Kreodi arkisto

 Etusivu

 Artikkelit

 Lehdet

 Kirjoittajat

 Haku

Maaliskuussa 2005 valmistui tilaustyönä Rovaniemen ammattikorkeakoulun kirjastolle kokoelman arviointitutkimus. Menetelmänä oli määrällinen lähdeanalyysi ja aineistona vuonna 2003 valmistuneet Rovaniemen ammattikorkeakoulun neljäntoista koulutusohjelman opinnäytetyöt. Tutkimuksen ensisijainen tavoite oli kokoelmien kehittäminen, mutta sen lisäksi saatiin tietoa tiedonhaun opetuksen kehittämiseen. Otokseen valikoitui n. 4500 lähdeviitettä (146 lähdeluetteloa), joista tutkittiin aineiston lähdetyyppien: painettu aineisto (monografiat, painetut kausijulkaisut ja sarjajulkaisut yms.), elektroninen aineisto (e-lehdet, tietokannat, e-tilastot, www-sivut yms.) sekä muu aineisto (julkaisematon aineisto ja haastattelut) kieltä, tieteenalaa, ikäjakaumaa ja saatavuutta Rovaniemen ammattikorkeakoulun kirjastossa. Tässä tekstissä käytetyt prosenttijakaumat eivät luonnollisestikaan ole aivan tarkkoja.

Tulosten mukaan opinnäytetöiden lähteiden käyttö painottuu eri koulutusaloilla eri lähdetyyppeihin. Matkailun sekä kaupan ja hallinnon koulutusohjelmissa käytettiin korostetun paljon oppikirjasarjoja ja tietojenkäsittelyn koulutusohjelmassa www-sivustoja (30 % lähdeviitteistä). Liikunnan ja vapaa-ajan koulutusohjelmissa käytettiin eniten kasvatustieteen ja psykologian perusoppikirjasarjoja ja sarjajulkaisuja, kun taas www–sivustojen osuus oli näissä opinnäytteissä lähdeviitteissä 10 %. Ravitsemis- ja talousaloilla painettuja monografioita käytettiin eniten, mutta internetin kautta saatavia lähteitä käytettiin vähemmän kuin kaupan ja hallinnon aloilla.

Sosiaali– ja terveysalojen opinnäytteissä käytettiin selvästi eniten painettua aineistoa ja fysioterapian ja jalkaterapian koulutusohjelmissa tieteellisiä aikakauslehtiä. Fysioterapian koulutusohjelmassa tieteellisten aikakauslehtien osuus lähdeviitteistä oli 21 % ja jalkaterapian koulutusohjelmassa 13 %. Hoitotyön koulutusohjelmassa tieteellisten aikakauslehtien osuus oli 6 %. Sosiaalialan koulutusohjelmassa sitä vastoin tieteellisiä aikakauslehtiä ei käytetty juuri lainkaan. Www-aineiston osuus kaikissa sosiaali- ja terveysalan koulutusohjelmien opinnäytteissä oli vajaat kuusi prosenttia.

Tutkimuksessa olivat mukana tekniikan koulutusohjelmien opinnäytteistä rakennus- ja maanmittaustekniikka. Tekniikan opinnäytteissä käytettiin runsaasti julkaisemattoman aineistoa, jonka osuus lähdeaineistosta oli rakennustekniikassa 16 % ja maanmittaustekniikassa 23 %. Myös elektronisia tilastoja ja lakeja sekä www-sivustoja käytettiin tekniikan aloilla jo yleisesti. Luonnonvara-aloilla sarjajulkaisujen käyttö oli runsasta. Metsätalouden koulutusohjelmassa käytettiin myös jonkin verran tieteellisiä aikakauslehtiä (7 %). Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman opinnäytetöissä käytettiin runsaasti yleisaikakauslehtiä lähteinä.

Käytetty lähdeaineisto oli hyvin suurelta osin suomenkielistä. Vain 10 % viitteissä mainituista dokumenteista oli englanninkielisiä. Eniten englanninkielistä aineistoa käytettiin fysioterapian ja jalkaterapian koulutusohjelmissa. Elektroninen aineisto oli iältään huomattavasti uudempaa aineistoa kuin painettu. Uusinta aineistoa käytettiin tietojenkäsittelyn koulutusohjelmassa. Painetun aineiston saatavuus oli 61,8 % ja elektronisen aineiston saatavuus 98,2 %. Saatavuus vaihteli runsaasti koulutusohjelmittain johtuen esimerkiksi julkaisemattoman aineiston runsaasta käytöstä tekniikan aloilla.

Suositeltua primaarista aineistoa käytettiin koulutusohjelmissa vähän lukuun ottamatta fysioterapian ja jalkaterapian koulutusohjelmaa. Www-sivustot olivat elektronisista aineistoista ylivoimaisesti käytetyimpiä. Jonkin verran käytettiin myös elektronisia lakeja ja tilastoja. Koko lähdeaineistosta tietokantojen osuus oli vain 2,9 %. Tulosten mukaan FinELibin käyttö on hyvin vähäistä. Myös painetun aineiston käyttö on osin yksipuolista Rovaniemen ammattikorkeakoulun kirjaston tarjoamiin aineistoihin nähden. Olisikin syytä lisätä kirjaston ja opetushenkilökunnan yhteistyötä, jotta opiskelijat oppisivat hyödyntämään aineistoja entistä monipuolisemmin. Lisäksi tiedonlähteiden tason arviointiin olisi hyvä kiinnittää huomiota kirjaston tiedonhaun opetuksessa, mutta myös opinnäytetyön ohjauksessa.

 Etusivu

 Artikkelit

 Lehdet

 Kirjoittajat

 Haku