Helsingin yliopiston kirjaston, joka myös hoitaa Kansalliskirjaston tehtäviä, toiminnasta ja organisatorisesta asemasta on keskusteltu vuosien ajan - melkeinpä aina jollakin taholla oman kirjastourani ajan. Kansalliskirjasto 2002 - kansalliskirjaston tehtäviä ja toimialaa arvioiva työryhmä ehdotti muistiossaan (2003:1), että kirjaston tehtäviä ja toimialaa laajennetaan koskemaan ammattikorkeakoulukirjastoja, yleisiä kirjastoja ja erikoiskirjastoja. Tavoitteena olisi entistä toimivampi suomalainen kirjastoverkko Kansalliskirjaston johdolla. Tähän suuntaan olemme varmasti edenneet jo nyt.
"KK2005"
"KK2005" on kuin koodi. Se on opetusministeri Tuula Haataisen asettaman uuden työryhmän käyttöön ottama nimi ja lyhenne Kansalliskirjasto 2005 -työryhmästä. Nimensä mukaisesti on työryhmän tehtävänä valmistella 31.12.2005 mennessä Helsingin yliopiston kirjaston toimialan ja tehtävien laajentamiseen liittyviä toimenpiteitä.
Vaativat tehtävät
Erityisesti tehtävänä on
- koordinoida ja seurata ammattikorkeakoulukirjastojen, yleisten kirjastojen ja erikoiskirjastojen saamien keskitettyjen palveluiden rahoitusjärjestelmien toteutumista
- kehittää opetusministeriön ja Helsingin yliopiston kirjaston kanssa käytävää vuosittaista neuvottelua
- valmistella esitykset muutoksiksi yliopistolakiin ja -asetukseen ja tarvittaessa muihin säännöksiin.
Valmistelut asiantuntijaryhmissä
Kirjastosektoreiden toiveiden ja tehtäväksi annettujen tavoitteiden suuntaisesti edetäkseen on KK2005-ryhmä nimennyt kolme työvaliokuntaa
- valmistelemaan Kansalliskirjaston kirjastosektoreille peruspalvelujen määrittämistä ja kustannusvaikuttavuutta - pj. suunnittelupäällikkö Dorrit Gustafsson, HYK
- valmistelemaan opetusministeriön kanssa laajennuksesta aiheutuvaa / tulevaa rahoitusneuvottelukäytännettä ja rakennetta - pj. ylitarkastaja Jorma Karhu, OPM
- valmistelemaan yliopistolakiin ja -asetukseen tarvittavia muutoksia ja ns. laki- ja asetustekstejä - pj. hallintojohtaja Kari Suokko, HY
Peruspalveluista
Kansalliskirjaston toimialan laajentamisessa on keskeisenä asiana pidetty sen peruspalvelujen määrittelyä. Työvaliokunta on käyttänyt kuluneen vuoden kokouksista suuren osan tähän valmistelutyöhön. Peruspalveluja pohtivassa työvaliokunnassa ovat olleet mukana kirjastosektoreiden edustajat. AMKIT-konsortiota ovat edustaneet projektipäällikkö Katri Vänttinen ja allekirjoittanut, erikoiskirjastoja ylikirjastonhoitaja Hellevi Yrjölä (Tilastokirjasto), yliopistokirjastojen näkemyksiä tuovat ylikirjastonhoitajat Päivi Kytömäki (OYK) ja Ari Muhonen (TKK). Lisäksi HYK:llä on kokouksissa aina vahva "miehitys" puheenjohtajan tukena.
Peruspalvelukokonaisuuksiin päädyttiin lokakuussa 2004. Niitä ovat
- TIETOKANNAT
- VERKKOAINEISTOJEN HANKINTA
- DIGITAALISEN KIRJASTON OHJELMISTOT
- STANDARDIT
- YHTEISTILASTO
Kirjastosektorit ovat itse priorisoineet palvelusisältöjen tärkeyttä omalle toiminnalleen. Amk-kirjastoilla mahdollisuus osallistua tähän työhön. Johtoryhmä vastasi AMKIT-yhteenvedosta, joka vietiin työvaliokuntaan yhteisenä AMKIT-näkemyksenä.
Esimerkki TIETOKANNAT-palvelusta ja priorisoinnista:
"FENNICA
Yleiset kirjastot:
hakukäyttö: Erittäin tärkeä (1)
kopioluettelointi: Erittäin tärkeä (1)
Yliopistokirjastot
hakukäyttö: Erittäin tärkeä (1)
kopioluettelointi: Ei tärkeä (3)
Ammattikorkeakoulukirjastot
hakukäyttö: Erittäin tärkeä (1)
kopioluettelointi: Erittäin tärkeä (1)
Erikoiskirjastot:
hakukäyttö: Erittäin tärkeä (1)
kopioluettelointi: Erittäin tärkeä (1)
Fennica-tietokanta koetaan erittäin tärkeäksi kaikilla sektoreilla. Myös kopioluettelointimahdollisuus on tärkeä muille paitsi yliopistosektorille."
Peruspalvelujen sisältöjen ryhmittelyä AMKIT-konsortio kommentoi seuraavasti:
"Kiinnitimme erityistä huomiota asioihin, jotka on määritelty taulukossa TIETOKANNNAT-käsitteen alle, ja ihmetystä jonkin verran herätti mm. miten tässä yhteydessä voidaan tulkita Kansallinen Palvelurekisteri ja Kansallinen lisenssirekisteri tietokannoiksi, jotka kuitenkin ovat osa Portaalia. Mielestämme olisi edelleen parempi vaihtoehto myös päättäjille päin puhua aidosti Portaalista!
Kirjastojärjestelmä VOYAGER ei voine olla kansalliskirjaston tarjoama palvelu, ei ainakaan tasapuolisuuden hengessä muita kirjastosektoreita kohtaan. AMKIT-konsortion jäsenet omalla rahoituksellaan (ei OPM:n) maksavat ja vastaavat tulevaisuudessakin itse omista. Voyager-palveluistaan Endeavorille, Sunille ja haluaa myös pitää oman henkilön kehittämisvastaavana / koordinaattorina."
Kustannukset jakavat näkemyksiä
KK2005-ryhmässä ja peruspalveluja valmistelevassa työvaliokunnassa ollaan yksimielisiä toimialan laajentamisen tarpeellisuudesta. Kansalliskirjaston sekä voimassaolevista että toimialan laajennuksesta aiheutuvista uusista kustannuksista keskustellaan. Rahoitustarpeen määrittely on HYKille helppoa, mutta niiden kohdentumisia ei kirjastosektorien edustajien ole helppo ollut ymmärtää. Mielipiteissä eroavaisuuksia on tullut esille kustannusperusteista. Kirjastosektorit ovat pyytäneet selitystä kustannusten aiheutumisperusteista mm. mistä kustannukset muodostuvat, kuinka ne on laskettu, ovatko ne pysyviä vai kertaluonteisia.
Yksimielisesti on todettu, että tämä toimialan laajentuminen aiheuttaa Kansalliskirjastolle kustannusten lisääntymistä. On sovittu myös, että vuodesta 2007 alkaen maksuja ei hinnoitella kirjastosektoreille enää ulkoisena maksupalveluna. Näin ollen joidenkin nykyisten kustannusten tulisi laskea huolimatta mahdollisesta indeksikorotuksesta. Kirjastosektoreiden edustajat ovat pitäneet hyvin mielessään professori Kai Ekholmin arvelun, että laajentumisen vaikutus on mahdollisesti yhden tai kahden lisävakanssin tarve kansalliskirjastoon.
Työvaliokunnassa on sovittu, että vuonna 2006 toimitaan nykyisen rahoituskäytännön ja palvelusopimusten mukaisesti. Valmistelussa keskitytään nyt vuosiin 2007-2009, jonne HYK on esittänyt 450 000 euron lisärahoitustarvetta.
Aidosti yhdessä?
Kustannusvaikuttavuuden lisäksi on toimialan laajennus otettava huomioon opetusministeriön tulosohjauksessa. Laajentuvan Kansalliskirjaston ja kirjastoverkon ohjausjärjestelmä on ydinasioita. On luotava ohjausjärjestelmä, jolla varmistetaan kirjastosektoreiden aito vaikuttavuus Kansalliskirjaston palvelujen kehittämisessä ja rahoituksen kohdennuksessa. Yksinomaan johtokuntapaikan turvaaminen ei voi olla kirjastosektoreille riittävä ratkaisu.
AMKIT-sektorille on tärkeää, että opetusministeriön keskitetty rahoitus kohdistuu aidosti kirjastotoimintaamme tukeviin palveluihin ja tarpeisiin nykytilanteen tavoin. Siksi on tärkeää pitää nyt suunnittelussa erillään verkkoaineistoihin kohdennettava tukirahoitus. Tätä rahoitustukea ei saa upottaa käsitteen "verkkoaineiston hankintapalvelut" alle. On huolehdittava, että termejä ja käsitteitä käytetään täsmällisesti ja että ne ymmärretään samalla tavoin.
Toimialan laajentamiseen liittyvien toimenpiteiden aikataulu
KK2005-jäsenet
Opetusministeriö: opetusneuvos Annu Jylhä-Pyykönen (pj), opetusneuvos Hannele Hermunen, ylitarkastaja Jorma Karhu, ylitarkastaja Anne Luoto-Halvari, korkeakouluneuvos Seppo Kiiskinen, kulttuuriasiainneuvos Anneli Äyräs, ylitarkastaja Laura Hansén ja hallitusneuvos Juhani Saarivuo
Helsingin yliopisto: Vararehtori Hannele Niemi, hallintojohtaja Kari Suokko, ylikirjastonhoitaja Kai Ekholm ja suunnittelupäällikkö Dorrit Gustafsson
Ammattikorkeakoulut: rehtori Henrik Wolff / ARENE r.y ja tietopalvelupäällikkö Sirkku Blinnikka / AMKIT-konsortio
Yleiset kirjastot: projektipäällikkö Hannu Taskinen
Yliopistojen kirjastot: ylikirjastonhoitaja Päivi Kytömäki
Erikoiskirjastot: ylikirjastonhoitaja Hellevi Yrjölä
Työryhmä on nyt puolivälissä ja työ jatkuu vielä ensi vuoden. KK2005-ryhmän on hyvä kirjata raporttiinsa toimialan laajentamisen jälkeiseksi tehtäväksi selvitys, milloin on mahdollista toteuttaa Suomeen yliopistohallinnosta irrotettu Kansalliskirjasto. Jatkoselvitystarpeen ilmaisikin jo korkeakouluneuvos Seppo Kiiskinen 19.10.2004 pidetyssä kokouksessa. AMKIT-konsortiohan esitti itsenäistä Kansalliskirjastoa jo antaessaan lausunnon muistiosta Kansalliskirjasto 2002 - kansalliskirjaston tehtäviä ja toimialaa arvioiva työryhmä syksyllä 2002.
Sirkku Blinnikka
tietopalvelupäällikkö
Lahden ammattikorkeakoulu
AMKIT-konsortion johtoryhmän puheenjohtaja