|
Keväällä 2006 tein opinnäytetyönäni tutkimuksen ammattikorkeakoulukirjastojen tietopalvelusihteerien työstä. Aihetta ei ole aikaisemmin tutkittu, joten aiheeseen paneutuminen oli perusteltua. Tutkimuksessani selvitin mm. sitä, millaisia yleisiä ja ammatillisia taitoja työ vaatii ja millaisena sen tulevaisuus nähdään.
Tutkimuksen toteutus
Tietopalvelusihteereille osoitettu kysely lähetettiin maaliskuussa 2006 sähköpostilla saatteen kera kaikille maamme ammattikorkeakoulukirjastojen (31) johtajille, jotka välittivät kyselyn eteenpäin yksiköidensä tietopalvelusihteereille. Kyselyssä oli 22 kysymystä, joista avoimia oli viisi. Kohderyhmän suuruudesta ei ollut tarkkaa tietoa, mutta joidenkin arvioiden mukaan tietopalvelusihteerin nimikkeellä toimivia olisi noin parisensataa koko maassa. Määräaikaan saapuneita hyväksyttyjä vastauksia tuli kaikkiaan 64 ainakin 17 eri kirjastosta. Kaikista saapuneista vastauksista ei voinut olla varma, mistä kirjastosta ne tulivat.
Vastaajien profiili
Kirjastoalan naisvaltaisuus näkyy myös ammattikorkeakoulukirjastoissa. Vastaajista 92 % oli naisia ja miehiä vain loput 8 prosenttia. Vastaajista selkeästi yli puolet, 65 %, ilmoitti ikänsä joko luokkaan 31-40-vuotiaat tai 41-50-vuotiaat. Ikäjakauman painottuminen keski-ikään kertoo siitä, ettei ammattikorkeakoulukirjastoissa suurta eläkkeelle siirtymistä ole vielä odotettavissa. 83 % vastaajista ilmoitti olevansa vakituisessa työsuhteessa. Vastaajista 92 % kertoi kuuluvansa johonkin ammattiliittoon, mikä kertoo alan korkeasta järjestäytymisasteesta. Vastaajista 47 % mainitsi viimeisimmäksi koulutustaustakseen alimman korkea-asteen (ylempi opistotaso, kuten merkonomi). Toiseksi eniten esiintyi alemman korkeakouluasteen (alempi korkeakoulututkinto, ammattikorkeakoulututkinto) tutkintoja, 31 %. Kahdeksalla prosentilla vastaajista koulutuksena oli keskiaste (ammattikoulu, alempi opistotaso, ylioppilas) ja kuudella prosentilla joku muu, kuten oppisopimus.
Työtehtävät odotettuja - vaatimukset kasvavia
Työtehtävät suuntautuivat odotetusti enimmäkseen asiakaspalveluun, jonka kaikki 64 vastaajaa olivat merkinneet kuuluvaksi pääasiallisiin työtehtäviin. Siihen upposikin työajasta keskimäärin 40 %. Toiseksi eniten aikaa kului luettelointiin ja sisällönkuvaukseen, keskimäärin 22 %. Hankintojen ja kokoelman kehittämisen arveltiin vievän työajasta 16 %. Muihin tehtäviin aikaa upposi 14 %, ja niihin lueteltiin kuuluvaksi mm. Internet-sivujen päivitykset, erilaiset neuvottelut, julkaisutoiminta, sähköpostin käsittely, lehtien saapumisvalvonta, opinnäytteiden kansitus ja oman vastuu-alueen kehittäminen. Tietopalvelusihteerin työtehtävät ovat siis melko monipuoliset, mikä edellyttää myös monien taitojen hallintaa tai uusien opettelua. Joidenkin toimenkuvaan kuului hieman yllättäviäkin työtehtäviä, kuten vaikkapa kokeiden valvomista tai atk-avun antamista.
Vähiten työaikaa veivät tiedonhankintataitojen opetus (6 %) sekä kaukopalvelu ja toimistotyöt (7 % kumpikin). Eri tehtävien prosentuaaliset minimit ja maksimit päivittäisessä työajassa vaihtelivat suuresti, mikä viittaa työtehtäväalueiden erilaisiin painotuksiin työnkuvassa. Yli puolet vastaajista, 59 %, koki tarvitsevansa lisäkoulutusta mm. tietokannoista ja luetteloinnista. Työn määrän kerrottiin lisääntyneen ja vastuun kasvaneen. Tietopalvelusihteerin työn kommentoitiin olevan myös monipuolista ja haasteellista. Ammatilliset taidot ja ajan hermolla pysyminen ovat hyvin olennaisia. Vastaajista 59 % oli sitä mieltä, että oman alan sisällöntuntemus on erittäin tärkeää. Melko tärkeänä sitä piti 39 % ja vain loput 2 % vastaajista ei pitänyt sitä kovinkaan tärkeänä. Oman alan tuntemuksella tarkoitetaan tässä sen koulutusalan tai niiden koulutusalojen sisällöllistä tuntemusta, jonka asiakaskuntaa kirjasto palvelee.
Vastaajilta kysyttiin myös kolmea työn eniten vaatimaa yleistä taitoa. Niistä tärkeimmiksi osoittautuivat atk-taidot, viestintä- ja vuorovaikutustaidot sekä neuvontataidot. Vähiten yleisistä taidoista tarvittiin pedagogisia ja muita taitoja. Muihin taitoihin mainittiin kuuluvaksi mm. kahvinkeittotaito. Vastaajista 84 % oli sitä mieltä, että toimenkuva vastasi omia työtaitoja. Kirjastoammatillisten taitojen tärkeyttä koskeva kysymys oli avoin, ja vastauksissa mainittiin useaan otteeseen luettelointi- ja tiedonhakutaidot. Lisäksi mainittiin mm. tietokantojen tuntemus sekä kyky priorisoida tehtäviä.
Palkkaus ja työn tulevaisuus kaipaavat eniten huomiota!
Yli 1700 euroa peruspalkakseen ilmoitti 30 % vastaajista. Vastaajista 51 prosentilla palkka sijoittui joko luokkaan 1501-1600 tai 1601-1700 euroa. Kahdeksalla prosentilla palkka oli jopa alle 1400 euroa, mikä on reilusti alle suomalaisten keskivertopalkan. Peruspalkkauksen käsitettä ei kuitenkaan kyselylomakkeessa selvennetty tarkemmin, minkä vuoksi kaikki vastaajat eivät ehkä ole ymmärtäneet kysymystä yhdenmukaisesti. Odotetusti useat vastaajat (67 %) eivät kokeneet palkkaansa toimenkuvaansa vastaavana. Koulutukseen ja työn vaativuuteen nähden palkkaus on selvästi jälkeenjäänyt. Sitä moitittiinkin heikoksi, jopa olemattomaksi. Koulutuksella ei näyttänyt juuri olevan vaikutusta palkkaukseen. Vaatimattoman palkan koettiin myös olevan suhteessa alan heikkoon arvostukseen. Toisaalta muutamassa vastauksessa oltiin sitä mieltä, että kunnalliseen sektoriin verrattuna amk-kirjastot tarjoavat kilpailukykyisemmän palkan.
Työnäkymät koettiin yleisesti ottaen melko hyvinä. Kysyttäessä toimenkuvan muuttumisesta osalla vastaajista se ei ollut muuttunut eikä sen arveltu myöskään tulevaisuudessa liiemmin muuttuvan. Jotkut kuitenkin arvelivat eri vastuualueiden eriytyvän ja työn lisääntyvän.
Tietopalvelusihteerin nimikkeellä toimivien työntekijöiden joukko on suurelta osin yhtenäinen, mikä näkyy mm. siinä, että työtehtävät ovat pitkälti samantyyppisiä ja huomiota kiinnitetään samanlaisiin seikkoihin työpaikasta riippumatta. Moni arveli uusien palvelumuotojen ja kansainvälisyyden tuovan lisää haastetta.
Johanna Lampila
Lähde:
Lampila, Johanna. Tietopalvelusihteerin toimenkuva ammattikorkeakoulukirjastossa. Liiketalouden yksikkö, kirjasto- ja tietopalvelun koulutusohjelma. Seinäjoki 2006. Opinnäyte.
|