Taina Lukkarinen pohtii kirjoituksessaan koulutuskeskus Salpauksen Heinola-instituutin vuonna 2001 käynnistämää informaatio- ja kirjastoalan perustutkinnon koulutusta.
Koulutuskeskus Salpauksen Heinola-instituutti käynnisti vuonna 2001 kaksivuotisen ylioppilaspohjaisen informaatio- ja kirjastoalan suuntautumisvaihtoehdon osana liiketalouden perustutkinnon koulutusta. Ensimmäiset 16 opiskelijaa ovat parhaillaan toisella työssäoppimisjaksollaan kirjastoissa ja tietokeskuksissa. Päijät-Hämeen koulutuskonsernin kirjasto- ja tietopalvelun toimipisteissä on viisi työssäoppijaa perehtymässä ammattikorkeakoulukirjastoon. Opiskelijoita on myös työssäoppimassa yleisissä kirjastoissa, Helsingin Yliopiston varastokirjastossa Urajärvellä ja muissa erikoiskirjastoissa.
Henkilöstön ikäprofiili yleisen kirjaston puolella osoittaa, että alalle tarvitaan pian uutta, koulutettua työvoimaa. Tämä on huomioitu opiskelijoiden työssäoppimispaikoissakin, joissa on myös todettu kuntabudjetin ohjaavan henkilöstöpolitiikkaa. Oppilaitoskirjastoissa ja AMK-kirjastoissa puolestaan tarvitaan nykyteknologian osaajia, joilla on valmiuksia itsenäiseen työskentelyyn ja työnsä kehittämiseen. Informaatio- ja kirjastoalaan suuntautuneet työllistynevät hyvin, koska heidän ammattitaitonsa kohdentuu alan perustoimintoihin ja itsenäiseen työskentelyyn, kuitenkin lähtötasopalkalla. Jos opiskelijat opintojensa tai työssäoppimiskokemuksensa kautta kiinnostuvat AMK- tai yliopisto-opinnoista, heillä on myös hyvät valmiudet jatkaa opintojaan.
Tutkinto valmistaa ammattilaisia tietointensiivisiin oppimisympäristöihin
Liiketalouden perustutkinnon informaatio- ja kirjastolan suuntautumisvaihtoehdon valinneet opiskelijat saavat valmistuessaan kelpoisuuden kirjastovirkailijan, tietokeskusassistentin ja tietopalvelusihteerin tehtäviin. Tutkinnon täytyy siis valmistaa opiskelijoita niin perinteisiin kirjastoihin kuin uusiin, tietointensiivisiin oppimisympäristöihin. Alan verkottuminen, sisällöntuotanto ja teknologiapainotteisuus heijastuu myös perusasteen tutkintoon ja asiakaspalveluosaamiseen.
Toisen asteen perustutkinnon täytyy kuitenkin asettua ammatilliseen viitekehykseen, työssä tarvittavien taitojen oppimiseen. Näitä taitoja, myös hiljaisen tiedon osalta, on tutkittu Päijät-Hämeen koulutuskonsernin kirjasto- ja tietopalvelussa osallistavan laatutyön kautta.
Heinola-instituutin informaatio- ja kirjastoalan suuntautumisen opetussuunnitelmassa käytännön työn sisältö ja myös tulevaisuuden visio siirtyvät suoraan koulutukseen, koska sitä kehittävät PHKK:n innovatiivisen kirjasto- ja tietopalveluorganisaation ammattilaiset. Tavoitteena on dynaaminen osaaminen ja siihen kuuluva ajantasainen ammattikuva. Opetushallituksen valtakunnallisten tutkintoperusteiden mukaan rakennettu oppilaitoskohtainen opetussuunnitelma on onnistunut, kun sekä opiskelijoiden että työpaikkaohjaajien arvioita tarkastellaan yllä mainituilla kriteereillä: tähän mennessä palaute on ollut positiivista ja rakentavaa.
Koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa on määritelty opetuksen tapahtuvan avoimessa oppimisympäristössä, ja määritelty selkeästi myös, mitä tämä informaatio- ja kirjastoalan suuntautumisessa tarkoittaa. Heti opintojensa alusta lähtien opiskelijat käyttävät aktiivisesti oman koulun tietokeskuksen tarjoamia mahdollisuuksia ja osallistuvat sen toimintaan. Heinola-instituutissa sijaitsee uusin Päijät-Hämeen koulutuskonsernin kirjasto- ja tietopalvelun kymmenestä tietokeskuksesta, jotka toimivat verkottuneesti oppimisen, opetuksen ja tutkimuksen resurssina Lahden Ammattikorkeakoulun ja Koulutuskeskus Salpauksen opiskelijoille ja opettajille.
Työssäoppiminen tavoitteellista ja järjestelmällistä
Avoimeen oppimisympäristöön kuuluu myös työssäoppiminen. Työssäoppiminen on aikaisempiin tutkintoihin kuulunutta työharjoittelua tavoitteellisempaa ja järjestelmällisempää. Oppimisen ohjaus työpaikoilla on toimintaa, jota oppilaitos pyrkii tukemaan esimerkiksi työssäoppimisen ohjaajakoulutuksen kautta. Työpaikalle kertyy pedagogisen osaamisen varanto, joka karttuu jokaisen uuden työssäoppijan myötä. Portfoliotyöskentely ja arviointikeskustelu ohjaavat opiskelijaa reflektoimaan oppimistaan, ja parhaimmillaan auttaa sekä oppijaa, ohjaajaa että opettajaa jäsentämään tietoa osaamisestaan.
Koulutuskeskus Salpauksessa on käytössä Internetix, virtuaalinen oppimisympäristö, joka tarjoaa väylän päivittäiselle vuorovaikutukselle opettajan ja opiskelijoiden välille myös työssäoppimisen aikana. Se mahdollistaa jatkuvan yhteydenpidon myös kaukana olevien työssäoppijoiden kanssa. Keskusteluforumissa ryhmällä on mahdollisuus yhteiseen viestintään. Päivittäinen raportointi tuo näköalaikkunan työpaikoille; sieltä saadaan suoraa palautetta opetussuunnitelman ja opetusmenetelmien kehittämiseen.
Oppimisympäristö todella on avoin, ja motivoituneiden opiskelijoiden työssäoppimiskokemukset erilaisissa kirjasto- ja tietopalvelualan toimipisteissä auttavat opetussuunnitelman täsmentämisessä jatkossakin.
Informaatio- ja kirjastoalan koulutusvaihtoehdoista lisää http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/kirjastot/kmka.html
Taina Lukkaroinen, IKI-opettaja, tietopalvelusihteeri, Päijät-Hämeen koulutuskonserni, Heinola-Instituutti, Kirjasto- ja tietopalveluyksikkö, taina.lukkaroinen@phkk.fi