Tämän talvisen Mikkelin Akatemian lopussa lausuttiin ääneen: Olemme saaneet iloita ja nauraa tässä tilaisuudessa enemmän kuin yleensä. Se on hyvä!
Minna-Riitta Luukka avasi Akatemian kielentutkijan näkövinkkelistä. Kielen avulla puhutan ilmiöistä ja samalla luodaan niitä. Kieli vaikuttaa ajatteluumme. Media puhuu rahasta, politiikasta tietyillä sanakäänteillä, jotka muuttuvat tavaksi, toistuvat. Vaikeaa on ajatella toisella tavalla. Abstraktit käsitteet ymmärrämme konkreettisten esimerkkien kautta. Puhumme ihmisistä kuin kasveista, elämästä kuin matkasta. Aika on abstrakti asia: ei voi nähdä, ei koskettaa, ei tuntea. Aikaa voi tuhlata, säästää, käyttää järkevästi, sijoittaa, lahjoittaa, lunastaa, varastaa, tallettaa. Voimme olla aikaamme edellä tai jäädä jälkeen, pysyä ajan tasalla. Kaikki kielet eivät tee sitä samalla tavalla. Tässä yhteiskunnassa mitataan monia asioita ajan avulla. Voisi olla toisinkin. Aikaa voi mitata, aika etenee, rientää, kulkee, pysähtyy, on lineaarinen. Suunta ei ole kaikissa kulttuureissa sama. Tulevaisuus ei ole kaikilla edessä. Emme huomaa sitä kun olemme oman kulttuurimme läpitunkemia. Suomenkielessä on kolme muotoa menneelle, yksi tälle hetkelle, eikä yhtään tulevalle. Muissa kielissä on muitakin vaihtoehtoja.
Tilaisuuden puheenjohtaja Pirkko Lahti kysyi: Mihin me vaihdamme aikaa? Mikä on sen vaihtoarvo? Me kaikki säästämme aikaa, mutta mihin se menee. Olla läsnä - olla tässä, valtaisan iso ero. Ilpo Halonen vastasi kysymykseen, onko ajassa matkustaminen mahdollista, kertomalla mm.aikaparadokseista: vanhempien tapaaminen (tai tappaminen) ennen omaa syntymää, ihminen ilman menneisyyttä. AAA-kerhoon liittyvät aika, aine ja avaruus. Mikä toiselle on aikaa, on toiselle jo etäisyyttä. Kip Thornen "madonreikäteoria" avaa reitin menneisyyteen. Pirkko Lahti totesi Halosen esityksen päätteeksi: Meillä kaikilla on päät sekaisin, mutta me ymmärrettiin kaikki. Riemastuttava esitys.
Vainajahenkiä ja maailman ensimmäinen elokuva
Raimo Harjula esitteli meille afrikkalaista ajattelua. Elämänsuora: Mustan Afrikan eli Saharan etelänpuoleisen maanosan kulttuureissa ihmisen elämä mielletään suoraksi, joka nousee jatkuvasti lapsuudesta ja nuoruudesta aikuisuuteen ja siitä edelleen kohti vanhuutta. Elämänsuoransa huipulla ovat siis ikääntyneet ihmiset ja vanhukset. Voimien hierarkia: Käsitys elämänsuorasta jäsentyy laajempaan maailmankuvalliseen kokonaisuuteen. Afrikan bantukulttuurien perinteistä maailmankuvaa hallitsee näkemys salaperäisestä elinvoimasta. Kaikki olemassa oleva on osallista tästä voimasta, kuitenkin eriasteisesti. Näin syntyy kaiken sisäänsä sulkeva erilaisten voimien hierarkia; ylimpänä Jumala, sitten vainajahenget, ihmiset, eläimet, kasvit ja alimpana eloton luonto.'Elävät kuolleet': Afrikkalaisissa elämänkuvioissa yhteisön (perhe, suku, heimo tai kansa) mielletään muodostuvan sekä ihmisistä että vainajahengistä. Jälkimmäisten uskotaan vaikuttavan ihmisten elämässä monin tavoin sekä hyvää että pahaa aiheuttaen. Nämä vainajahenget eivät ole vielä siirtyneet "ajan rajan tuolle puolelle", pois ajasta. Ihmisen elämänsuora ei katkea kuolemassa vaan muuttuu peilikuvakseen: Merkkihenkilöitä lukuun ottamatta 'elävien kuolleiden' merkitys yhteisölle hiipuu vähitellen. 
Parin kolmen sukupolven kuluttua heitä ei enää muisteta. He ovat siirtyneet 'kuolleiden vainajien' joukkoon ja kulkeneet elämänsuoransa loppuun.
Harjulan jakamassa monisteessa oli 21 sananlaskua omasta teoksestaan Afrikkalaisia sananlaskuja ikääntymisen taidosta. Joukosta yksi havaintoesimerkki: Ei avoimelta ovelta sisälle tulijoita puutu ja kuultu selitys: Jos valitat yksinäisyyttä, katso peiliin! Yleisökysymys: Mikä on veden rooli voimien hierarkiassa? Todella hyvä kysymys, jota täytyy vielä pohtia. Se voisi olla seuraavan kirjan aihe.
Markku Pölönen esiintyi sanojensa mukaan ihmisenä ja elokuvantekijänä. Kokemus ajasta katoaa täysin, kun olet nukutettu tai muuten tajuton. Sama ilmiö on havaittavissa kun leikataan filmiä elokuvaa tehtäessä. Siinä missä äsken oli jotakin, ei ole nyt yhtään mitään, ei edes aukkoa. Täsmälleen samoin käy kun ihminen nukutetaan. Koko luomakunta toistaa kaarta: auringon kierto, ihminen, kasvi, jousen ampumarata. Sama on kuultavissa vanhassa musiikissa. Se on elämän dramaturgiaa. Miten on se "pysäytysruutu" valittu kun on maalattu luolamaalauksien eläimiä? Maailman ensimmäinen elokuva "sika juoksee", kun luolamaalatun metsäsian ääriviivoja on luonnosteltu useampaan kertaa niin että eri viivat erottuvat rinnakkain. Haluan manata teidät hitauden asialle! Jos menetämme suomalaisille tyypillisen hitauden, menetämme kaiken ja nopeasti! Yleisökysymys: Jos aika on pallo, jonka sisälle sijoitumme, mistä aika alkaa ja päättyy?
Tässä ja nyt
Tarja Pösö käsitteli sanaparia nuoret ja aika. Luonnollinen aika: mitattavissa oleva, yleinen, absoluuttinen, usein lineaarinen. Sosiaalinen aika: ihmisten merkityksillä lataama aika, siksi vaihteleva ja monimerkityksellinen, itsestään selvästi ja huomaamattomasti yhteisöjen elämään kietoutuva jäsennys, usein ei-lineaarinen. Ajallisuuksien käsitettä ehdotettu ajan tilalle. Ei vain "becoming" (lapset, nuoret joksikin tulevina) vaan myös "being" (lapset ja nuoret jo joinakin olevina) Nuoret ja aika: tulevaisuus – tästä eteenpäin aika, tässä hetkessä eletty aika, mennyt aika. I Tulevaisuus nuorten aikana. Nuoret tulevaisuuden toivoina (TOIVO) paremmat ratkaisut kuin aiemmilla sukupolvilla. Nuoret tulevaisuutta uhkaamassa (UHKA) olemassa olevat hyvät ratkaisut murenevat. Huolet nuorten tulevaisuudesta (HUOLI) nuorista ei ole ratkaisujen tekijäksi... ja nuorten tulevaisuus ihailun kohteena. II "Tässä ja nyt" -aika. Sananmukaisesti kollektiivinen läsnäolo ei edellytä yhteisesti jaettua konkreetista tilaa. Individualismin ajan hengen mukaisesti omaa hyötyä tavoitteleva elämä vs. näköalaton nykyhetki. Merkittävien yhteisöjä koskettavien tapahtumien aika. Kaikenkattavien kiistattomien selitysten puute. III Mennyt kollektiivisena. Sukupolvimuistot, uudenlaiset tallentamistavat, pirstaleiset yhteisöt? (virtuaaliset yhteisöt, maahanmuuttajayhteisöt, loukatut lapsuudet). Kollektiiviset muistot välittyvät henkilökohtaisiin muistoihin ja kääntäen.
Mitä nykynuori lukee, kun haluaa muistella aikanaan 50 v mennyttä tai 70 v mennyttä? Mitä digiajasta jää? Oleellista on se kenen kanssa mennyttä muistelee! Perhesuhteiden moninaistuminen laajentaa verkostoa, jonka kanssa mennyttä voi muistella. Minkä perheen valokuva-albumissa on lasten kuvat, jotta tasapuolisuus säilyy?
(Olin ennen itsenäisyyspäivää seuraamassa ystäväni tohtorinväitöstilaisuutta ja kutsuttuna myös karonkkaan. Esitin karonkassa ohjelmaa: luin ääneen juuri väitelleen ystäväni kirjauksia vieraskirjastani yli 20 vuoden ajalta. Kustos kommentoi ohjelmaani, mitä tästä digiajasta jää jäljelle? Väitellyt puolestaan muisti minua perästäpäin sähköpostiviestillä: Ei voi muuta kuin todeta miten luovia ystäviä minulla on. KIITOS.)
Lopuksi: Ajallisesti tärkeää nuoruudessa ja nuoruudelle on, miten aikuisyhteiskunta näkee ja tulkitsee nuoruutta. Tulevaisuuden rinnalla tunnistettava nuorten "tässä ja nyt", samoin kuin mennyt nuorten aika. Erilaiset nuoret, erilaiset tavat ja tarpeet. Yleisökommentti: Kollektiivista läsnäoloa on ollut myös ennen tietokoneita. Nuorisokulttuuri syntyi 60-luvulla esim. elokuvien kautta. Hyvä puheenvuoro. Tietokone on tuonut vain uuden välineen. Yleisökommentti: Seitsemän veljestä on upea kuvaus nuorisokulttuurista.
Leif Åberg keskittyi teemaan aika viestimissä. Sirkulaarinen, lineaarinen ja subjektiivinen aika: puutarhurin 3 kalenteria.
LUONTO ALLAKKA JA KELLO
sirkulaarinen lineaarinen
kausittainen: vuodenajat sovittu
metsästys, sato keinotekoinen
luonnon ehdoilla tarkka
tilanteen mukaan sovitun mukaan
MINÄ ITE
subjektiivinen aika: Summer is Statement
koetun mukaan: tänään istutan perunat
kuinka pitkään on tarpeeksi?
Viestinnän vaikutukset: kaikki muutossignaalit havaitaan nopeammin ja etäämpää; signaalien arvomääritys on nopeampaa; päätäntä on jossain määrin nopeampaa (telekonferointi, webcasting). Mistä kiire tulee? Toiminnan syke on kiihtynyt; keskinäiset riippuvuudet ovat lisääntyneet; riippuvuus teknologiasta on lisääntynyt. Yleisökommentti: Ajan normatiivisuus voisi olla esillä 3 kalenterissa; koska on aika aloittaa sukupuolielämä, korkata olut, eettiset asiat. LÅ: Läpäisee kaiken. (Åbergille sanoin päivää ja totesin, että yhteinen nimittäjä oli Tricom 1.)
Pysähtymisen lahja
Risto Lindstedtin otsikkona oli: Aika arjessa. Ajan hallinta ja elämän merkitys ovat yhtä vakavia asioita. Ei ole niin lyhyttä aikaa, ettei siinä ehtisi solmia kahta umpisolmua. Aika on myös tunnetta. Taju sen olemassa olosta on alati läsnä. Kieli todentaa miten taju toimii. Aiemmin kysyttiin, onko sinulla aikaa. Nyt kysytään, onko sinulla muutama sekunti. Pienet ikuisuudet ovat osa arjen aikaa. Pienet ikuisuudet eivät ole tilattavissa, ei suunniteltavissa, ei manipuloitavissa. Ne vilahtavat äkisti, yllättävästi: Auringon nousu lammen pinnalle heijastuen, hylkeen pään vilahdus, ymmärrys että rakkautta on vielä tallella. Ajasta irrallisia, pyhäisiä sekunteja. Pysähtymisen lahja on pyhä kokemus. Kiire liitetään ihmisten positiiviseksi ominaisuudeksi; en halua ymmärtää sitä. Jos joutilaisuus kalvaa mielen tasapainoa, olemme juosseet itsemme ohi. Miten tässä näin pääsi käymään, kysymys tulee meille jokaiselle vastaan ennen pitkää. Ihmiset ovat tulleet pois metsästä. Mihin ovat menossa? Riittääkö aika rakkauden tunnustamiseen, kriittinen kysymys löytyy A.Kiven teoksessa. Aina pitää olla tavoitettavissa. Mistä tämä ripeyden eetos on meihin tullut? Mihin se johtaa, en edes uskalla kysyä. "Olenkohan ollut jo se mitä minusta tuli", siteeraus on mehevä kysymys. Luostarin padre halusi antaa lähtöevästä: "Iloitkaa elämästä", hän sanoi. Yleisökysymys. Aika on myös tunnetta, sanoit. Olisiko se vastaus laatuaikakysymykseen? Yleisökysymys: Jospa elämän ilon salaisuus on se että luovumme ajatuksesta, että voisimme hallita aikaa. Siirrymme elämän hallinnasta nöyrään ihmettelyyn: Uteliaisuutta ja elämälle avointa mieltä
...muistiinmerkitsi Kirsti, joka osallistui nyt toistamiseen Mikkelin Kesäyliopiston järjestämään tammikuisen viikonlopun Mikkelin Akatemiaan ja on sitä mieltä, että AMK-kirjastoihmiset joutuvat näiden aika-asioiden kanssa tekemisiin jatkuvasti.