kun luova ihminen näkee nappulat, oivaltaa mitä niistä voi koota. Ikuinen ja jatkuva muutos ekstensiivisestä (työllistävässä) kasvusta intensiiviseen (tehokkuuden) kasvuun. Tuloksena on perhos-talous: yhden kesän klusterit? Kilpailukyky tulee dynaamisuudesta.
Arenen terveiset toi Haaga-Helian rehtori Ritva Laakso-Manninen. Kirjoittaminen on asia, jossa meidän kaikkien tulee olla mukana. Viime vuosina on laadittu 20 - 30 lausuntoa. Tieteellisiä ja asiantuntija-artikkeleita tarvitaan. Samoin tarvitaan selkosuomella kirjoittamista paikallislehtiin, arjen tekemistä näkyväksi. Tämä on koevuosi, miten paljon saamme artikkeleita aikaiseksi, paljon näkyvyyttä ja vaikutusta sitä kautta.
... tilaisuuden ensimmäisen päivän ohjelmasta myönteisesti yllättynyt Kirsti
|