|
Kreodi arkisto |
| Kreodi 1 / 2004 |
|
|
|
||
|
|
|
Suomessa on tällä hetkellä käytössä kolme erilaista MARC-formaattia. Vielä muutama vuosi sitten käytännössä lähes kaikki suomalaiset kirjastot käyttivät FINMARC-formaattia. Nykyisin
Suomalaiset Voyager-kirjastot ovat tällä hetkellä ns. välitilassa formaatin suhteen. On siirrytty pois kansallisesta formaatista (FINMARC) kohti kansainvälistä MARC21-formaattia, mutta kuitenkin säilytetty kansallisia piirteitä (MARC21-Fin). Tämä ei ole hyvä tilanne. Linnea2-projektin alkuvaiheissa vallitsi pitkään se käsitys, että voisimme edelleen käyttää FINMARC-formaattia myöskin Voyager-järjestelmässä. Kun väärinkäsitys oikeni, oli vain muutama kuukausi aikaa päättää mitä teemme. Linnea2-kirjastojen kesken päätettiin luoda MARC21-Fin, josta voitiin tehdä häviötön konversio takaisin FINMARCiin. Perustelu oli osittain myös poliittinen, sillä kansallisen formaatin säilyttäminen merkitsi amerikkalaisten järjestelmien ylivallan vastustamista, jollaista henkeä oli liikkeellä myös muualla Euroopassa. Nyt kuitenkin esimerkiksi britit ja ruotsalaiset ovat siirtyneet MARC21-formaattiin, baltit ja osin myös venäläiset käyttävät sitä (UNIMARCin lisäksi) ja esim. Saksassa amerikkalaiset luettelointisäännöt (AACR2) on käännetty saksaksi. Suomessa on keittynyt formaattisoppa, jota ei luultavasti kovin kauan enää jakseta hämmentää. On alettava miettiä vaihtoehtoja asioiden yksinkertaistamiseksi, sillä hajanainen formaattikäytäntö maan sisällä ei ole kenenkään etu. Vaihtoehtoja on lähdetty miettimään Kansalliskirjastossa ja muissa Suomen Voyager-kirjastoissa. Selvää on, että FINMARC-formaattiin Voyager-kirjastoilla ei ole enää paluuta, jo amerikkalaisen järjestelmämme ja kansainvälisen formaattikehityksen vuoksi. FINMARCin ylläpito ja kehittäminen, eli uusien kenttien lisääminen, on lopetettu Kansalliskirjastossa jo vuonna 2000, kun siirryttiin käyttämään uutta järjestelmää ja uutta tallennusmuotoa. Myös FINMARC-formaatin tuki on vuonna 2000 tehdyn päätöksen mukaisesti päätetty lopettaa vuoden 2005 loppuun mennessä. Tukemisella tarkoitetaan sitä, että Kansalliskirjasto on sitoutunut tuottamaan tietueita FINMARC(98)-muodossa, ylläpitämään FINMARC(98)-konversion vaatimia konversiotauluja ja tarjoamaan FINMARC(98)-koulutusta vuoden 2005 loppuun asti. 2006 alusta Kansalliskirjaston tarjoama tuki loppuu, joka tarkoittaa sitä, että ainakin koulutusvastuu siirtyy muualle - FINMARC(98)-muotoisia tietueita voidaan tuottaa ja FINMARC(98)-konversion vaatimia konversiotauluja ylläpitää tuon ajankohdan jälkeenkin niin pitkään kuin Kansalliskirjaston tallennusmuotona on MARC21-Fin. Kun jatketaan vaihtoehtojen miettimistä moninaisuuden vähentämiseksi, MARC21-Fin ei ole sellainen. On enemmän kuin epätodennäköistä, että muut kuin Suomen Voyager-kirjastot koskaan ottaisivat sitä käyttöön. Kotimaiset järjestelmätoimittajat eivät ole olleet halukkaita muuntamaan järjestelmiään tukemaan tätä epävirallista tallennusmuotoa. Jos formaattia lähdettäisiin Voyager-kirjastoissa vaihtamaan, MARC21 olisi ainoa todellinen vaihtoehto. Tässäkin olisi tietysti valo- ja varjopuolensa. Formaatin vaihtaminen MARC21:een teettäisi kirjastoilla paljon töitä ja vaikuttaisi lähes kaikkeen. Luettelointi ja sen käytännöt menisivät uusiksi formaatin käytön periaatteiden määrittelyä myöden. Vaadittaisiin kattavaa uudelleenkoulutusta, erityisesti luetteloijille, muulle kirjastohenkilökunnalle, asiakkaille ja tiedonhakijoille. Myös kotimaiset ja ulkomaiset yhteistyökumppanit tulisi informoida hyvin formaatin vaihtamisen vaikutuksista. Formaatin vaihtamisella olisi tietenkin suuri vaikutus siihen, millaisia konversioita jatkossa tarvittaisiin ja voitaisiin tehdä. Voyager-järjestelmän määritykset, kuten indeksointi ja hakukäyttöliittymä tulisi monilta osin suunnitella uudelleen. Myös Voyager-tietokantojen tilastointi muuttuisi jonkin verran, tai mahdollisesti paljonkin. Seuraavassa luetellaan joitakin mahdollisen formaatin vaihtamisen mukanaan tuomia etuja ja haittoja, jotka eivät oikeastaan ole missään järjestyksessä. Monet näistä seikoista voi nähdä sekä negatiivisina että positiivisina, näkökulmasta riippuen. Mahdollisia hyötyjä:
Jos siirtyisimme MARC21-formaattiin, siihen pitäisi siirtyä puhtaasti. Ei kannattaisi tehdä kansallisia muutoksia tai lisäyksiä, koska niistä koituu aina hankaluuksia kansainvälisessä yhteistyössä. Lisäksi kaikkien nykyisten MARC21-Fin -tietokantojen tulisi siirtyä uuteen formaattiin mahdollisimman pienellä aikavälillä, eikä kukaan voisi jäädä pois joukosta. On ajateltu, että Voyager-kirjastot voisivat suoriutua konversioista omalla työpanoksella, Kansalliskirjaston avustuksella. Mahdollisesta formaatin vaihtamisesta on jo avattu keskustelu Voyager-kirjastojen kesken. Päätöksiä ei ole tehty eikä aikatauluja asetettu muuten, kuin että Kansalliskirjasto on sitoutunut toimittamaan FINMARC(98)-muotoisia tietueita vuoden 2005, jota aikaisemmin formaattia ei voitaisi vaihtaa. Keskustelu jatkuu Voyager-kirjastoissa. Lähitulevaisuudessa se olisi hyvä avata myös kansallisella tasolla. Lisätietoja: |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||