|
Toukokuun puolivälissä paikka oli Mikpoli, otsikko oli Luovuudella menestykseen, tilaisuuden järjesti Mikkelin teknologiakeskus Miktech ja illassa esiintyi Mato Valtonen. Kesäkuun alussa paikka oli Turun messu- ja kongressikeskus, otsikko oli Luovuus, innovaatio ja menestys, tilaisuus oli osa nuorkauppakamarijärjestön Eurooppakokousta ja päivän esiintyjinä olivat mm. Mika Aaltonen, Alf Rehn ja Jorma Heikkilä. Molemmissa mukana olleena arvioin, että tämä on selkeästi ainakin yhden kertomuksen paikka.
Ette tule oppimaan mitään. Pyrin rohkaisemaan ihmisiä löytämään itsestään sitä mitä siellä on. En minä halua muuttua, haluan kehittyä, aloitti Mato Valtonen ja kertoi edelleen: Jokainen on luova. Pitää nostaa perse sohvasta. Kaikki kehitys vaatii sen, että joku ajatteli. Siirretään ajatus käsiin, ehdotti Mato. Jorma Heikkilä puolestaan esitti: Johtoryhmä voi olla innovatiivisuuden este. Monenlaisuus (ei erilaisuus) on tavoite. Otetaan avoin dialogi käyttöön. Väittely ei tuota, se saa vetäytymään. Voimaantuminen toimii työyhteisön haasteena, se sisältää avointa dialogia! Ihmiset eivät mielellään kyseenalaista itsessään olevia mentaalisia malleja!
Mitkä asiat estävät luovuutta?
Valtonen luetteli esteitä: Arki, kiire, stressi, pinnallisuus, tietotulva, ilmapiiri / asenteet, heikko itsetunto. Arki. Istutaan vaan, mikään ei kiinnosta. Nouseminen vaatii ponnistusta. Kiire. En tunne yhtään ihmistä, joka ei sanoisi "on kiire". Ihannoidaan kiirettä, oltava hillitön hässäkkä ja tulee tunne, minua tarvitaan. Se on menettänyt tehoaan, koska kaikilla on kiire. On kuin ajaisi 200 km / h nopeudella, ei siinä ehdi vilkuilla ympärille, katsottava vain eteenpäin. Luovuus vaatii pysähtymistä. Stressi. Kolmasosa kärsii työstä johtuvasta stressistä. Olemme niin tunnollisia, että viemme työtä sänkyynkin. Ei niin saa tehdä. Seuraavana päivänä ollaan tapaturma-alttiita. Pinnallisuus. Pinnallisuus hiipii yhteiskuntaan, kun menee hyvin; Suomessa menee nyt hyvin. Meillä ei ole hirmumyrskyjä, ei sotaa. Keskustelut kääntyvät pinnalliselle tasolle, mitä TV-ohjelmia katsotaan, mitä lehtiä luetaan. Olen pienen luovuuden kannattaja, kannatan pikkutekoja. Tietotulva. Ei ole enää mitään rajaa, miten paljon meille tulvii tietoa. Suomalainen näkee markkinaviestejä keskimäärin 3000 joka päivä. Ja kaikkea tätä kannamme harteillamme. Meitä ammutaan haulikolla, uutispläjäys päin naamaa. Eikä ikinä lopu: maailmassa on miljardeja ihmisiä, joista osa on aika vilkkaita eli kaikkea sattuu. Ihminen ei yritä uida tiedon valtameressä vaan yrittää juoda sen tyhjäksi. Koko ajan mennään hieman etukenossa, mitä kohta tapahtuu. Se tekee meistä kärsimättömiä: meidän action-nälkään tulee lisää kierroksia. Ilmapiiri, asenteet. Jos sadan hengen organisaatiossa vain yksi saa luoda ideoita, muut vain suorittavat, niin se organisaatio käyttää 1% luovuudestaan. Kaikilla on ideoita. Jos kaikkia ideoita ei tuoda esiin, eivät ne hyvätkään ideat tule esiin. On sallittava luovuus itselle ja kaverille. Vastustamme muutosta luonnostaan, haemme turvallisuutta tutuista asioista. Ykkössyy on laiskuus. Kaikki kehitys vaatii tekemistä: joku tekee hieman jotakin. Tehdään, perkele. Kakkossyy: Epäonnistumisen pelko on suomalaiselle kuolemaakin vakavampi asia. Kaikki uuden tekeminen on riski. On luonnonlakien vastaista, että kaikki menisi aina putkeen. Epäonnistuminen on osa prosessia.
Jorma Heikkilä väittää: Hulluja ideoita ei ole. Ratkaisut ovat hulluja. Esitietoinen, piilotajuinen kerros - ryhmätyöprosesseja istuu siellä meidän tietämättä. Sensori istuu tietoisen ja tietämättömän välillä: kontrolli toimii. Oivalluksia putkahtelee välillä. Sattuma, erehdys, väärinymmärrys on useimmiten innovaation taustalla. Jos joudut systeemiin, myyt itsesi. Jos tulet lastentarhasta kouluun, olet vähemmän luova kuin kotoa tuleva; tästä loistava esimerkki on 6-vuotiaan raumalaisen Mertsin piirros, joka herätti kysymyksen, missä päässä ovat perhosen tuntosarvet.
Heikko itsetunto, arvioi Mato Valtonen: Se on meillä kalvava tauti, joka imetään jo äidin maidossa. Kuinka paljon meitä kannustettiin nuorena, "ei susta mitään tuu". Nykyään sanotaan nuorelle "sinusta voi tulla mitä vaan" ja itseluottamus on korkeammalla. Muutos tapahtui 1995. Lätkän MM noteerattiin vain Suomessa, Ruotsissa ja Tsekeissä, mutta alettiin uskoa itseemme. Jos pomolla on heikko itsetunto, ei usko itseensä, niin kuka uskoo? Syövät elävältä. On väärässä duunissa. Palkitse aina itsesi, kun saat jotain aikaan.
Miten autat luovuutta?
Luovuus = kehitys, luovat ihmiset = nopeasti turhautuva voimavara, pomon oltava joustavampi?, talentti ja raha menevät sinne missä niitä kohdellaan hyvin. HH, hyödyllinen hullu, hänestä on pidettävä kiinni, häntä ei saa päästää pois työpaikasta. Jos hän lähtee muualle, kilpailija voi saada hyvän edun. Menestyminen? Sopiva määrä hyviä kavereita, joihin voi luottaa. Suhteet kunnossa sukulaisiin, ei tiettävästi vihamiehiä. Vanhainkodissa kiikkutuolissa ajatus "mä en irrotellut koskaan" -synkkä hetki, mutta jos voit hihitellä sillä mitä teit niin olet menestynyt. Meillä kaikilla on elukka sisällä. Sen on päästävä jaloittelemaan säännöllisesti, mutta pidä narusta kiinni. Siitä tulee se mitä muistella.
Mitä luovuus oikein on? Onko se vain harvojen herkkua vai voisinko minäkin olla luova? Entä miten sitten olla luova aikana kun kaikki puhuvat luovuudesta ja vannovat sen nimeen? johdateltiin Turun Business Dayn seminaariin. Kolmas linssi - miksi me näemme mitä näemme, emmekä jotain muuta. Aristoteles ja Newton vaikuttavat siihen, miten ajattelemme, toimimme, kertoi tutkimusjohtaja Mika Aaltonen, joka toimi myös seminaarin puheenjohtajana. Hän jatkoi: Hankaluus tulee siitä, että yritämme löytää yhden ongelman ja yhden ratkaisun, vaikka on joukko syy-seuraus-suhteita. Erilaisissa järjestelmissä on erilaisia syy-seuraus-suhteita. Luulemme elävämme kaikki yhteistä aikaa. Kaikilla kansoilla, organisaatioilla on omat aikajänteensä. Kun ymmärrämme sen, jopa alkaa löytyä tehokkuutta. Lineaarinen en uusiudu riittävän nopeasti. Kaaoksen maailmassa menee liikaa energiaa kaaoksesta selviämiseen. Siitä välistä löytyy ihanne: missä maa ja vesi kohtaavat.
Kohti luovempaa luovuutta - miksi sushi on tärkeämpää kuin innovaatio?
Alf Rehn aloitti: Innovaatiosta on tullut söpö pupu. Luovuus ei voi olla sitä, että kaikilla on hauskaa. On oltava joku joka vihaa sitä. Rakastamalla luovuutta olemme tappaneet sen. Yves Saint Laurent sanoi aikoinaan: Naiset voivat käyttää pitkiä housuja iltatilaisuuksissa. Se oli luovuutta. Kaikki eivät pitäneet siitä, vihasivat. Viha osoitti, että jotain tapahtuu. Pyydämme kultakalaa määrittelemään vesi. Sanooko se pulp pulp? Miten me määrittelemme sen laatikon, jossa olemme? Korvavaha ja syöminen, aiheuttavat yhdessä yök-reaktion, inhoa. Toinen asia mistä ei saa puhua on seksi. On tilanteita joita ei vaan tehdä. Luovuus on sitä, että voi tehdä. Koulutetaan olemaan legitiimi. Suljetaan luovuus-keskustelun ulkopuolelle tietyt asiat. Jos joku puhuu, niin ajatellaan, että tuo jätkä ei toimi asiallisesti. 100% yrityksistä sanovat olevansa innovatiivisia. Saatte etsiä todella kauan löytääksenne yrityksen, joka sanoo olevansa ei innovoiva. Sana on tappanut itsensä. Minkä takia yritysjohtaja ei meikkaa? Miesten meikkiala kasvaa todella rajusti. Emme ole tottuneet näkemään meikkaavaa yritysjohtajaa. Miten suljet pois asioita? Ei haluta näyttää pelleltä. Kaikki ovat hirveän varovaisia, eivät uskalla. On katsottava ei sopivia asioita, uskallettava toimia kentässä, jossa on riskejä. On puskettava keskustelu johonkin hieman jännempään. Luovuus itsessään tarkoittaa määritelmien mukaisesti: tulee tuhoamaan oman määritelmänsä. Sushi on muuttunut aika vähän. Sushi-kokilla on täydellisesti valmistettu riisi, raakaa kalaa, terävä veitsi. Etsiytyy täydellisyyttä kohti. Etsii sushin sielua: ei uusia hauskoja lisäkkeitä vaan täydellisyys yksinkertaisessa sushin valmistamisessa. Jos ajatellaan, että luovuus on tiettyjen yritysten matkimista, luovuus tapetaan. Maailmassa jossa kaikki huutaa, se joka ei huuda, on hyvä. Viesti: SIMPLICITY. Tapa muuttaa asioita, aiheuttaa skandaali, tehdä se mitä muut eivät tee. Kun kaikki jauhavat luovuutta, on ehkä hyvä, ettei jahtaa luovuutta. Se on oikeasti luovaa. Löydettävä he, jotka ovat oikeasti eri mieltä. Ei etsittävä yes-miehiä, vaan heitä jotka tuovat keskusteluun kitkaa.
Samassa Turun seminaarissa Pauliina Ahokas tiivisti voittajan ominaisuudet: 1) ahkeruus / treenaaminen, "just do it!" 2) tilannetaju (lahjakkuus), "eye for the game" 3) rakkaus / intohimo lajiin, "love for the game". Voit soveltaa näitä kaikkeen tekemiseen! Kesäkuussa työ- ja elinkeinoministeriölle jätetty esitys kansalliseksi innovaatiostrategiaksi sisältää mm. ajatuksen: Tuodaan kansainvälisyys, vuorovaikutustaidot, yrittäjyys, luovuus ja innovatiivisuus opetuksen ytimeen.
...palaset kasasi MAMKin informaatikko Kirsti, joka on myös JCI:n senaattori 55364
|