|
Kreodi arkisto |
| Kreodi 1 / 2008 |
Artikkelit |
||
|
|||
|
|
|
Helmikuussa 2006 käynnistyi hanke, jonka tehtävänä oli uudistaa korkeakoulujen kirjastokonsortioiden vanhentumassa olevat laajat tekniset atk-laitteistot, joita ylläpidettiin CSC:n laitetilassa. Tehtävään asetettiin ohjausryhmä, jossa oli edustus yliopisto-, ammattikorkeakoulu- ja kansalliskirjastosta sekä CSC:stä. Nämä edustivat neljää konsortiota: Linnea2, AMKIT-konsortio, Nelli ja Doria. Laitteistojen omistajia tai hallinnoijia olivat kaikki 50 korkeakoulua ja lisäksi kolme erikoiskirjastoa sekä Nellin osalta myös yleiset kirjastot. Loppukäyttäjiä kirjastojärjestelmillä on noin 500 000 korkeakoulukirjastojen asiakasta ja Nellin osalta myös yleiset kirjastot. Kyseessä on hallinnonalan suurin yhteinen sähköinen asiointijärjestelmä. Laitteiden omistus oli jakautunut hajalleen yliopistoihin, kansalliskirjastoon ja opetusministeriöön, ja niitä hallinnoitiin eri konsortioiden ja kirjastoneuvostojen kautta. Kaikki muutokset ja lisähankinnat piti hyväksyttää laajalla päätöksentekojoukolla. Konsortioiden laitekokonaisuus oli myös monimutkainen. Siihen kuului 5 pääkonetta ja kymmenkunta Web-edustakonetta sekä useita nauha-asemia ja levyjärjestelmiä. Ohjausryhmän esityksen mukaisesti toimintamalli uusittiin kokonaan ja siirryttiin laitteiden omistamisesta palveluiden ostajaksi. Kirjastojärjestelmien hallinnoinnissa ei näin laajaa yhteistyömallia ollut muualla Euroopassa, joten se luotiin projektin aikana. Muutos tarkoitti sitä, että kirjastokonsortiot luopuvat monimutkaisen laitekokonaisuuden ja omistusrakenteen ylläpitämisestä. Tarjouskilpailu Kirjasto2007 -tarjouskilpailu toteutettiin CSC:n johdolla keväällä 2007. Kirjastojen käyttämien sovellusten vuoksi ainoa soveltuva yhteisen palvelimen käyttöjärjestelmä on Sun Microsystems'in Solaris. Tarjouskilpailuun osallistui kaksi tarjoajaa, Fujitsu Services yhteistyössä laitetoimittaja Fujitsu-Siemensin kanssa ja Konehuone Oy yhteistyössä laitetoimittaja Sun Microsystems'in kanssa. Molemmat tarjoajat esittivät käytännössä samaa konetta, Sunin ja Fujitsun yhteistyössä kehittämää M9000-32 -palvelinta, joka julkistettiin toukokuussa 2007. Projektin ohjausryhmä ja konsortiot hyväksyivät projektiryhmän esityksen toukokuussa 2007, ja projektissa siirryttiin uuden palvelimen toimitusvaiheeseen. Hankittavassa laitteessa on täydet 8 system boardia, joista jokaisessa on neljä 2-ytimistä prosessoria. Järjestelmän laskentateho on yli 50 % korkeampi kuin vanhojen palvelimien yhteinen kapasiteetti. Jokaisella konsortiolla on palvelimella "korvamerkitty" osio tai osioita, jonka koko laskettiin aiemman palvelimen koon ja kuormituksen perusteella. Esimerkiksi AMKIT-konsortion laitteistokapasiteettia kasvatettiin 100 %, koska konsortion vanha palvelin oli raskaasti kuormitettu. Uuden palvelimen laskentateho näyttää riittävän konsortiolle erinomaisesti. Palvelimen käyttöönotto M9000-32:n, jolla toistaiseksi ei ole vielä muuta nimeä, käyttöönottoon liittyvät valmistelutyöt alkoivat keväällä 2007. Konsortioiden vanhat levyjärjestelmät korvattiin CSC:n vuonna 2007 hankkimalla Hitachi USP 100 -levyjärjestelmällä, joka on mitoitettu I/O-kapasiteetiltaan ja levytilaltaan konsortioiden tarpeisiin sopivaksi. Uusi palvelin saapui CSC:lle kesäkuun lopulla. Laite oli ensimmäinen Sunin uuden sukupolven laite Suomessa. Asennus ja käyttöönotto sujuivat palvelimen osalta ongelmitta, mutta asennusta seuranneiden testien loppuvaiheessa havaittiin Solaris-käyttöjärjestelmän uudessa versiossa 10 ohjelmistovirhe, joka esti hallitun alasajon ammattikorkeakoulukirjastojen Voyager-domainissa. Palvelin hyväksyttiin, kun ohjelmistovirhe oli korjattu ja kun laite oli muiltakin osin läpäissyt käyttöönottotestin virheettömästi 24.9.2007. Välittömästi tämän jälkeen uudelle palvelimelle siirtyivät ammattikorkeakoulukirjastojen näyttöluettelot Armas-palvelimelta sekä MetaLib-ohjelmisto Nelli-palvelimelta. Nämä palvelimet olivat olleet hyvin raskaasti kuormitettuja lukukauden alusta lähtien. Kun uuden laitteen toimivuus tuotantokäytössä oli varmistettu, Linnea2-konsortion näyttöluettelot ja kansalliset yhteistietokannat siirrettiin uudelle palvelimelle 10.10.2007. Uuden palvelimen mitoitus on onnistunut hyvin. Sen kapasiteetti riittää kirjastojen yhteisille sovelluksille mainiosti. Kustannukset Jos kukin konsortio olisi uusinut alkuperäisen suunnitelman mukaisesti omat koneensa, investointikustannus olisi ollut arviolta kolminkertainen. Siirtyminen yhteen juuri markkinoille tulleeseen tehokkaaseen pääkoneeseen teki konsolidoinnista erittäin kustannustehokkaan ratkaisun. CSC:n hoitama kilpailutus onnistui myös hyvin. Opetusministeriölle tehdyssä hanke-esityksessä arvioitu vuosisäästö toteutui seuraavasti: - Esitetty investointisäästö 160.000 euroa vuodessa toteutuu täysimääräisenä. Mukaan ei ole laskettu 50 prosentin kapasiteetin ja tehonnousua, joka tulee lisäksi uuden paremman konemallin ansiosta. Siirtyminen monimutkaisesta laitekokonaisuuden omistus/hallinnointijärjestelystä kokonaan uuteen toimintamalliin - palveluiden ostamiseen - oli hankkeen merkittävin saavutus. Suurin kustannusvaikutus oli vanhojen koneiden yhdistäminen yhdelle uudelle tehokkaalle pääkoneelle ja oheislaitteiden integrointi palveluntarjoajan laiteympäristöön. Ohjausryhmä Esko Ala-Peijari (pj), Juha Hakala (siht), Kristiina Hormia-Poutanen, Päivi Kytömäki sekä Ulla Ohvo ja Tarja Takaranta (2007) lisäksi Kati Vänttinen ja Pirkko Pietiläinen (2006). Asiantuntijajäseninä: Thomas Roos ja Tiina Kupila-Rantala 2007 CSC.
|
|
|