|
Olen Marika Tuiskula ja valmistuin jouluna 2007 kirjasto- ja tietopalvelun tradenomiksi Seinäjoen ammattikorkeakoulusta. Informaatikkojen ammattiryhmä kiinnosti minua opintojeni alusta lähtien ja vuoksi keskityin opinnäytetyössäni informaatikkojen työn sisältöön. Rajasin aihettani siten, että toin opinnäytetyössäni esille informaatikkojen työn sisällön ammattikorkeakoulukirjastoissa.
TYÖN SISÄLTÖ
Käsitteenä työn sisältö on laaja. Opinnäytetyöni lähdekirjallisuuden mukaan työn sisältö käsittää käytännön työtehtävät, vastuun, osaamisen ja muut työn sisältöä määrittävät tekijät, kuten tavoitteet, toimintavapauden, resurssit, fyysisen ja henkisen kuormituksen ja tulevaisuuden. Myös työn sisältöön liittyvät tilannetekijät, kuten asiakkaat ja kollegat ja suhteet kollegoihin, asiakkaisiin ja yhteistyökumppaneihin. (Kjelin & Kuusisto, 2003 & Strömmer, 1999.)
AINEISTON KERÄÄMINEN JA TUTKIMUSMENETELMÄ
Aineisto tutkimusta varten kerättiin siten, että 9 informaatikkoa eri puolelta Suomea pyydettiin kirjoittamaan työnkuvaus kyselylomakkeen avulla ja tämän lisäksi pitämään työpäiväkirjaa kahden viikon ajan. Työpäiväkirjaan kirjattiin päivittäiset työtehtävät ja niihin käytetty aika. Kyselylomake rakennettiin edellä mainittujen työn sisällöllisten tekijöiden perusteella. Tutkimusmenetelmäksi valittiin sisällönanalyysi, joka on laadullisen tutkimuksen perusanalyysimuoto.
INFORMAATIKKOJEN TYÖN SISÄLTÖ JA ROOLI AMK-KIRJASTOISSA
Tausta, ympäristö, työtehtävät
Kyselylomakkeessa ensimmäiset kysymykset käsittelivät vastaajien taustaa ja työskentely-ympäristöä. Vastaajista suurin osa oli naisia. Koulutustaustaltaan vastaajat olivat filosofian maistereita, yhteiskuntatieteiden maistereita ja diplomi-insinöörejä. Osallistujat työskentelevät monialaisissa ja useista toimipisteistä koostuvissa kirjastoissa. Työntekijöiden lukumäärä vaihteli 3:sta 25:teen ja keskimäärin työntekijöitä oli kirjastoissa 11.
Työskentely-ympäristön kuvauksen lisäksi pyydettiin työnkuvauksessa tuomaan esille, millaisia tavoitteita ja arvoja vastaajien ammattikorkeakoulukirjastoilla on. Vastaajien mukaan ammattikorkeakoulukirjastojen tavoitteita ovat asiakkaiden informaatiolukutaidon ja kirjastonkäytön edistäminen, kokoelmien käytön ja saavutettavuuden edistäminen, asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen, verkostoituminen, ammattitaitoinen ja asiakaslähtöinen henkilökunta ja markkinointi ja viestintä. Tärkeimpinä arvoina pidettiin yhteistyötä eri tahojen kanssa, asiakaslähtöisyyttä, avoimuutta ja vastuullisuutta.
Työskentely-ympäristön jälkeen kyselylomakkeessa tiedusteltiin, mikä on vastaajien mielestä heidän työnsä ydin ja millaisia työtehtäviä heillä on käytännössä. Tutkimukseen osallistuneiden mielestä heidän työnsä ydintehtäviä ovat mm. vastuu kirjaston toiminnasta, tiedonhankinnan opetus ja sen kehittäminen, kokoelmatyö käsittäen e-aineiston, kirjaston palveluiden ja osaamisen markkinointi asiakkaille, asiakaspalvelu ja eri verkostojen yhteyshenkilö. Osallistuneiden vastauksissa työtehtävien kirjo oli laaja. Yleisimpiä työtehtäviä olivat mm. tiedonhankinnan opetus, ohjaus ja opastus, sähköpostin hoitaminen, asiakaspalvelu, neuvonta ja tietopalvelu, kokoelmatyö käsittäen e-aineiston, yhteistyötoiminta ja sen suunnittelu ja palaverit sekä kokoukset. Myös tiedotteiden ja lehti-ilmoitusten laadinta, kirjaston toimintojen kehittäminen ja uusiin tietokoneohjelmiin tutustuminen ja tietojärjestelmien asentaminen, selvittely sekä päivittäminen kuuluivat melko yleisiin tehtäviin. Työtehtäviin liittyy myös vastuu. Vastuu työssä nähtiin mm. esimiehen näkökulmasta. Toisaalta useat vastaajat toivat esille oman vastuualueensa, joita olivat mm. oman työn sekä kirjaston kehittäminen, informaatiolukutaidon kehittäminen sekä ammattikorkeakoulun tietohuolto, tietopalvelu ja tietojärjestelmistä vastaaminen.
Rooli, suhteet, tavoitteet
Seuraavaksi kyselylomakkeessa pyydettiin osallistujia ilmaisemaan näkemys roolistaan käytännössä eli, ovatko he mielestään kehittäjiä, asiantuntijoita vai kouluttajia. Tulosten mukaan kaikki osallistujat näkivät roolinsa asiantuntijan näkökulmasta ja puolet vastaajista ilmoitti olevansa kehittäjiä ja kouluttajia. Yksittäisiä mainintoja edustivat mm. opettaja, opastaja ja neuvoja.
Työn sisältöä määrittävät myös suhteet kollegoihin, asiakkaisiin ja yhteistyökumppaneihin. Vastaajat näkivät suhteensa kollegoihin tasa-arvoisena ryhmän jäsenenä, yhteyshenkilönä työryhmissä, esimiehen roolina, uusien työntekijöiden opastajana, kehittäjänä kirjastotyössä, kirjaston toiminnasta vastaavana ja kirjaston atk-vastaavana. Suhteet yhteistyökumppaneihin ja asiakkaisiin nähtiin seuraavista näkökulmista: verkostoituminen usealle eri alalle, yhteistyö atk-vastaavien ja opettajien kanssa ja koulutuksen näkökulmasta kirjaston edustaja ja tiedonhankinnan opettaja.
Tavoitteet ovat tärkeä osa työn sisällön määrittelyä sisältäen työn perustavoitteet ja omat tavoitteet. Työn perustavoitteiksi ja omiksi tavoitteiksi nimettiin opiskelijoiden ja henkilökunnan informaatiolukutaidon kehittäminen, innostus ja tarpeellisuus työssä omalta ja ammattikorkeakoulun kannalta, mukanaolo alan kehityksessä ja kehittämässä alaa, hyvä palvelu asiakkaille, tasokas luettelointi, tietojärjestelmien ylläpito, e-aineiston käytön lisääminen ja koulutuksen tarpeita vastaava kokoelma.
Kuormitus, osaaminen, tulevaisuus
Tavoitteiden jälkeen osallistuneilta informaatikoilta tiedusteltiin työn fyysisestä ja henkisestä kuormituksesta. Vastausten perusteella fyysisesti kuormittavat erilaiset työasennot ja puhetyöläisyys ja henkisesti laaja työnkuva ja kaikkien osa-alueiden hallinta, kiire ja stressi, paineet epävarman tulevaisuuden ja ulkopuolelta tulevien haasteiden vuoksi, esimiesasema ja kontaktit erilaisten ihmisten kanssa.
Työn sisällön määrittelyssä asiakkaat ja kollegat voidaan nähdä myös tilannetekijöinä, joten osallistujilta tiedusteltiin mielipiteitä asiakkaista ja kollegoista tilannetekijöinä. Asiakkaita käsittelevissä vastauksissa nousivat esiin asiakkaiden vaikutusvalta, erilaiset palvelumuodot sekä vuodenaikojen vaikutus työhön. Kollegat nähtiin tuen antajina, tuen tarvitsijoina ja työtä helpottavina kontakteina.
Kyselylomakkeessa osaamisen kohdalla tiedusteltiin, mitä taitoja informaatikon työ vastaajien mielestä vaatii. Vastaajien mielestä työ vaatii tiedonhankintataitoja, opettamiseen liittyviä taitoja, tietoteknisiä taitoja, viestintä- sekä vuorovaikutustaitoja, esimiestaitoja, tarkkuutta ja aktiivisuutta, tulevaisuuden ennakointia, laajaa tietämystä ja kirjastoalan sekä kehysorganisaation tuntemusta ja uuden oppimista.
Viimeisissä kysymyksissä kyselylomakkeessa tiedusteltiin näkemystä oman työn ja ammattikorkeakoulukirjaston tulevaisuudesta. Vastaajat nostivat esiin ammattikorkeakoulukirjaston tulevaisuudessa toimivat laatuprosessit, verkostoitumisen, kansainvälistymisen, laadukkaan kokoelman käsittäen e-aineiston, henkilöstön ammattitaidon sekä hyvinvoinnin, uudelleenjärjestetyt, markkinoidut ja asiakkaiden tarpeisiin vastaavat palvelut ja tiedonhankinnan opetuksen, tutkimus- sekä kehittämistoiminnan ja aikuiskoulutuksen kasvun. Oman työn kehittymistä ja oman osaamisen kehittämistä koskevissa vastauksissa esiintyi useita erilaisia asioita, kuten asiakkaiden merkitys kasvaa, kouluttaminen ja siinä tarvittava pedagoginen osaaminen, uudet tietotekniset ratkaisut ja tietotekninen osaaminen, jatkuva kouluttautuminen, koulutusohjelmien sekä työelämän tarpeiden tunteminen ja työn kehittyminen kohti viestintää ja palveluiden markkinointia.
HAVAINTOJA YHTEENVETÄEN
Mielestäni tutkimus toi hyvin esille informaatikkojen työn sisällön laajuuden käytännössä ja sen, millainen rooli informaatikoilla on ammattikorkeakoulukirjastoissa. Toisaalta tämän tutkimuksen mukaan informaatikon tärkeimmät taidot löytyvät viestintä- ja vuorovaikutustaidoista. Edellä mainittujen lisäksi tutkimus näytti työn sisällön eri osa-alueiden vaikutuksen toisiinsa, koska esim. vastuun kohdalla näkyvät samat asiat kuin ammattikorkeakoulukirjastojen tavoitteissa ja työtehtävissä.
Ammattikorkeakoulukirjastojen tavoitteissa näkyi verkostoituminen monella tavalla. Tavoitteissa nousivat esiin ammattikorkeakoulujen ja ammattikorkeakoulukirjastojen yhdistyminen, alueellinen yhteistyö ja kansainvälinen yhteistyö. Verkostoituminen näkyi muissakin työn sisällön osa-alueita koskevissa vastauksissa, kuten yhteistyökumppaneita ja tulevaisuutta käsittelevissä vastauksissa. Edellä mainittuun perustuen nähdään, että verkostoituminen usealle eri alalle on kiinteä osa informaatikon arkipäivää.
Tulevaisuuden kohdalla vastaajien pohdinnoissa nousivat esille jatkuva kouluttautuminen, uudenlainen osaaminen ja kiinnostus uutta kohtaan. Mielestäni nämä asiat nostavat esiin sen, että informaatikon työssä elinikäinen oppiminen on tärkeä osa työn sisältöä.
LÄHTEET:
Kjelin, E. & Kuusisto, P-C. 2003. Tulokkaasta tuloksentekijäksi. Helsinki: Talentum Media Oy.
Strömmer, R. 1999. Henkilöstöjohtaminen. Helsinki: Oy Edita Ab.
Tuiskula, M. 2007. Informaatikkojen työn sisältö ja rooli ammattikorkeakoulukirjastoissa. Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Kirjasto- ja tietopalvelun koulutusohjelman opinnäytetyö.
|