|
Sattuipa pimeänä marraskuun päivänä reppuuni matkalukemiseksi brittiläinen artikkeli digitaalisen kirjaston tulevaisuudesta korkeakoulumaailmassa. Ei mikään ihan tuore edes, vaan viime vuodelta. Ihan kumman tutulta kuulosti lista keskeisiksi todetuista kysymyksistä: "strateginen ohjaus, akateeminen kommunikaatio, laadunvarmistus, asiakkaiden tarpeet, tietojärjestelmät ja palvelut, kirjaston tulevaisuus e-maailmassa, talous, teknologiat ja viimeisimpien teknisten kehitelmien ja muotien todennäköiset vaikutukset kirjastoon" (Baker 2006). Ensimmäiseksi tuli mieleen, että nämähän olivat kuin suoraan kirjastonjohtajien syysseminaarin yhteenvedoista konkretisoitaessa ammattikorkeakoulukirjastojen strategian linjauksia. Täytyy tunnustaa, että artikkelin pohdinnat luovat turvallista yhteisyyden tuntua, kun huomaa, että samoja asioitahan sitä veivataan muuallakin. Näin siis täältä periferiasta katsoen. Edellä esitetyistä näen asiakkaan merkityksen jotenkin erityisenä, omanlaisenaan: Asiakas on palvelua tuottavan organisaation kannalta tärkeä tiedonlähde toiminnan kehittämisessä. Myös ammattikorkeakoulukirjastojen strategiassa asiakas on aina ollut korostetusti huomion kohteena.
Digitaalisen kirjaston kehittyminen tuo paljon pohdittavaa, muutoksen tarvetta ja muutosvaatimuksia ammattikorkeakoulukirjastoihinkin. Asiakkaan tarpeiden kuuntelu ja asiakkaan mukaan ottaminen kehitysprosessiin kuulostaa joskus jopa vaatimukselta. Miten se tehdään ja minkälaista panosta voimme odottaa asiakkailtamme näinä ylibuukattujen kalentereiden ja surffailukulttuurin aikoina? Ehtiikö opettaja tai opiskelija paneutua ollenkaan ammattikorkeakoulunsa kirjasto- ja tietopalveluiden kehittämiseen, jos hän hädin tuskin ehtii kehittää edes ominta työtään. Uskallan epäillä. Yksinkertaisen vähennyslaskun jälkeen päättelen, että kirjastopalvelujen kehittäminen jää viime kädessä kirjastolle itselleen. Palvelujen kehittäminen asiakkaiden tarpeet ja kehityksen mahdollisuudet huomioon ottaen edellyttää meiltä kirjastolaisilta vahvaa oman asiantuntijuuden ja oman työn arvostusta. Voimme edistää kumpaakin tekemällä työtämme tunnetuksi nimenomaan asiakkaiden suuntaan.
Eräs tämän syksyn opiskelijaryhmistäni on ollut erityisen nokkela keksimään teorioita. Kolme näistä tulee päällimmäisinä mieleeni ja lupaa kysymättä sovellan tässä vapaasti opiskelijoideni oivalluksia: Sherlock Holmes -teoriaa, marjanpoimintateoriaa ja torviteoriaa. Selvennykseksi asiaa tuntemattomille kerrottakoon, että nämä liittyvät lähinnä tiedonhankintaan ja asiantuntijuuteen. Asiakkaiden toiveiden ja tarpeiden selville saamiseksi sovelletaan Sherlock Holmes -teoriaa mitä erilaisimmissa tilanteissa. Kultajyvät poimitaan kirjastolaisen asiantuntijuutta monipuolisesti käyttäen nojaamalla marjanpoimintateoriaan ja kerätty sato hyödynnetään erilaisissa kehityshankkeissa. Kirjastoväki voisi olla torvena ihan yleisesti erilaisilla foorumeilla, tuoda esiin rohkeammin asiantuntijuuttaan ja tehdä kirjastojen tarjoamia palveluja tunnetuksi. Näin myös kirjaston käsite voi muotoutua uudelleen vastaamaan vähitellen paremmin nykytodellisuutta sisältäen myös tuon digitaalisen kirjaston. Foorumeille tunkeutumista kannattaisi kokeilla eri tasoilla, mm. tutustumalla omassa ammattikorkeakoulussa sellaisiin kuppikuntiin, joissa ei tähän mennessä ole vielä tullut mieleenkään vierailla - näin joulun alla tilaisuuksia löytynee erityisen helposti. Ylipäätään kirjaston ulkopuolisille foorumeille hakeutuminen voi olla muutenkin hyvin hedelmällistä: Ulkopuolelta voi nähdä kirjaston palvelut joskus selvemmin kuin sisältä katsoen ja samalla voi saada selvemmän kuvan asiakkaista, erityisesti potentiaalisista asiakkaista.
Moni asia tulee varmasti muuttumaan sekä kirjastoissa että niiden ulkopuolella. Kirjastoille tämä merkitsee jatkuvaa asiantuntijuuden kehittämistarvetta. Tarvitaan myös aivan uusia taitoja ja osaamisen uudenlaisia yhdistelmiä. Oman osaamisen jatkuva kehittäminen on osa asiantuntijuutta ja yksi tapa kehittää sitä on kouluttautuminen. Mm. koulutustarvetta kysellään AMKIT-koulutusryhmän lähettämässä kyselyssä, johon joulua odotellessa ehdimme kaikki vielä hyvin vastailla. Sitten vain ansaitusti jouluvalmisteluista nauttimaan ja siitä vähitellen jouluiseen tunnelmaan. Viettäkäämme kaikki rauhaisa, hyvä joulu!
Ulla Ohvo
AMKIT-konsortion johtoryhmän puheenjohtaja
[Alussa viitattu artikkeli löytyy ABI/Inform -tietokannasta. Kirjoittaja on David Baker, artikkelin otsikko Digital library futures: a UK HE and FE perspective ja se on julkaistu lehdessä Interlending & Document Supply 2006:34:1.]
|