Tuhansia ajokilometrejä Lapin lumisilla maanteillä. Matkoja kunnankirjastoista korkeakoulukirjastoihin ja päinvastoin. Kirjastoammattilaisten kohtaamisia niin virtuaalisesti kuin kasvokkain. Tiedon, kokemusten ja ajatusten vaihtoa. Kaikkea tätä ja paljon muuta sisältyi Lapin korkeakoulujen etä- ja virtuaaliopetuksen kehittämishankkeen eli LEVIKE-hankkeen kirjasto-osioon vuosina 2005-2007.
Kirjasto-osion tavoitteena oli, että kunnankirjastoissa tunnettaisiin korkeakoulujen etäopiskelijoiden arkea ja tarpeita. LEVIKE-hankkeen kirjasto-osio toteutettiin kahdessa vaiheessa. Alkuperäisen suunnitelman mukainen kirjasto-osio päättyi kesällä 2006, mutta hanke saikin jatkoaikaa kesään 2007. Sen ansiosta koulutuksia kunnankirjastoille järjestettiin kahteen otteeseen.
Koulutuksen aluksi kunnankirjastolaiset tutustuivat Rovaniemen ja Kemin korkeakoulukirjastoihin. Tutustumiskäyntien aikana korkeakoulukirjastot esittelivät tilojaan, palvelujaan ja kokoelmiaan. Kunnankirjastolaiset saivat myös esimakua virtuaalisista oppimisympäristöistä ja välineistä, joita hyödynnettiin sittemmin ahkerasti koko LEVIKE-hankkeen aikana.
Kirjasto-osiota varten perustettiin Moodleen oma työtila, jonne kirjastolaiset saivat väliaikaiset opiskelijatunnukset. Moodleen ja Optimaan tutustuttiin mm. perehtymällä korkeakoulukirjastojen tiedonhankintakursseihin. LearnLinc-etäopiskelujärjestelmällä oli myös vahva roolinsa talven mittaan. LearnLinc osoittautui toimivaksi keinoksi tavata reaaliajassa, vaikka eri puolilla lääniä oltiinkin.
TIEN PÄÄLLÄ
Suunnitelman mukaisesti korkeakoulukirjastojen informaatikot jalkautuivat kunnankirjastoihin. Kymmenen silloin mukana ollutta kunnankirjastoa jaettiin kolmelle informaatikolle, ja kullekin kirjastolle varattiin aikaa 2 – 3 tuntia. Annamari Pudas Kemi-Tornion ammattikorkeakoulusta sai matkakohteikseen Posion, Ylitornion, Kolarin ja Pellon, Paula Kangasniemi Lapin yliopistosta Sodankylän, Inarin ja Utsjoen, ja Tiina Mäntylä Rovaniemen ammattikorkeakoulusta Kittilän, Muonion ja Enontekiön.
Informaatikot suunnittelivat käyntien ohjelman yhdessä, ja ottivat huomioon myös kirjastojen esittämät toiveet. Kättä pidemmäksi koottiin myös listaus eri korkeakoulujen käytössä olevista tietokannoista lyhyine sisältökuvauksineen. Tärkeimmät sisällöt olivat yhdistelmähaut Voyagerissa, opinnäytteiden ja gradujen hakeminen, korkeakoulukirjastojen käytössä olevat tietokannat ja niiden keskeinen sisältö sekä Pohjanportin ja Nellien mahdollisuudet kirjaston arjessa.
Matkat kunnankirjastoihin taitettiin autoilla, joihin oli pakattu mukaan paitsi koulutusmateriaalit ja kannettava videotykki myös yöpymistarvikkeet, mikäli tiedossa oli parin päivän koulutusrupeama. Osassa kirjastoja koulutus aloitettiin aamutuimaan ennen ovien avautumista, joissakin kirjastoissa asioita käytiin läpi lainaustiskin ääressä, välillä asiakkaita palvellen.
Vastaanotto kunnankirjastoissa oli myönteinen, ja koulutustilaisuudet enemmänkin keskustelevia kuin luennoivia. Tietoa vaihdettiin puolin ja toisin. Ongelmiinkin törmättiin; muuan informaatikko tunsi astuneensa aidosti etäopiskelijan saappaisiin, kun tietokantojen etäkäyttö ei ottanut onnistuakseen, vaikka kaikki tehtiin tarkalleen sääntöjen ja ohjeiden mukaisesti:
Siirryimme sitten Layn, RAMKin ja KTAMKin tietokantoihin. Kävimme tietokantoja läpi Annamarin, Paulan ja minun laatiman listauksen pohjalta. Siirryin koneelle ja kirjauduin RAMKin verkkotunnuksillani etäkäyttäjänä tietokantoihin. Yllätykseni oli melkoinen kun huomasin, että en päässytkään kaikkiin. Olin nyt käytännössä etäopiskelija, jolle etäkäyttöä on selostettu ja neuvottu juurta jaksain, mutta en silti päässyt perille kaikkiin tahtomiini.
Koulutuksen sisältöjä yritettiin paikan päällä muokata joustavasti osallistujien toiveiden mukaisesti. Siitä huolimatta ainakin kouluttajat lähtivät joskus kotimatkalle hivenen hämmentyneinä; oliko koulutus vastannut ihmisten toiveita ja olinko ymmärtänyt heidän tiedontarpeensa oikein:
Lähdin Kittilästä kolmen aikaan, hivenen hämilläni, koska en ollut oikein varma, olivatko ihmiset saaneet mitä olivat odottaneet. On kyllä niin, etten ole aivan varma, mitä käytännön työ kunnankirjastoissa on – luultavasti se ei ole aivan lähellä omaani. Ehkä maailmamme silti jossain kohdin kohtasivat, koska yhteistä keskusteltavaa oli monista asioista: etäopiskelijoista, verkkokirjoista ym., ei siis tarvinnut puhua juurikaan muusta kuin siitä työstä, jota teemme.
Kesällä 2006 kirjasto-osio jatkui vähän yllättäen, mutta kirjasto-osion työryhmä alkoi innokkaasti suunnitella yhteydenottoa ensimmäisestä vaiheesta pois jääneisiin kirjastoihin. Samalla tehtiin muutakin: kirjasto-opas etäopiskelijoille suomeksi ja englanniksi. Toisen vaiheen kirjastojen koulutus keväällä 2007 toteutettiin lyhyemmän kaavan mukaan. Koulutus suunniteltiin yhden aamupäivän mittaiseksi, ja sitä varten tehtiin yhteinen pohja. Käytännössä kokosimme yhteen korkeakoulukirjastojen palvelut, käytännöt ja tietokannat. Painopiste näissä koulutuksissa oli enemmän käytännön palvelujen esittelyssä kuin vaikka tietokannoissa. Koulutukset toteutettiin Rovaniemellä, Kemissä ja Kemijärvellä.
MATKA JATKUU!
Päällimmäiseksi tunnelmaksi Lapin matkoista jäi se, että nyt on saatu yhteys auki. Tavattu kasvokkain, keskusteltu yhteisistä asioista, nähty palanen toistemme todellisuutta. Kirjasto-osio pohti kiivaasti tulevaisuutta osion loppuraporttia kirjoittaessaan.
Yhteistyön jatkuminen ja jopa tiivistyminen tuntuu kilpistyvän aina mukana kummittelevaan resurssipeikkoon: arkisessa kirjastotyössä ei ole aikaa lähteä tutkiskelemaan, mitä uutuustietokantoja korkeakoulukirjastot ovat hankkineet - varsinkin, kun käyttöoikeuksia niihin ei ole. Se hankaloittaa myös hankkeen aikana hankittujen tietojen ylläpitämistä ja päivittämistä.
Haasteena on, miten saada yhteistyö jatkumaan luontevasti, osana kirjastotyön arkea. Korkeakoulukirjastoista valittiin yhteyshenkilöt, joihin kunnankirjastot voisivat tarvittaessa ottaa yhteyttä. Yhteyshenkilöiden roolia ja yhteydenpitoon liittyviä käytäntöjä ei välttämättä saatu pohdittua aivan selkeästi loppuun saakka, joten sillä saralla töitä vielä riittää.
Hankkeen varsinainen lähtökohta eli etäopiskelijan tarpeet ja ongelmatilanteet tulivat konkreettisemmiksi, kun niistä vaihdettiin kokemuksia kirjastosektoreiden kesken. Kun näki kunnankirjastoon järjestetyn rauhallisen opiskelunurkkauksen, tuli viimeistään ymmärtäneeksi, että etäopiskelijat todellakin käyttävät kunnankirjaston tiloissa kahden eri kirjastosektorin palveluja - joustavasti, ilman raja-aitoja. Siinäpä tavoitetta meille kirjastolaisillekin.
Tiina Mäntylä
Annamari Pudas
Pohdinnoissa mukana myös Paula Kangasniemi
Mölläri Anne-Maria 2007. Yhteistyöllä parempia kirjastopalveluita etäopiskelijoille. Kirjasto- ja tietopalveluiden kehittäminen osana Lapin korkeakoulujen etä- ja virtuaaliopetuksen kehittämishanketta (LEVIKE) 2005-2007. Loppuraportti. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja A: Raportteja ja tutkimuksia 4/2007. ISBN: 978-952-9785-57-5 (pdf).