Verkkokurssin käsikirjoituksen laatiminen on oleellinen osa tiedonhankinnan kurssisuunnittelua. Muun muassa virtuaaliammattikorkeakoulun käsikirjoitusmalli auttaa kurssin laatijaa hahmottamaan verkkokurssin kokonaisuuden ja sen mahdollisen lisäarvon. Ulla Virranniemi pohtii mitä asioita käsikirjoitusvaiheessa pitää ottaa huomioon ja miten perustellaan verkkokurssiin liittyvät valinnat.
Onnistunut verkkokurssi edellyttää aina käsikirjoituksen tekemistä. Verkkokursseista puhuttaessa käsikirjoitus ei tarkoita sitä, mitä se tarkoittaa esimerkiksi kirjan yhteydessä, eli se ei ole kurssin teksti. Käsikirjoitus on pohjatyö, jossa perustellaan verkkokurssin tarpeellisuus ja määritellään toteutustapa ja kurssiin tarvittavat resurssit. Verkkokurssin käsikirjoitukseen on olemassa useita erilaisia kaavoja. Virtuaaliammattikorkeakoululla on käsikirjoituspohja, jota suositellaan käytettäväksi erityisesti virtuaaliammattikorkeakouluun tulevissa koulutusmateriaaleissa.
Olen ollut mukana suunnittelemassa Rovaniemen ja Kemi-Tornion ammattikorkeakouluihin yhteistä tekniikan alan verkko-opetuspakettia, laajuudeltaan ½-1 opintoviikkoa. Virtuaaliammattikorkeakoulun käsikirjoituspohjasta on ollut suuri hyöty kokonaisuuden hahmottamisessa ja itse koulutusmateriaalin suunnittelussa. Esittelen lyhyesti Virtaa-hankkeeseen sisältyvään tekniikan alan verkko-opetupakettiin omaksuttuja käsikirjoitusvaiheen oleellisia kohtia.
Käsikirjoituksesta verkkokurssiksi
Ennen kuin verkkokurssia aletaan toteuttaa kannattaa miettiä varsin perusteellisesti, miksi ko. opintojakso perustetaan, keille se on tarkoitettu ja mitä lisäarvoa kurssin toteuttaminen verkkoympäristössä tarjoaa suhteessa muihin toteuttamistapoihin. Verkkokurssin kehittäminen ja tekeminen lähtee perusteluista verkko-opintojakson perustamiselle. Varsinainen käsikirjoitus sisältää ainakin opintojakson opintosuunnitelman, koulutuksen tavoitteet ja suoritusperusteet.
Oppimiskulttuuri on myös tietyiltä osin hyvä määritellä käsikirjoitusvaiheessa. Pedagogeille tämä on todennäköisesti helpompaa kuin opetusta sivutyönään tarjoaville kirjastoihmisille. Kannattaa kuitenkin miettiä, millä tavoin ajattelee opiskelijan parhaiten sisäistävän kurssilla käsiteltävän asian. Tässä tulee olla itselleen rehellinen, aikooko todella kehittää aidosti konstruktivistiseen oppimiskäsitykseen pohjaavan kurssin vai onko kyseessä perus-behavioristinen "pänttää ja tenttaa" -malli.
Käsikirjoitusvaiheessa on määriteltävä myös opintojakson kohderyhmä ja suositeltava osallistujamäärä. Onko koulutus suunnattu vasta taloon tuleville aloitteleville opiskelijoille, etäopiskelijoille, aikuisopiskelijoille, opinnäytetyön tekijöille, mikä on kurssin osallistujien koulutusohjelma? Kuinka suuri ryhmä voi kerrallaan suorittaa kurssia? Jos kurssin toteuttaminen vaatii paljon tutorointia ja opiskelijoiden ohjausta, sitä ei kannata suunnitellakaan satojen opiskelijoiden ryhmille.
Opintojaksoon liittyvät oppimistehtävät ja näiden arviointiperusteet on pohdittava tarkasti. Minkä tyyppisiä tehtäviä opiskelijoille annetaan? Voidaanko ne määritellä jo tässä vaiheessa? Tässäkin kannattaa muistaa resurssit. Oppimisympäristöön istutetut tehtävät, jotka ohjelma automaattisesti tarkastaa, ovat kurssin ohjausvaiheessa näppärämpiä. Toisaalta essee-kysymykset vievät vähemmän aikaa suunnittelijalta, mutta enemmän tarkistusvaiheessa. Tehtävien kuitenkin tulee olla sellaisia, että ne tukevat itse koulutuksen sisällön omaksumista ja valittua oppimiskulttuuria.
Opintojakson aikataulu ja rakenne sekä opintojakson suoritus- ja arviointiperusteet ovat suhteellisen itsestään selviä asioita, mutta myös ne kannattaa kirjata käsikirjoitukseen. Erityisesti arviointiperusteiden selkeä kirjaaminen parantaa myös opiskelijan oikeusturvaa. Päätettyjä suoritus- ja arviointiperusteita on myös noudatettava.
Opintojakson toimintatapa ja vuorovaikutus liittyvät käsikirjoitusvaiheeseen, jossa on huomioitava, kuinka yhteydenpito opiskelijoihin hoidetaan, käytetäänkö oppimisympäristön keskustelukanavia, sähköpostia vai riittääkö yhteydenpitoon kenties opiskelijoille ilmoitettava päivystysaika, jolloin opiskelija voi soittaa tai käydä kysymässä neuvoa.
Opintojaksolla käytettävät työkalut on nekin pohdittava etukäteen: mitä työkaluja opintokokonaisuuden suorittamiseksi opiskelijalta vaaditaan. Riittääkö pelkkä www-selain vai tarvitseeko opiskelija käyttöoikeuden esimerkiksi johonkin oppimisympäristöön. Jos koulutuksen toteuttamisessa käytetään oppimisympäristöä, kannattaa tähän kohtaan kirjata myös ne oppimisympäristön erikoistyökalut, joita aikoo kurssilla käyttää.
Muuta muistettavaa
Käsikirjoituksessa kannattaa käsitellä myös opintojakson tuottamiseen liittyvä resursointi ja kartoitus siitä, mitä valmista materiaalia opintojaksossa voi käyttää. Lisäksi opintokokonaisuuden ulkoasu kannattaa ainakin alustavasti määritellä tässä vaiheessa. Käsikirjoitukseen kannattaa liittää myös kurssin tuotannon suunnitelma, suunnitelma materiaalin testauksesta ja päivityksestä. Lisäksi tulee määritellä joitain projektin sujuvuuden kannalta tärkeitä asioita, kuten missä tekeillä olevaa materiaalia säilytetään ja kuinka tuottajaryhmään kuuluvat henkilöt sitä päivittävät.
Verkkokurssin käsikirjoitusmallin käyttö auttoi huomaamaan suunnitelman monet puutteet. Erityisesti resursointiin ja kustannuksiin liittyvät kysymykset tulivat tarkemmin pohdittaviksi. Myös tietyt, muuten ehkä summittaisesti tehdyt valinnat tulivat käsikirjoituksessa perustelluiksi.
Virtaa-hankkeen Tekniikan alakohtaisen verkkokurssin suunnitteluryhmä:
Leena Ruokanen, apulaisjohtaja, Tekniikan koulutusyksikkö, Kemi-Tornion amk, leena.ruokanen@tokem.fi
Ulla Virranniemi, informaatikko, Tekniikan kirjasto, Rovaniemen amk, ulla.virranniemi@ramk.fi
Ulla Virranniemi, informaatikko, Rovaniemen ammattikorkeakoulu, ulla.virranniemi@ramk.fi