|
Vuosi 2008 on infolukutaidon vuosi
Konsortion kampanjaryhmä yhdessä eAineistohankkeen kanssa julkistavat ensi vuonna infolukutaidon edistämiseen tähtäävän ammattikorkeakoulukirjastojen yhteisen tiedotuskampanjan. Kampanja koostuu hahmosta, verkkosivuista sekä erilaisesta tiedotusmateriaalista ja on kolmikielinen (suomi, ruotsi, englanti). Jokainen amk-kirjasto voi käyttää kampanjasivustoa sekä -materiaalia osana omaa markkinointiaan.
Kampanja avataan Helsingissä perjantaina, 1.2.2008. Kampanjaseminaarissa kuullaan alustuksia kirjastojen markkinointiin liittyvistä teemoista: kampanjoinnista, brandeista, mielikuvista. Esimerkkinä onnistuneesta opiskelijoille suunnatusta kampanjasta esittäytyy Mistasitatietaa.fi. Päivän päätteeksi julkistetaan kampanjasivusto.
Tilaisuudessa annetaan myös vinkkejä siitä, miten kampanjaa voi toteuttaa paikallisesti. Jokaisesta amk-kirjastosta toivotaan vähintään yhtä osallistujaa Kampanjaseminaariin. Seminaari on maksuton.
Lisätietoja voi katsoa eAineistohankkeen blogista: http://amkit.wordpress.com/tietoa-hankkeesta/seminaarit/
INFORMAATIOLUKUTAITO yliopisto-opetuksessa, Anne Nevgi (toim.), nid. 200 s. B5 1. painos. 2007, ISBN 978-951-570-746-8
Ammattikorkeakoulukirjastoissa on jo vuosikymmenen ajan taisteltu informaatiolukutaidon puolesta, mutta silti informaatiolukutaito käsitteenä tuntuu olevan yhä epäselvä ammattikorkeakoulujen opettajille ja opiskelijoille - osin kirjastohenkilökunnalle itselleenkin. Tänä syksynä ilmestynyt Anne Nevgin toimittama teos täsmentää käsitteistöä asian kanssa painiville sekä avaa pitkään toivottua keskustelua kirjaston ulkopuolelle. Vaikka Nevgin kirja tarkastelee informaatiolukutaidon opetusta yliopistopedagogiikan ja yliopistokirjastojen näkökulmasta, kirja on erittäin hyödyllinen myös ammattikorkeakoulukirjastolaisille.
Kirjan taustalla on yliopistokirjastojen vuosina 2004-2006 toteuttama Informaatiolukutaidon opintosuunnitelma -hanke. Hankkeessa laadittiin informaatiolukutaidon opintosuunnitelmasuositus, kehitettiin osaamistasotesti, rakennettiin kirjastojen yhdyshenkilöverkosto sekä luotiin informaatiolukutaidon www-sivut. Nevgin toimittama teos jakautuu kahteen osaan: Ensimmäinen osa purkaa informaatiolukutaidon käsitettä ja toinen osa esittää hyviä käytänteitä informaatiolukutaidon opetuksesta yliopistoissa. Ilahduttavaa on, että aiheeseen ovat tarttuneet niin informaatiotutkimuksen, kirjastoalan, mediakasvatuksen kuin kasvatustieteenkin asiantuntijat.
Ammattikorkeakoulujen näkökulmasta varmasti mielenkiintoisin on Lasse Lipposen ja Kirsti Longan artikkeli. Lipponen ja Lonka kritisoivat informaatiolukutaidon määritelmän takana olevaa ajatusta, jossa oppiminen nähdään yksilöllisenä tiedon varastoitumisena ja informaatiolukutaito yksittäisen ihmisen asiantuntijuutena joka sijaitsee yksilön "pään sisällä". He hahmottelevat sosiokulttuurisen oppimisen viitekehyksen sekä tutkivan oppimisen käsitteistön avulla paikallista ja hajautettua informaatiolukutaitoa. Lipponen ja Lonka korostavat, että informaatiolukutaidon oppiminen ei tapahdu irrallaan yhteisöstä, käytettävistä välineistä tai työtehtävistä. Parasta artikkelissa on se, että keskeiset tutkivan oppimisen asiantuntijat ovat tarttuneet informaatiolukutaitoon osana tutkivaa oppimista.
Kättä pidempää tarjoaa kirjan toinen osa, jonka esimerkkien soveltamista omaan työhön voi kukin lukija miettiä. Anne Lehto esittelee Opintosuunnitelmahanketta sekä useampi yliopistokirjasto omia opetustoteutuksiaan. Kaikissa esimerkeissä korostuu yhteistyö laitosten ja muun henkilökunnan kanssa. Kokonaisuudessaan kirja antaa hyviä vastauksia ammattikorkeakoulujen ensi kevään infolukutaito-kampanjasta toivottavasti herääviin kysymyksiin niin kirjastojen omalle henkilökunnalle kuin asiakkaillekin.
Matkailuopetuksen neuvottelupäivillä viriteltiin tietopalveluyhteistyötä
Matkailuopetuksen 7. kansallisilla neuvottelupäivillä Savonlinnassa 22.-23.11.2007 järjestettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa tietopalvelualan osaajille omaa ohjelmaa. Savonlinnassa sijaitsevan matkailualan tietokeskuksen informaatikko Mari Niemi veti tietopalvelutyöpajaa, jonka päätavoite oli luoda päänavaus yhteistyön luomiseksi toimijoiden kesken ympäri maata. Työpajaa varten varattu aika osoittautui liian lyhyeksi, kun kymmenisen ihmistä matkailualan yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastoista pääsivät yhdessä keskustelemaan.
Tietopalvelutyöpaja loi julkilausuman kirjaston ja tietopalveluiden integroimisesta oppilaitosten ydinprosesseihin. Yhteistyö koettiin tärkeänä ja seuraaville matkailuopetuksen neuvottelupäiville päätettiin myös järjestää kirjastolaisille omaa ohjelmaa, joka liittyisi tiiviimmin päivän ohjelmaan. Yhteistyön ja keskustelun jatkamiseksi päätettiin perustaa matkailualan tietopalvelut -postituslista. Postituslista on tarkoitettu kaikille matkailualan tietopalveluissa työskenteleville tai siitä kiinnostuneille. Listalle pääsee ottamalla yhteyttä Mari Niemeen.
Kaisa Sinikara: Ammatti, ihminen ja maailmankuva murroksessa: Tutkimus yliopistokirjastoista ja kirjastonhoitajista tietoyhteiskuntakaudella 1970-2005, 250-sivuinen väitöskirja HY Uskontotieteen laitos. (https://oa.doria.fi/handle/10024/27256). Väitöstilaisuus on pidetty 16.11.2007 Helsingin yliopistossa. Kaisa Sinikara kysyy, muodostaako kirjasto oman erillisen maailman yliopistomaailmassa. Toinen kysymys kuuluu, mitä kirjastomaailman ja -henkilöstön arvoille on tapahtunut viime vuosikymmeninä.
Keskeinen tutkimusaineisto ovat kirjoitetut elämäntarinat. Työhön liittyvät teemat: kirjastotyöhön tulon motivaatio, sosiaalistuminen kirjastoon, täydennyskoulutus, urakehitys, motivaatiomuutokset, kriisit ja käännekohdat, tietoteknologia (taidot ja työtehtävät, asenteet), työyhteisön jäsenyys, onnistumisen/epäonnistumisen kokemukset. Henkilökohtaiseen elämään liittyvät teemat: minäkäsitys, ihmiskäsitys, arvot, uskonto ja elämänkatsomus, onnellisuus / kärsimys, perhe, yhteisöt. Tutkimuksessa todetaan mm. että kirjastoalan lehdillä on merkittävä rooli uusien virtausten, käytäntöjen ja hiljaisten signaalien kuvaajina, kehittämistoimien analysoijana ja raportoijana mutta myös alan identiteetin vahvistajina ja yhteisen maailmankuvan luojina. Työssä luetellaan alan lehtiä ja Kreodi sisältyy luetteloon.
Sinikara kirjoittaa: Tunnen tutkimuskohdettani sisältä päin. Olen ollut muutosprosessien kohteena ja myös vaikuttamassa niihin aktiivisesti. En siis ole neutraali ulkopuolinen tarkkailija. Olen kirjoittanut omaa elämänhistoriaani aluksi löytääkseni tekijät, joilla ohjeistaa muita. Kirjoittaessani tein unohduksiin painuneita löytöjä ja tunnistin vahvasti arki- ja työelämän risteymät ja kytkennät. Rajojen kohtaaminen on ollut sekä frustroivaa että aktivoivaa, sillä ne voidaan nähdä peilinä, johon kirjastoväki kuvastuu.
Verrattaessa kirjastohenkilöstön arvoja yliopistomaailman arvoihin nähdään, että luovuuden ja sivistyksen samoin kuin tieteen ja tutkimuksen perusteiden arvostukset ovat yhteisiä. Luova työ tai harrastus taiteen ja tutkimuksen parissa on osalle kirjastojen henkilöstöä omakohtaisesti tärkeätä. Johtopäätöksenä on, että kirjastohenkilöstö muodostaa keskeisiltä perusarvoiltaan oman maailmansa yliopiston sisällä kuitenkin niin, että myös tiedeyhteisön arvot ovat sille tärkeitä.
Sinikara pohtii kysymyksenasetteluaan: Olenkin joutunut jatkuvasti tasapainottelemaan kysymyksen - onko tutkimuksen fokus uskontotieteellisessä tutkimuksessa vai kirjaston tutkimuksessa? - kanssa. Haasteen aiheuttaa se, että suomalaiseen kulttuuriin ei yleensä kuulu uskontoon liittyvien näkemysten käsittely työelämään liittyvien asioiden yhteydessä. Uskonnon koetaan kuuluvan yksityiseen alueeseen.
Keskeinen yliopisto- ja kirjastomaailmojen arvoero liittyy kilpailuun. Kilpailu kuuluu yliopistoon tieteellisenä instituutiona vaikka sitä ei yleensä mainita määriteltäessä akateemisia arvoja. Kirjastomaailman ydinarvo on sen sijaan palvelu, joka luo työn keskeisen eetoksen kirjastotyön kaikilla tasoilla. Kirjastomaailman globaali arvo on järkevä ja tehokas toiminnan organisointi. Kirjastohenkilöstön palvelurooli voi laajentua tiedonhankinnan lisäksi kouluttajan ja kuuntelijan, jopa terapeutin rooleihin, joita kilpaileva tiedeyhteisö tarvitsee.
---------------------
Saksijoina toimineet Päivi H., Minna M., Kirsti K.
|