|
Menestyksen salasana: ROG, return of given
Koulutusjohtajan kyydissä sinne ja projektijohtajan kanssa keskustellen takaisin, kyseessä oli siis Ammattikorkeakoulujen T&K-päivät Hämeenlinnassa 24.1.-25.1.2007.
Innovaatiopolitiikkaa ja tutkimusta
Päivän sana on innovaatiot, joka on askel t & k:sta eteenpäin, lausui kansliapäällikkö Erkki Virtanen. Innovaatiojärjestelmä on kuin kulhollinen spagettia; kaikki on yhteydessä toisiinsa, mutta se on ihan hyvää. Suomi on eräillä sektoreilla jäljessä siitä, mikä olisi mahdollista. Esimerkiksi hoiva-alalla olemme jättäneet käyttämättä mahdollisuuksia. Koulutukseen tarvitaan markkinalähtöisyyttä. Meidän pitää ottaa hyötykäyttöön myös muualla maailmalla tehtyjä keksintöjä, innovaatioita. "Teollisuusvakoilu" käyttöön! Uusia toimintamalleja haetaan. 7. puiteohjelma on vaatimaton, mutta se tuo tiettyjä uusia elementtejä: teknologia-alustatoiminta on tulossa. Strategisen huippuosaamisen keskittymiä - SHOK - rakennetaan. Edellisen kauden osaamiskeskuskuviota vaivasi pöhötauti. OSKE on lähtenyt 2007 hieman uudella mallilla: selkeämmin koordinoituja. OSKE - piirikunnalliset kisat, SHOK - maailmanmestaruuskilpailut. OSKEsta nousee aina joku SHOK-puolelle. AMK suunnataan korkeatasoiseen osaamiseen ja aluerooli muistetaan.
Ohjelmassa seurasi tässä kohden pieni jaloittelutauko ja minä jatkoin osallistujiin tutustumista. Tervehdin Anneli Jaromaa, jotta tietäisimme molemmat toisemme kotimatkaa silmällä pitäen. Annelin kommentti: ensimmäisen kerran kirjaston edustaja on mukana. Olin minä kyllä viime vuonna Mikkelin tilaisuudessakin, mutta sitä ei lasketa kun se oli "kotona". Ennen ohjelman aloitusta olin tervehtinyt pari SeAMK:n ihmistä ja tällä tauolla opiskelukaveri, joka asui aikoinaan vähän aikaa samassa "kolhoosissa" LPR:ssa kanssani, nykyään Imatralla yliopettajana, lähestyi kysymyksellä, eikö hän olekin ihan entisen näköinen. Myönsin näin olevan. Kotona "vieraskirjasta" tarkistus tuotti tuloksen: 1986 olemme viimeksi tavanneet kasvokkain.
Ylijohtaja Sakari Karjalainen kertoi: AMK-rakenteiden kehittäminen on laajentunut käsittämään koko korkeakoululaitoksen rakenteellisen kehittämisen. Muutos muutoksen vuoksi ei ole tarpeen, mutta muutos on tarpeen, jotta saamme toiminnan laadukkaammaksi. Tarvitaan vahva EXIT-rakenne eli miten toimitaan, kun EU-rakennerahoitus jatkossa vähenee. Johtaja Markku Mattila Suomen Akatemiasta puolestaan esitti, että kukin korkeakoulu miettii itse strategiaa ja menettelytavat toteuttamiseen. Jokaisen korkeakoulun sisällä ei tarvita samaa osaamista ja näin ollen yhteistyötarve on ilmeinen.
Emeritaprofessori Pirkko Anttila herätti kuulijoissa vaihtelevia ajatuksia. Yleisön joukosta kuului hänen esityksensä lopuksi spontaani bravo-huuto, mutta paluumatkalla Anneli mainitsi autossa, että jotkut kuulijat olivat todenneet, etteivät he ymmärtäneet mistä puhuttiin. Joka tapauksessa esityksen lopputulema oli: Ammatillisen tutkimuksen tulevaisuuden haaste: uskottavuus, luotettavuus, realistisuus, käytännönläheisyys, työelämässä ja tuotannossa hyväksikäytettävissä, vaikuttavuus, motivoivuus, resurssien puitteissa toteutettavissa oleva.
Illallisseurana minulla oli Satakunnan, Etelä-Karjalan ja Hämeen AMK:n ihmisiä sekä eversti Hugo Standertskjöldin "haamu" eli näyttelijän hyvin elävästi kertomana Aulangon historia.
Miltä tulevaisuus näyttää?
Juha Kaskinen Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta kertoi, että ennakoinnin tehtäviä ovat päätöksenteon tietopohjan parantaminen, verkostojen luominen, toimintavalmiuksien kehittäminen. On saatava mahdollisimman paljon hiljaista tietoa verkoston jäseniltä. Laaja-alaisuus on tärkeää. Pehmeämpien tietolähteiden käyttö puuttuu. Tilastoja löytyy ja käytetään, mutta ihmistoiminta ja verkostoituminen ja visiot jää keskeneräisiksi. Kyseessä ei ole yksi projekti vaan jatkuva prosessi eli koko ajan on seurattava, mitä tapahtuu ja se vaikuttaa ennakointiin koko ajan. Monet verkostot ovat keinotekoisia: ei vastuunkantajia, tieto ei liiku tai yksi taho liian vahva, kehittämisen este. Aina ei kannata juosta samojen alojen perästä vaan lähdetään niistä omista asioista liikkeelle! Win-win -tavoite tietyllä aikavälillä, ei joka asiassa, ymmärrettävä, muutoin systeemi ei toimi.
Tulevaisuuden työ, luki jaetussa ohjelmassa, mutta Hypermedialaboratoriosta Tampereelta tulleen Jarmo Vitelin esitys alkoi otsikolla: Sosiaalinen media (web2.0) haastaa tutkimuksen ja koulutuksen rakenteet, muodot ja sisällöt. Meillä on ikääntyvä yhteiskunta. On totuttu, että nuoret innovoivat. Mikä on innovaatiokoneisto tulevaisuudessa? Mitä osaamista tarvitaan tulevaisuudessa? Toisaalta tarvitaan erikoisosaamista, toisaalta taas tarvitaan verkosto-osaamista. Edessä on seisottava ja johdettava ja sanottava, mihin mennään, vaikkei olisi aavistusta mihin mennään. Emme hallitse ympäristöämme, on stressitekijä monelle. Tietämyksen välittäminen innovaatioprosessissa: kerää jatkuvasti ideoita, pidä ne hengissä, kartoita ideoille uusia käyttömahdollisuuksia, testaa ja rakenna prototyyppejä. Avoimet opetussisällöt: kohti avoimia opetuksellisia resursseja, ks. MIT:n sivut, huikea menestys! ROG return of given: keskeistä ei ole se, että saa julkisuutta vaan kurssit palaavat parempana kuin lähtivät MIT:n sivuilta, myönteinen silmukka pyörii. Verkossa tällä hetkellä noin 60 milj. blogia. Jokaisen AMK:n rehtorin pitäisi pitää blogia. Ei sinne joka päivä tarvitse kirjoittaa vaan silloin tällöin. Ainoa paikka missä pääsee sanomaan suoraan mitä ajattelee. Innovaatioiden lähde, ensimmäinen kehä heittää ideoita. Menestyksen avaimet: erilaisuudesta pitää luoda erinomaisuutta.
Kansanedustaja Kyösti Karjula esitti osaamisen suuret aallot: 1. lukutaito, 2. oppivelvollisuus, 3. korkeakoulujen hajauttaminen, 4. oppimisprosessien yritys- ja työyhteisöpainotteisuus. Merkittävimmät tiedon tuottamisen pesäkkeet ovat kampusalueiden ulkopuolella. Ne ovat globaalisti toimivia yrityksiä, aidosti tiedonvirrassa mukana toimivia. Myös kampusalueilla voi olla tiedonpesäke. Millä tavalla menestytään alueilla? On saatava mukaan ihmiset, joilla globaalia osaamista. Ottavatko AMK:t sen vastuun mikä niille kuulu? On oltava riittävä yhteys paikallisiin yrityksiin, "tiedonhuoltamoina" vai "voiteluasemina" toimivia organisaatioita. Ei voida askaroida vain tietointensiivisten yritysten kanssa. Luova jännite vaatii sen, että myös muut yritykset on saatava mukaan kehitystyöhön. Yrittäjillä on vahva kokemus ja vahva missio. Vaatii oppimista myös AMK:lta!
ARENE ry:n T&K-linjauksia esitteli rehtori Tapio Varmola, SeAMK:sta: Tekeillä on 5-8 liuskan paperi, joka on meille kaikille ja valtion päättäjille tiedoksi: volyymitietoja, mitä uutta innovaatioverkostossa, miksi panostaa AMK t&k:hon, mitä tarvitaan jatkossa. Aika monen opettajan toimenkuvan pitää muuttua, koska perusrahoituksellakin pitää voida hieman tehdä tutkimusta, vaikka ulkoisen lisärahoituksen tarve on ilmeinen. AMKtutkahankken kyselyssä kysytään, mitä tehdä 100 miljoonalla. On visioitava! Päivi Ervast muistutti 1.1.2007 voimaan tulleesta laista, joka koskee oikeutta korkeakouluissa tehtäviin keksintöihin. Päivien päätössanoissa ARENE ry:n puheenjohtaja Pentti Rauhala kertasi, että pk-yritysten kilpailukyky on ratkaisevan tärkeä ja mainitsi, että seuraavat t&k-päivät järjestää Haaga-Helia ja ajankohta 24.-25.1.2008.
..."olen osa monia verkostoja" ja "Suomi on pieni" havainnoilleen lisävahvistuksen saanut
Kirsti Karttunen, informaatikko
Mikkelin ammattikorkeakoulu
|