Lomalla voi tehdä mitä vain, käydä vaikka hartiahieronnassa ja teatterissa. Novintelin1) järjestämään BIFF-teematapaamiseen ilmoittauduin ajatuksella: on hauska nähdä, jos vaikka joku tuttu olisi paikalla.
Ja toiveeni toteutui: Helsingin pääpostitalon kokoustiloihin saapui mukavan kokoinen joukko tietoalan ammattilaisia, joista kolme oli minulle aiemmista yhteyksistä varsin tuttuja. Tilaisuuden alusti professori Mika Hannula Tampereen teknillisestä yliopistosta: Business Intelligence - Tietovarastoja, markkina-analyysiä vai strategista kilpailuetua? Alustuksen jälkeen ohjelma jatkui paneelikeskusteluna, johon osallistuivat Camilla Sågbom Rautaruukista, Anton Helander CPS Colorista ja M-realista Tero Kaleva, joka johti puhetta. Hannulan esitys tuli tilaisuuden jälkeen mukana olleille sähköpostijakeluna, mutta muu keskustelu oli syytä kirjata muistiin kunkin oman mielenkiinnon mukaan. Kun mielenkiinnon kohteeni ovat moninaiset, ovat muistiinpanonikin sen mukaiset. Joka tapauksessa minulla oli ja on semmoinen tuntuma, että myös AMK-kirjastoissa olisi hyvä kiinnostua tämän oloisista asioista. Ja tätä väittämääni voin perustella myös seuraavana päivänä Kirjastojen markkinointiseminaarissa Laureassa kuulemallani päivän viimeisellä esityksellä, Monika Cseh: Näkymätön näkyväksi, jota luonnehdin Hollannin Päiville "sokeri oli pohjalla".
Kaikkea tarpeellista tietoa ei ole saatavilla, kaikki tieto ei ole tarpeellista. Erilaiset tiedon käsittelyyn liittyvät tekniset ratkaisut ovat välineitä, ei muuta. Suomen kilpailukyvyn perusta eivät ole luonnonvarat, työvoima, taloudellinen pääoma tai energia. Kilpailukyvyn perusta on oikeanlainen tieto ja osaaminen. Väinämöinen ei ollut fyysisesti iso eikä hänellä ollut sotajoukkoja. Hän oli tietäjä, ensimmäinen tietojohtaja. On kolmenlaisia organisaatioita: 1) saavat tapahtumaan, 2) katsovat tapahtuvan, 3) ihmettelevät mitä tapahtui. Tuohon 3) -joukkoon kuuluu esimerkiksi EIRI, joka ei hallinnut digikuvien valmistusta. Ihanne ei ole pelkkä 1)-taso, vaan 1)- ja 2)-tasojen välillä. Ihannetta ei saavuteta ilman toimivaa tiedon hallintaa..jpg)
Kolmanteen ympyrään emme voi koskaan päästä, emme ihan oikeasti tiedä, mikä on se tieto, joka todella tarvitaan. Suurimman potentiaalisen hyödyn alue on keskellä, leikkauksessa. Voidaan tarkastella esimerkiksi yritysten tuotekehitystä tämän kuvion kautta: syntyy tuloksia joita ei osattu alussa edes ajatella. Epäjatkuvuuskohtia aiheuttaa teknologinen kehitys, mutta joskus myös poliittinen kehitys, vrt. NL->Venäjä.
Keitä me olemme, mitä me osaamme, missä olemme hyviä
Thierauf (2001) esittää: data, information, knowledge, intelligence, wisdom, truth. Business Intelligence tarkoittaa omaan toimintaan ja ympäristön toimintaan liittyvien tietojen keräämistä ja käyttöä. Tiedoilla ei sinällään ole mitään merkitystä, jollei niitä käytetä päätöksentekoon. On ymmärrettävä omat vahvuudet, keitä me olemme mitä me osaamme missä olemme hyviä, ja tämä vaatii sekä sisäistä että ulkoista tietoa.
Kun kellotaajuus kasvaa, on nopeammin, tehokkaammin päästävä ymmärryksen tasolle. Tiedon merkityksen ymmärtäminen on suomalaisten kilpailuetu, jos vielä hallitaankin se. Ihmisillä on iso merkitys siinä, miten tämä jatkuu. Ihminen on se hankalin kohta: vielä eivät koneet pääse ymmärryksen tasolle. Miten motivoimme ihmisiä jakamaan tietoa? Kilpailuetu tulee vasta sitten, kun reagoimme saadun tiedon perusteella. Eihän meistä kukaan anna tietoa, jos emme saa vastinetta, tavalla tai toisella, eli jos kolahtaa omaan nilkkaan, niin suljemme suumme. On siis saatava jotain myönteistä.
Jos strategia on paperinippu, niin sitoutumista ei ole mukana
Tero Kaleva esitteli M-realia ja sijaintiaan siellä englanninkielisen power pointin avulla: Corporate Strategy & Sales Services; the mission of M-real BI to provide a helicopter view to the business. Ja tämä helikopterinäkökulma tuottaa tietoa daily, weekly, monthly, quarterly, semiannually, annually, every other year, when needed. Kaleva arvioi, että on oltava jatkuva yhteys muuhun organisaatioon, ei saa olla pelkkä johdon työkalu. Yhtiötä johdetaan tiedon varassa, ei siinä muita resursseja käytetä. Tarvitaan enemmän näkemystä, vähemmän numeroita. Jos strategia on paperinippu, joka syntyy ilman keskusteluja, niin sitoutumista ei ole mukana. Camilla Sågbom kertoi Rautaruukilla käytettävän termiä Competitive Intelligence ja tehtävä on tuottaa raportteja konsernijohdolle. CPS Colorin liikevaihto on 170 miljoonaa euroa ja henki-lökuntaa on 750 sijoittuneena eri mantereille. Anton Helander kuuluu esikuntaan, toimii itsenäisesti ja raportoi suoraan toimitusjohtajalle. Hän käyttää mm Novintelia partnerina. Hän yhdistelee taloustietoja ja markkinatietoja. Sågbom mainitsi Rautaruukilla CI:n olleen aiemmin lähinnä taktista toimintaa, mutta hänen tehtävänään on kehittää sitä strategiseen suuntaan. Kaleva puolestaan arvioi, että M-realissa omaa BI-portaalia käyttää 300-400 henkilökuntaan kuuluvaa, kun koko henkilöstömäärä on 17500. Kaleva luonnehti, että on pohjoismainen piirre, että ollaan avoimia. Kun mennään muualle maailmassa, tilanne muuttuu. Suomalaisilla on vaara olla naiveja siellä, missä eettinen taso ja kulttuuri on toinen. Tuntuu tehottomuutena, kun ei voi jakaa tietoa riittävästi. Ilkka Lakoman kommentti yleisön joukosta: Saksassa ja Ranskassa selkeästi kilpailuhaitta, Suomessa kilpailuetu ja voimavara. Kuinka monella on esimerkiksi kahdet käyntikortit messuja varten? Kyllä suomalaisetkin osaavat!
Kvartaalijohtaminen ja kvantitatiivinen tieto kulkevat käsi kädessä. Pelkillä tunnusluvuilla ei pärjätä. Tarvitaan jotain muutakin. "Vaikka kuinka mitataan kannattavuutta, ei se sillä mittaamisella nouse." Miten hiljaisen tiedon mukaan sitominen tapahtuu? Helander arvioi, että CPS Colorissa se tapahtuu säännöllisen keskusteluyhteyden kautta, ei toimi tietojärjestelmien kautta. Sågbom kannatti myös keskusteluja ja toi esille tuttavuuden ihmisten kanssa. Hannula totesi heillä olevan 30 hengen yhteisö, jolla on oma organisaatiokulttuuri. Hän kertoi kävelevänsä käytävään, kenellä on ovi auki, sisään, mitä mieltä olet? Paljon parempi kuin pähkiä omassa päässään yksinään. Kaleva painotti myös organisaatiokulttuurin merkitystä: mielipiteen saa sanoa, mielellään jo ennen päätöstä, ettei tarvita jälkiviisasteluja. Yleisökysymys: jääkö keskustelu neljän seinän sisälle? Rautaruukilla keskusteluista mainitaan johdolle menevissä raporteissa, ei ole varma lukevatko. CPS Colorissa BI-toiminto päättää minkä roolin ottaa, tarvittaessa vaikka pakottaa neljännesvuosittain soittamaan ja kysymään tietyt asiat, tarvitaan standarditapa katsoa asioita, tapa välittää tietoa.
Keskustelu on paras kanava
Kaleva arvioi, jos kaikki pitäytyvät kokouksissa omissa rooleissaan, siellä harvoin keskustellaan, haastetaan asioita. BI voi tuoda sinne ideoita. Vaikka raportteja tuotetaan entistä enemmän, niitä luetaan entistä vähemmän. On kiva, että ne ovat olemassa tarvittaessa. Hannula heitti, kuka muu tuntee asiakasrajapinnan ja kilpailijat paremmin kuin myynti? Vaikka BI-ihmiset mitä tekisivät, niin myynti on tärkeä keskustelukumppani siitä, mitä tiedetään talon sisällä ulkoisista asioista. Yleisökysymyksen esittäjä veti yhteen: Myyntitykillä on näkemys, hyvä on. Sitten tulee ajatus, tarvitaan standardoitu lomake, ja näkemyksen saaminen lomakkeelle on mahdoton yhtälö, siitä ei tule mitään. Keskustelu on paras kanava. Tarvitaan säännöllisiä keskusteluja avainmyyjien kanssa. Miten markkinoitte BI:tä omassa organisaatiossa, jotta saisitte rajapintatietoutta? CPS Colorissa keskustellaan suoraan päälliköiden, agenttien kanssa todellisuudesta, kerran vuodessa perusteellisesti, mennään johtajien ohi päällikkötasolle. Rautaruukilla on markkinoitu uutta portaalia ja siinä samalla on käsitelty muitakin asioita. Ei voida toteuttaa kaikkien toiveita, koska kyseessä on kuitenkin ylimmän johdon työväline. Yleisökommentti: Koulutan power usereita maailmalle, he auttavat ensin, vasta sitten BI-yksikkö. Henri Yli-Seppälä Valiolta arvioi, että palaverimuistioihin ei pidä kirjata vain päätöksiä vaan myös palaverissa mainitut uudet ideat, jotta muutkin näkevät sitten, kun muistiot ovat verkossa. Häviääkö strategiaprosessista prosessitarkoitus, jos tähtäimessä on saada aikaan paperi. Prosessilla on merkitystä itsessään. BI haastaa, mutta se tarkoittaa myös, että menee lisää aikaa. "On niin kiire, ettei ehdi nousta polkupyörän päälle, vaan juoksee mieluummin pyörää taluttaen." Onko BI osa laatujärjestelmiä? Helander arvioi, että yhteistyö laatujohtajan kanssa toimii. BI on aidosti lisäarvoa tuottava osa. On jaksettava jatkaa BI:n sisäistä markkinointia. Rautaruukin osalta Sågbom vastaa, että CI ei ole kovin tiiviisti laatuprosessissa, ja jatkaa, että sisäisen kommunikoinnin parantaminen on tärkeää. Tilaisuuden viimeisenä kommenttina kirjasin muistiin Enston Niklas Engvistin lausuman: laatujärjestelmä tulee yhä ajankohtaisemmaksi.
...kirjamessuilla "uuden etunimen" saanut Onnellinen aurinko, kukkanuppu eli Kirsti Karttunen, informaatikko MAMK
1) Novintel (www.novintel.com) is the leading international provider of customized Market Intelligence services and solutions with offices in London, Helsinki, and Toronto.