|
Kreodi arkisto |
| Kreodi 1 / 2008 |
Artikkelit |
|
|
||
|
|
|
Kukapa ei olisi joskus miettinyt, mitä oman kirjaston hyllyissä lopulta lymyileekään. Kuinka paljon markkinointia on suhteessa koko liiketalouden kokoelmaan? Minkä ikäistä tietotekniikan aineisto on keskimäärin? Miten kokoelma ja sen sisällöt vastaavat kehysorganisaation tarpeita? Hyllymetrit kertovat tietysti jotakin, ja päivittäistä hankintaa tekevillä on usein näppituntuma kokoelmien koostumuksesta. "Mutu-tuntuma" ei kuitenkaan yksin riitä jos haluaa saada vedenpitävämmän kokonaiskuvan kirjaston kokoelmasta. Kokoelmakartta tarjoaa hyvän eväspaketin kokonaisuuden hahmotukseen. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kirjastossa kartoitus aloitettiin vuoden 2008 alussa. Työtä koordinoi informaatikko Eeva Savolainen. Kirjastonjohtaja Iiris Kuusinen näkee kokoelmakartassa potentiaalista hyötyä kokoelmien laadun parantamisessa, kokoelman "terävöittämisessä" ja ajantasaistamisessa: - KyAMK:n kirjaston toimipisteverkosto on tiivistymässä, ja kirjaston aineistonhankintaa aletaan hoitaa keskitetysti. Kokoelmakartan avulla saadaan syvällinen analyysi kokoelmien nykytilasta, sekä vahvuuksista että puutteista. Saadun informaation pohjalta voidaan luoda kokoelmaprofiili ja kohdentaa hankintoja tarpeen mukaan. Informaatikko Merja Hyödynmaa Tampereen yliopiston kirjastosta vahvistaa, että kokoelmakartta tuottaa faktatietoa, jota voi hyödyntää kokoelmien kehittämisessä. Tampereen yliopiston kirjasto on ollut kokoelmakarttatyössä mukana alusta eli vuodesta 2003 asti. Hyödynmaa on toiminut hankkeessa suunnittelijana ja ohjausryhmän jäsenenä, ja hän on seurannut kokoelmakarttatyötä alusta alkaen. - Kuvailut ovat myös osa Tampereen yliopiston kirjaston laadunvarmistusta, Hyödynmaa huomauttaa. Alkutoimet Tampereen yliopistossa on tehty rajausta kuvailtavien kokoelmien suhteen. Hyödynmaa kertoo, että tarkoituksena on arvioida yliopiston opetukselle ja tutkimukselle keskeiset tieteenaloittaiset kokoelmat. Myös KyAMK:ssa päätettiin ottaa ainakin aluksi kuvailtavaksi vain kehysorganisaation kannalta olennaisimmat aihealueet. Kunkin kirjastoyksikön henkilökunnan kanssa keskusteltiin, mitkä aihealueet olisi hyvä ottaa mukaan. Keskustelujen pohjalta rakennettiin alustava aihealuelista. Alkukartoituksen jälkeen pilottikuvailuun otettiin 7-alkuiset eli ns. taideluokat (70, 71, 72, 73, 74, 75, 76, 77, 78, 79). Aihealue on keskeinen erityisesti muotoilun ja viestinnän koulutusohjelmien kannalta, joten heti pilottikuvailusta oli mahdollista saada hyödyllistä tietoa. Kuvailuun otettiin "taideluokkana" mukaan myös luokka 79, vaikka sen aihealueet ovatkin liikunta, urheilu, leikit ja huvit. Kyseinen aihealue nähtiin sosiaali- ja terveysalan kannalta tärkeäksi. Myöhempään harkintaan jätettiin, onko mielekästä kuvailla aihealuetta vielä erikseen omana kokonaisuutenaan. Aihealueen valintaan vaikutti sen keskeisyyden lisäksi ennen kaikkea sopiva koko - kyseessä ei ole suurin mahdollinen aihealue. Kun kuvailumenetelmiä vasta kokeillaan, on hyvä, että pilottiaihealue hallittavan kokoinen. Monet kokoelmakarttaa tekevät kirjastot ovat aloittaneet kokoelmien kuvailun pienehköistä erikoiskokoelmista luultavasti samasta syystä. KyAMK:lla ei kuitenkaan ollut tarkoitukseen sopivaa erikoiskokoelmaa, joten kuvailu aloitettiin suoraan yleiskokoelmasta.
Määrällisessä kuvailussa arvokkaana apuna toimivat Terveystieteiden keskuskirjaston apulaisjohtajana tällä hetkellä toimivan Maria Koveron Kumpulan tiedekirjastossa tekemä excel-taulukko sekä Merja Hyödynmaan kokoama ohje kokoelmien kvantitatiivisesta kuvailusta. Molemmat dokumentit löytyvät kokoelmakartan Opasteet -sivulta. Edellä mainittujen esitysten pohjalta päätettiin ensi alkuun selvittää luokittain nimekkeiden määrä, keskimääräinen julkaisuvuosi, ikäjakauma kokoelmakartan vuosivälien mukaan sekä kielijakauma. Hyödynmaan kokoamasta esityksestä löytyi joitakin valmiita Access-kyselyiden malleja, joita käytettiin Voyager-ajojen tekemisessä. Ajojen tulokset syötettiin Kumpulan mallin mukaan kopioituun excel-taulukkoon. Seuraavassa muutamia tilastoihin pohjautuvia huomioita: KyAMK:n taidekokoelman nimekemäärä on 3598. Suhteessa eniten on taideteollisuuden (21,4 %) ja grafiikan ja valokuvauksen (20,5 %) aineistoa. Taiteen ja taidehistorian osuus on n. 14 %, ja piirustuksen ja maalauksen osuus n. 12 % aineistosta. Näiden lukemien perusteella kokoelma vastaa suhteellisen hyvin kehysorganisaation tarpeita: muotoilun koulutusohjelma tarvitsee taideteollisuuden aineistoa, ja sekä viestinnän että muotoilun koulutusohjelmat hyötyvät grafiikan ja valokuvauksen aineistosta. Taide ja taidehistoria sekä piirustus ja maalaus ovat sekä viestinnän että muotoilun koulutusohjelmia tukevia aihealueita. Kuvanveiston vähäinen osuus ( 0, 9 %) jäi mietityttämään - aineistoa voisi olla kenties lisääkin muotoilun opiskelijoiden käyttöön. Taideluokissa aineiston julkaisuvuosien keskiarvo oli 1994, eli aineiston keskimääräinen ikä oli 13,7 vuotta. Suurin osa (29,7 %) aineistosta oli julkaistu 2000-2004. Toiseksi suurin ryhmä olivat 1995-1999 julkaistut teokset (23,7 %). 1990-luvulla julkaistuja (45,7%) ja 2000-luvulla julkaistuja (40 %) oli miltei saman verran. Taidealan kokoelma on siis painottunut vahvasti uudempaan kirjallisuuteen. Eri kieliä taide-kokoelmasta löytyi 14 kappaletta. Eniten oli suomenkielistä aineistoa (55,1 %), seuraavaksi eniten englanninkielistä (38 %). Muita kieliä oli hyvin niukalti: vain ruotsi ja saksa pääsivät yli yhden prosentin (molemmat 1,5 %). Englanninkielisen aineiston lisähankinnalle näyttäisi olevan tilausta. Muotoilun ja viestinnän tulevien englanninkielisten ohjelmien kannalta tilanne on kuitenkin suhteellisen hyvä: sekä taideteollisuuden että grafiikan ja valokuvauksen aihealueissa englanninkielisiä teoksia on yli puolet. Kokoelman kimppuun! - Laadulliset välineet Määrällisen tiedon lisäksi pyrittiin selvittämään myös kokoelman sisältöön liittyviä seikkoja: vahvuuksia ja painopisteitä. Sisällöllinen kuvailu taideluokkien osalta on edelleen kesken, ja se on tähän mennessä osoittautunut määrällistä kuvailua huomattavasti haastavammaksi. Kuvailussa on kokeiltu sekä Montanan osavaltion yliopiston emeritaprofessori Mary Bushingin esittelemää 'shelf-mapping' eli hyllytarkastelumenetelmää että Voyager-ajon perusteella tehtyä analyysia. Hyllytarkastelu tehtiin tarkastelemalla konkreettisesti hyllyssä olevia kirjoja. Kartoitus suoritettiin tarkimmin viestinnän ja muotoilun yksiköissä, koska niissä kyseisiä aihealueita on eniten; muiden kirjastoyksikköjen taideluokat silmäiltiin kursorisesti läpi. Huomioita kiinnitettiin kirjojen aiheisiin, tekijöihin ja aineiston tyyppiin. Joka ikistä kirjaa ei ryhdytty erikseen selaamaan - tarkempaan syyniin päätyi ehkä joka viides teos. Hyllytarkastelulla haettiin yhtä lailla yleislinjoja kuin tarkempiakin havaintoja kokoelman sisällöstä, esimerkkinä seuraavassa luokka 77 (Näyttämötaide. Elokuvataide). Aihealue on painottunut voimakkaasti elokuvataiteeseen. Teokset käsittelevät elokuvan historiaa, elokuvateoriaa ja käsikirjoitusta. Aineisto on enimmäkseen kotimaista tutkimuskirjallisuutta. Myös ulkomaista tutkimuskirjallisuutta on jonkin verran. Joukossa on alalla tunnettujen tekijöiden teoksia (esim. Peter von Bagh, Henry Bacon, Rick Altman ja Richard Dyer) Käytännön aineistoa ja oppaita voisi olla enemmänkin. Elokuvaohjaajia ja tuottajia käsittelevää kirjallisuutta on myös vähänlaisesti, erityisesti nykyohjaajia koskevia teoksia löytyy niukasti. Hyvä puoli käsin tehdyssä tarkastelussa on se, että kokoelmaan tulee tutustuttua todella kouriintuntuvasti. Kirjan pikainenkin selailu saattaa kertoa paljon sen sisällöstä. Työskentely on kuitenkin melko hidasta, ja vaatii tietysti fyysistä läsnäoloa. Kokoelman lainassa olevat kirjat jäävät kokonaan tarkastelun ulkopuolelle. Arvioijan subjektiivisuus ja valinnat ohjaavat arviointia vahvasti. Lisäksi aukkopaikkojen luotettava hahmottaminen pelkän silmämääräisen arvioinnin perusteella on vaikeaa. Voyager-ajon perusteella tehtyä kuvailua kokeiltiin suhteellisen pieneen luokkaan, tekstiilitaiteeseen, jossa nimekkeitä on vain 64. Ajoon otettiin mukaan asiasanat ja tekijät, joiden voi katsoa olevan sisällön kannalta keskeisiä piirteitä. Tekijöistä koottiin aakkoslista, mutta sitä ei ole toistaiseksi tutkittu tarkemmin. Asiasanat luokiteltiin esiintymiskertojen perusteella kolmeen ryhmään: 1-2 kertaa esiintyviin, 3-5 kertaa esiintyviin ja yli 6 kertaa esiintyviin. Yli 6 kertaa esiintyviä asiasanoja oli parikymmentä. Useimmat niistä olivat yleisluontoisia, moneen eri yhteyteen sopivia kuten historia, käsityöt tai taide. Joukossa oli kuitenkin myös kokoelman sisältöä paremmin kuvailevia sanoja: ryijyt, seinätekstiilit, vaatetussuunnittelu, tapetit, kankaat/tekstiilit, tekstiilitaide/ tekstiilitaiteilijat ja taidekäsityö. Pari hienoista yllätystäkin oli: "Japani" ja "silkki" ylsivät molemmat asiasanojen kärkeen. Voyager-ajon pohjalta tehty analyysi on hyllytarkastelua nopeampaa ja vaivattomampaa. Se ei vaadi fyysistä läsnäoloa eikä kirjojen aikaa vievää selailua. Toisaalta fyysisen kontaktin puute on myös miinuspuoli. Kirjojen tieteellisyyttä tai kuvateosten osuutta on hankala määritellä pelkkien asiasanojen perusteella - vaikka ei se helppoa ole käsinkään tehtynä. Kokoelmien laadullinen tarkastelu on vaativaa, oli menetelmä mikä tahansa. Arvioijan subjektiivisuus on yksi keskeisimmistä haasteista. Analyysiin olisi hyvä saada mukaan myös asiantuntijoita kirjaston ulkopuolelta: opettajia tai tutkijoita. Heidän tavoittamisensa ja motivoimisensa tämän kaltaiseen työhön voi kuitenkin olla vaikeaa (ellei mahdotonta), koska aika on usein tiukassa. Tärkeää on määrittää se, kuinka tarkasti sisältöä on mielekästä lähteä kartoittamaan ja paljonko siihen kannattaa uhrata aikaa ja vaivaa. Entä sitten? Kokoelmakartan kuvailuformaattia ja tallennusalustaa on työstetty koko projektin ajan. Uusin versio formaatista ilmestyy vielä tämän kevään aikana. Tallennusalustana on Kansalliskirjaston DSpace, jossa on toistaiseksi vähänlaisesti kuvailuja. Alustaan on tulossa joitakin muutoksia, minkä jälkeen kuvailujen määrä todennäköisesti alkaa kasvaa. Myös KyAMK:ssa on tarkoitus lähteä kuvailemaan kokoelmia DSpaceen heti kun se on mahdollista. Ennen tallennusta on kuitenkin vielä paljon tehtävää. On päätettävä, kuvaillaanko kaikki 7-alkuiset luokat samaan kuvailuun (taide), vai jaetaanko luokka edelleen useampaan aihealueeseen. Nimekemäärien perusteella näyttäisi relevantilta tehdä esimerkiksi graafisesta suunnittelusta ja taideteollisuudesta omat kuvauksensa. Samoin aihealueena erityyppinen luokka 79 saattaisi kaivata oman kuvailunsa. Kokoelmien sisällöllisen kuvailun menetelmät tarvitsevat lisäselvityksiä. Hyllykartoitusta ja Voyager-ajoja lienee paras hyödyntää rinnakkaisina menetelminä. Seuraava askel voisi olla Voyager-ajon ja hyllykartoituksen vertailu samassa luokassa. Sisällöllisen kuvailun roolia ja suhdetta määrälliseen analyysiin sietää myös pohtia. Keskeneräisyyden tunteelta ei voi välttyä, mutta se näyttää kuuluvan asiaan: - Kokoelmakarttatyötä voisi luonnehtia oppimisprosessiksi. Matkan varrella on opittu suurpiirteisyyttä, kaikkea ei tarvitse saada selville nimekkeen tarkkuudella. Uusia haasteita tarjoaa ainakin e-aineiston sisällyttäminen kokoelman kuvailuun, Hyödynmaa kertoo. On myös hyvä pitää mielessä yhdysvaltalaisen kokoelmakartta-asiantuntija Mary Bushingin lausahdus elokuussa 2007 pidetyssä seminaarissa. Täydellisyydentavoittelu kokoelmakartassa kannattaa unohtaa. Riittää että kokoelman kuvailu on "good enough for now". Eeva Savolainen
Kokoelmakartan sivut Kokoelmakartan Opasteet -sivu Kokoelmakartta DSpacessa Tampereen yliopiston kirjaston psykologian kuvailu: http://www.uta.fi/laitokset/kirjasto/kokoelmat/psykologiankuvailu.pdf Tampereen yliopiston kirjaston verkkolehti Bulletiini 3/2007
Yliopistokirjastojen neuvoston hanke kehitti vuosina 2003-2007 kokoelmien kartoitus- ja kuvailumenetelmiä sekä tarkoitukseen soveltuvaa yhteistä tietokantaa. Vuoden 2008 alusta hanke on jatkunut osallistumismaksuperiaatteella Varastokirjaston ja Kansalliskirjaston yhteistyönä. Mukana on tällä hetkellä 20 kirjastoa: Kansalliskirjasto, 14 yliopistokirjastoa, 2 ammattikorkeakoulukirjastoa, 2 erikoiskirjastoa sekä Varastokirjasto. Suunnittelijana toimii Sirpa Janhonen Varastokirjastosta, sirpa.janhonen@nrl.fi. Ohjausryhmän puheenjohtaja on kirjastonjohtaja Pentti Vattulainen Varastokirjastosta. Amk-kirjastoja ohjausryhmässä edustaa Eeva Savolainen, eeva.savolainen@kyamk.fi |
|
|