|
Kreodi arkisto |
| Kreodi 2 / 2006 |
Artikkelit |
|
|
||
|
|
|
Maaherra Uki Voutilaisen ideasta käynnistetty, jo traditioksi muodostunut tapahtuma, Mikkelin kesäpäivät, järjestettiin 27. kerran. Arvioin palautelomakkeeseen, että tilaisuus oli erinomainen. Ihmettelin poislähtövaiheessa, miksei paikalla ollut enemmän ammattikorkeakoulun ihmisiä, ja järjestäjät arvelivat, onko tämä liian lähellä. Mukana oli mm. 17 henkilön osallistujaryhmä Atrian tehtailta eri puolilta Suomea siten, että kaksi oli Kauhajoelta. Entisenä pitkäaikaisena kauhajokisena minä en heitä kuitenkaan tunnistanut, mutta onneksi he tunnistivat minut. A-lehdet oli lähettänyt paikalle ryhmän, jossa oli mukana mm. Hannu Koskela, joka oli mukana Tricom1 PD-ohjelmassa silloin joskus. Käyntikortit sain mm. Jaakko Kekonilta (TE-keskuksen johtaja, Kuopio) ja Matti Nupposelta (johtaja, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri). Muuten vain juttelin kansalaisopistoa vetävän Leena Hytösen ja kesäyliopiston rehtorin Helena Sjöstedtin kanssa. Esiintyjinä olivat mm. Jyrki Sukula, Stefan Widomski, Jukka Pihlajamäki, Pekka Himanen, Lauri Lyly, Antti Piippo. Päivien puheenjohtaja Mato Valtonen aloitti toisen päivän kertomalla, kuinka hän edellisenä iltana saapui vasta myöhemmällä Tertin kartanoon ajatuksenaan yhden kaljan ottaminen, eikä tahtonut sopia sisälle päärakennukseen, jossa nauru kaikui ja kaikki kilvan kehuivat isä Mitron showta. Isä Mitro oli toisen aamun ensimmäinen varsinainen puhuja ja hän aloitti: "Maine on mennyt, mutta virka on vielä tallella." Luennot olivat pääsääntöisesti hyvin asiapitoisia, välillä jopa turhankin paljon asiaa sisältäviä. Kuten sanottu, pidin kokonaisuudesta. Luova lenkki Kirjoitin päivien aikana yhden pienen ruutuvihkon lähes täyteen muistiinpanoja. Tässä otan esille joitain valikoituja paloja. Jyrki Sukula, joka myös "Hulluna kokkina" esiteltiin, esiintyi otsikolla Luova lenkki. Hän aloitti esityksensä toteamalla, että luovuus on jokaisen etuoikeus, ei propellipäiden, taiteilijoiden tai johtajien yksinoikeus. Luovuus on olemassa olevien asioiden yhdistelemistä uudella tai yllättävällä tavalla. Luovan ajattelun edellytykset ovat syvyys, leveys, aika, rohkeus ja motivaatio. Syvyys tarkoittaa kokemusta ja ammattitaitoa, omien tietojen ja taitojen ylläpitoa sekä ajan tuomaa näkemyksellisyyttä. Leveys puolestaan sisältää kiinnostuksen ympäröivästä maailmasta. Siihen kuuluvat tiede, taide, kulttuuri, politiikka, ympäristö siis kaikki ajan ja yhteiskunnan ilmiöt. Myös uuden oppiminen on osa tätä peräänkuulutettua leveyttä. Rohkeus edellyttää hyvää itsetuntoa ja uskallusta epäonnistua. Sinun on syytä ajatella itsellesi aikaa. Motivaatio on se bensiini, joka ajaa eteenpäin. (Sovelsin luovan ajattelun edellytyksiä heti itseeni ja löysin sekä syvyyttä että leveyttä, mutta rohkeutta voisin tarvita entistä enemmän.) Sukula esitti haluavansa joskus tehdä oman "HK:n sinisen"! Se on hänelle unelma ja haave. Hän vastasi, että MacDonaldsit ja Kebab-paikat kuolevat itsestään, jos eivät muutu jotenkin. Se on väistämätöntä. Makumaailma muuttuu: ruoka on sisältörikkaampaa ja maukkaampaa, ihmiset kulkevat, matkustavat, ovat vastaanottavaisempia. On mietittävä ruokaa ihmiselle, ei riitä se, mitä kone tekee, on ajateltava muutenkin kuin koneiden ehdoilla. Maanviljelijöiden joukoista löytyy luovuutta, siellä on aikaa ajatella. Suomi pärjää Puolalaista syntyperää oleva Stefan Widomski, joka juuri oli jäämässä eläkkeelle Nokia-yhtymän kansainvälisen kaupan johtajan tehtävästä, herätti Suomi pärjää -puheenvuorollaan kuulijoissa sekä naurunpurskahduksia että myös vastaväitteitä. "On se ihme miten eskimot valmistavat maailman parhaat kännykät", sanoi ranskalainen Ranskassa Widomskille. Sanonta sisälsi huomattavaa ihailua, mutta kuvasti myös tietämisen tasoa. On havaittavissa vaaran merkkejä: se, jota kehutaan, alkaa uskoa omaan osaamiseensa ja lakkaa kehittymästä. Kehittyminen on ehdoton edellytys jatkuvalle menestykselle. Yleislakko vuonna 1956 oli hetki, jolloin Suomi otti kantaa. Sen jälkeen Koskenkorvan ja Turun sinapin puolesta on otettu reippaasti kantaa, muuten yhteiskunnallinen väittely puuttuu. Perusominaisuus on konsensus, ihmisiä on helppo viedä. On Suomen onni, että meillä on ollut hyvät johtajat, jotka ovat vieneet oikeaan suuntaan. Täällä toistetaan mantroja: sauna Sibelius sisu; on lottovoitto syntyä suomalaiseksi; neljä selvää vuodenaikaa; IT-ala; jne. Estääkö näiden toistaminen itsenäisen ajattelun? On aika unohtaa mantrat, tarvitaan jotain piristävää, luovaa. Suomalaiset ovat selviytyjiä, on ainoa sanonta, jonka Widomski sanoo hyväksyvänsä. Ideat irti Linuksen laki ja Ville Valon filosofia tulivat tutuiksi Pekka Himasen esityksen myötä. Minä kuulin nyt ensimmäisen kerran Himasta ja pidin kovasti hänen tavastaan esittää sekä erityisesti esityksen sisällöstä. Myöhemmissä keskusteluissa kävi ilmi, että joku kuuli saman esityksen nyt toistamiseen ja pahimmassa tapauksessa kolmannen kerran, eikä näin ollen saanut esityksestä uutta itselleen. Linuksen laki koostuu kolmesta elementistä: luova intohimo, sosiaalinen verkko ja survival (hengissä pysyminen). Himasen jalostamana versiona tämän saman voi esittää: luovuus, rikastava yhteisö ja luottamus -elementteinä. Rikastavan yhteisön ilmiössä voit saada tunnustusta niistä panoksista, joita annat yhteisölle, yhteisössä voit olla enemmän kuin muuten olisit. Vastaavasti köyhdyttävän yhteisön ilmiössä joutuu olemaan vähemmän kuin voisi tai haluaisi olla. Miten palkitsevaa on intohimoinen suhde tekemiseen: oman osaamisen uudella tavalla soveltamisen kautta saada yhteys omaan sisäiseen energian lähteeseen. Pääsee toteuttamaan omia kykyjään, ylittää aiemman tasonsa. Jos luottamus katoaa, pohja putoaa, eletään pelon tilassa, muut ihmiset ovat uhkaavia. Yrityksissä ollaan näennäisesti tietävinään kaikki. On vallalla tilanteen tasolla olemisen pakko: "Tiedätkö Platonin?" "Tiedänhän minä, mutta en tunne henkilökohtaisesti." Suurin osa suomalaisista ei ymmärrä talousuutisia. Moitteettoman oleskelun kulttuuri on vastakkaista luottamuksen kulttuurille. Juuston ostajan ominaisuudessa noudatan moitteettoman käyttäytymisen kulttuuria Hakaniemen Maksissa, etten mokaa juuston ostossa. Se on hyvin laaja ilmiö meidän kulttuurissamme. (Tunnustan, että tämä juuston ostajan moitteeton käytös kolahti ainakin minuun todella kohdalleen.) Ihmiset haluavat lähtökohtaisesti auttaa toisiaan onnistumaan, ollaan innostuneita toisista, subjekti on me, ei minä. Verkostot kilpailevat keskenään. Oleellista on, onko verkoston sisällä tapahtuva toiminta rikastavaa vai köyhdyttävää. Jos ajatellaan omaa yhteisöämme brändinä, niin rikastammeko vai köyhdytämmekö? Ei tapahdu itsestään, vaan vaatii johtamista auttaa kutakin tekemään parhaansa. Lähtökohta on, että olemme epäkiinnostuneita toisistamme. Kallion grillissä koettua: "Saanko ruokalistan?" "Ootko tullut vittuilemaan vai otatko tuopin?" Ville Valon filosofia koostuu viidestä elementistä: luova hulluus, pokka, bändi, sinnikkyys, unelma. On oltava rohkeutta seurata aavistuksiaan, syitä että jotakin isoa voidaan synnyttää. Mobiilista telekommunikaatiosta tulee iso juttu, oli Nokian aavistus. "Mä olen Oulunkylästä ja mä Valotan maailman", se on pokkaa. Niitä toivoisi kuulevan Suomessa enemmän. Rock on välittömän menestyksen maailma ja kuitenkin rockmuusikko opettaa meille sinnikkyyden merkitystä - olut meinasi mennä väärään kurkkuun, esitti Himanen. Välittömän menestyksen tietä ei ole, periksi antamattomuutta tarvitaan. Täytyy uskoa juttuun, on seisottava muutama erä turpiin ottaen, luottaen siihen, että tyrmäysvoitto otetaan 8. erässä. Kosmos koettelee, onko tämä tyyppi vakavissaan liikkeellä. On masokistista ottaa turpiin, koettelemukset vastaan, ellei ole sitä unelmaa taustalla. Jos Linuksin lain kolme kohtaa kirjataan kolmeen päällekkäiseen laatikkoon: luovuus, rikastava yhteisö, luottamus, niin Ville Valon filosofia nostaa laatikoiden päälle sanat unelmat ja sinnikkyys ja sijoittaa laatikoiden alle sanan pelko. Unelmat ja sinnikkyys liittyvät käsitteeseen toivo, ja pelko vastaavasti käsitteisiin kärsimys ja burnout. Kun Himanen saa vielä hieman jalostaa kuviota, niin ylinnä esiintyvät visio ja johtajuus, sen alla luovuus ja vapaus, keskilaatikossa rikastava yhteisö ja kannustus, kaiken perustana luottamus ja reiluus. Jotta systeemi toimisi niin, perustan alle sijoittuu rekrytointi ja osaaja-rikastajat. Suomen talous kasvaa 3 %:lla vuosittain. Onko se visio, joka innostaa? I have a dream, sanoi Martin Luther King. Vision tulee olla sellainen, että ihmiset syttyvät siitä, siitä on nähtävä inhimillinen taso. Filosofia on ajattelutilan lisäämistä. Lasten filosofiaryhmissä on tullut esille lasten alkuperäinen kysymisen kyky, mielikuvituksellisuus. "Olemmeko suoraa lähetystä vai tulemmeko videolta?" Iloiseen aamuun Mielenterveyden Keskusliitto on nimennyt Isä Mitron Hyvän mielen lähettilääksi vuodeksi 2006. Isä Mitro totesi puheenvuorossaan: Ei riitä, että elämme. Meidän on oltava tietoisia siitä, että elämme. Ei riitä, että meillä on pää, vaan meillä on myös sydän rinnassa. Vaikein matka on laskeutuminen päästä sydämeen. Elämää on elettävä sydämellä, tunteella. Aito eläminen ja aito ihmisenä oleminen on yhteiskuntavastuuta. Lausukaa mielipiteenne, vaikka palaute voi olla yllättävääkin. Itsensä ja toisten tunteminen on taitolaji. Kaikki tunnistavat, että jotain puuttuu, mutta kun menee niin lujaa, niin emme tunnista, mikä puuttuu. Ketään ei voi panna voimaan hyvin, pakottaa voimaan hyvin, vain me itse voimme sen tehdä. ... kovat ja tekniset asiat muistiinpanoiksi pieneen vihkoonsa jätti, mutta ihmistä lähellä olevia asioita teille puhtaaksi kirjoitti Kesäpäiviin tyytyväinen Kirsti Karttunen, informaatikko Mikkelin ammattikorkeakoulusta |
|
|