Tietopalvelupäällikkö Sirkku Blinnikka on ollut mukana ammattikorkeakoulukirjastojen kehittämistyössä ammattikorkeakoulukokeilun alkuhetkistä lähtien. Hän oli ensimmäinen yksittäiseen ammattikorkeakouluun palkattu kirjastosuunnittelija ja osallistui alusta alkaen myös valtakunnalliseen ammattikorkeakoulukirjastojen kehittämistyöhön 
Tietopalvelupäällikkö Sirkku Blinnikka on yksi ammattikorkeakoulukirjastojen pioneereista. Hän aloitti Lahden väliaikaisen ammattikorkeakoulun kirjastosuunnittelijana vuoden 1991 kesällä, jolloin hänet palkattiin kartoittamaan tieteellisten kirjastopalvelujen kehittämisen tarvetta Lahdessa. Kun ammattikorkeakoulujen tavoitteena oli nostaa olemassa olevan koulutustasoa ja turvata tutkintojen kansainvälistä vertailtavuutta, oltiin pakotettuja panostamaan myös korkeakoulumuotoisen opettamisen ja opiskelun edellyttämiin kirjasto- ja tietopalveluihin.
Ammattikorkeakouluissahan ei ollut kokeilutoiminnan alussa korkeakoulumuotoisen opettamisen ja opiskelun edellyttämiä kirjasto- ja tietopalveluita kuin muutamin poikkeuksin. Kirjastojen kehittämistä vauhditti myös Helsingin yliopiston ja Teknillisen korkeakoulun suunnitteilla olevan perusopetuksen laajentuminen Lahteen. Samoin avoimen korkeakoulun opetuksen lisääntyminen paikkakunnalla lisäsi kirjastosuunnittelun merkitystä.
Sirkku pitääkin ensimmäisiä ammattikorkeakoulukirjastovuosiaan yhtenä upeimmista ajoistaan työssään. Työtä tehtiin innostuneesti, sillä mm. opetusministeriö ymmärsi heti kokeilun käynnistyttyä kirjastojen merkityksen oppimisen osana. Sirkku toteaakin ensimmäisessä selvitystyössään Tieteellisten kirjastopalvelujen kehittäminen Lahdessa (1992), että 'Kirjaston kehittäminen ja käytön aktivointi ovat tärkeimpiä keinoja, joilla korkeakoulu pysyy tieteellisen ja teknologisen kehityksen sekä opetuksellisten vaatimusten edellyttämällä tasolla'.
Sirkku muistelee, että Lahden korkeakoulukirjaston aloittaessa toimintansa nykymuodossaan vuonna 1993 pienessä, kahdeksankymmenenviiden neliön tilassa, oli kirjastossa niteitä vajaa 5 000 ja kirjastobudjetin suuruus oli 700 000 markkaa. Mutta vaikka ammattikorkeakoulukirjastojen alku oli vaatimatonta, ovat niin Lahden ammattikorkeakoulun kirjasto- ja tietopalvelu kuin muutkin ammattikorkeakoulukirjastot kehittyneet ja kasvaneet kymmenessä vuodessa dynaamisiksi korkeakoulun oppimisen, opetuksen ja tutkimus- ja kehitystoiminnan osaksi.
Tänään Lahden ammattikorkeakoulun kirjasto- ja tietopalveluyksikköön kuuluu kymmenen oppilaitoksissa tai niiden välittömässä läheisyydessä toimivaa tietokeskusta. Kirjastoverkossa on mukana myös Lahden ammattikorkeakoulun Pajulahden tietokeskus; tiivistä yhteistyötä tehdään myös Lahden Diakonia-instituutin kirjaston ja Lahden kaupungin ylläpitämän Lahden korkeakoulukirjaston kanssa.
Verkostoitumisella ja yhteistyöllä, joita Sirkku pitää kirjastosuunnittelunsa yhtenä lähtökodistaan, onkin pystytty kehittämään ja tarjoamaan monipuolisia ja laadukkaita palveluja. Tähän muuten viittasi myös kulttuuriministeri Suvi Linden VI ammattikorkeakoulukirjastopäivillä Oulussa todetessaan, että ammattikorkeakoulukirjastot ryhtyivät heti kokeilutoiminnan alettua etsimään yhteistyökumppaneita ja verkottumaan toisten kirjastojen kanssa ja pääsivät näin nopeasti osaksi kansallista ja kansainvälistä kirjastoverkkoa.
Valtakunnallisia tavoitteita
Kokeilutoiminnan käynnistyttyä Sirkku Blinnikka osallistui myös ammattikorkeakoulukirjastojen valtakunnalliseen kehittämistyöhön; hän oli mukana ensimmäisessä ammattikorkeakoulukirjastojen toimintaa linjanneessa ohjausryhmässä yhdessä Juhani Hakkaraisen, Anneli Äyrään ja Osmo Lampisen kanssa jo vuonna 1991. Tämän opetusministeriön asettaman työryhmän tuloksena lehtori Anneli Kankaanrinta kirjoitti seuraavana vuonna raportin Väliaikaisen ammattikorkeakoulun kirjasto- ja tietopalveluiden nykytila ja ehdotuksia niiden kehittämiseksi, jossa selvitettiin va. ammattikorkeakoulujen tavoitteita, näiden kirjastojen nykytilaa ja niitä tarpeita, jotka nousivat ammattikorkeakoulujen tavoitteista. Raporttiin oli koottu ehdotuksia ja kehittämismalleja siitä, miten ammattikorkeakoulujen kirjasto- ja tietopalvelut voitaisiin organisoida paikallisista lähtökohdista käsin. Sirkku muistaa, että raporttia luettiin tarkasti kokeilupaikkakunnilla. Hänen puhelimensakin oli tuolloin kovin varattu.
Sirkku nimitettiin jäseneksi myös moniin muihin sekä opetusministeriön että opetushallituksen asettamiin työryhmiin, joissa pohdittiin edelleen ammattikorkeakoulukirjastojen tavoitteita sekä linjattiin ammattikorkeakoulukirjastojen suuntaviivoja. Toiminnalle asetetut tavoitteet olivat 90-luvun alussa tämän päivän näkökulmasta ajateltuina vaatimattomia, sillä ammattikorkeakoulukirjastot nähtiin milteipä kurssikirjastoina ja kirjallisuuskokoelmina. Muun muassa opetushallituksen maaliskuussa 1993 antamassa muistiossa mainittiin, että 'ammattikorkeakoulujen opetuksellisista tavoitteista johtuen tietopalveluilta odotetaan vähintään ajankohtaista käsikirjastoa ja ammatillisten kausijulkaisujen kokoelmaa'. Opetusministeriön kirjeessä ammattikorkeakouluille kesäkuussa 1993 todettiin puolestaan: 'Oppilaitosten kirjastoissa tulisi kurssikirjoista olla opiskelijoiden käytettävissä vähintäänkin lukusalikappaleet.'
Mutta jo samana vuonna elektroninen aineisto nähtiin mahdollisuutena, sillä opetusministeriön asetettavissa tavoitteissa ammattikorkeakoulujen kirjastoille ja tietopalveluille sanottiin, että: 'Toisaalta tietopalveluaineiston resursoinnissa kannattaa pitää mielessä, että perinteisen kirjallisen materiaalin rinnalla kirjasto/tietopalvelujen materiaali alkaa aina enenevässä määrin koostua elektronisessa muodossa tarjottavasta tai verkkojen avulla saatavasta tiedosta.'
Kokeilussa olleissa ammattikorkeakouluissa tehtiin korkeakoulukohtaisia ja vaativiakin kirjastosuunnitelmia, joista osa on jäänyt tosin toteutumatta. Kirjastojen kehittäminen ja niiden merkityksen ymmärtäminen onkin ollut vaihtelevaa, mikä on vaatinut suunnittelijoilta paljon:
- 'Kirjastoaatteen levittäminen' edellytti niin uskoa, tahtoa kuin ammattitaitoakin.'
Ja huolimatta joidenkin ammattikorkeakoulujen yksikköjen pitkästä kirjastohistoriasta ja oppilaitoskirjastojen vanhasta perinteestä tai uskottavista ja hyvistä kirjastosuunnitelmista, kirjastoja koskevien päätösten tekeminen on ollut välillä työlästäkin:
- 'Päätösten tekeminen tavoitteiden saavuttamiseksi - pientenkin asioiden suhteen - oli joskus vaikeata ja toteutus saattoi ontua.'
Mittaamattomasti ideoita ja ajatuksia
Ammattikorkeakoulukirjastojen valtakunnallinen kehittäminen sai vauhtia rehtoreiden yhdistyksen ARENE ry.:n perustamisen myötä vuonna 1996. Rehtoreiden yhdistyksen käynnistämä kirjasto- ja tietopalvelutyöryhmä, jonka yksi jäsenistä oli - jälleen kerran - Sirkku Blinnikka, ryhtyi pohtimaan muun muassa ammattikorkeakoulukirjastojen yhteistyötä ja kehittämistä yleensä.
Ja kun tämä seitsemän kirjastoammattilaisen joukkue määriteltiin asiantuntijatyöryhmäksi, joka voi ARENE ry.:n kautta esitellä alansa asioita opetusministeriölle, se heittäytyi 'sanoista tekoihin'. Sirkku muistelee lämmöllä ryhmän innostuneisuutta ja hyvin railakkaitakin kokouksia, joissa puheenvuoron saaminen oli välillä työlästä; olihan jokaisella kokousedustajalla Sirkun tavoin mittaamattomasti ideoita ja ajatuksia. Ensimmäinen asiantuntijaryhmä tekikin ARENE ry:lle useita aloitteita, konkreettisia esityksiä sekä laati erilaisia ammattikorkeakoulukirjastojen toimintaa edistäviä selvityksiä ja raportteja.
Omistauduttuaan muutaman hetken pelkästään omalle organisaatiolleen, Sirkku 'vedettiin' uudelleen mukaan valtakunnalliseen ammattikorkeakoulukirjastojen yhteistyöhön vuoden 2002 alussa. Sirkku on varapuheenjohtajana ammattikorkeakoulujen kirjastoyhteistyökonsortion johtoryhmässä, jonka yhteistyön strategisena tavoitteena on vakiinnuttaa ja kehittää ammattikorkeakoulujen kirjasto- ja tietopalvelutoimintaa sekä monipuolista verkostoitumista.
Onnistumisen kierteessä
Sirkun kirjastofilosofian punainen lanka on verkostoituminen. Ja kun Lahden korkeakoulukirjaston kehittämisen ensimmäiset suuntaviivat pohjautuivat kampuskirjastoajattelulle, on Sirkku halunnut painottaa yhdessä tekemisen ajatusta sekä omassa että valtakunnallisessa työssään. Ammattimaisuus ja uuden oppiminen ovat nekin Sirkun kantavia ominaisuuksia.
Ammattikorkeakoulukirjastot ovat nyt uuden vuosituhannen alussa oleellinen osa oppimista ja Sirkku myös uskoo, että kirjastot tulevat olemaan yksi valttikortti opiskelijarekrytoinnissa. Opiskelijat näet oivaltavat tulevaisuudessa, että myös laadukas kirjasto on tärkeä osa opiskelua ja tukee oppimista sekä vauhdittaa valmistumista.
Pohtiessaan kymmenvuotista kokemustaan ammattikorkeakoulukirjastotyössä Sirkku summaa, että vaikka ammattikorkeakoulukirjastoja koskevien päätösten tekeminen on välillä ollut työlästäkin, ovat ammattikorkeakoulukirjastot nyt onnistumisen kierteessä.
Marja Widenius, kirjastonjohtaja, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, marja.widenius@tokem.fi