|
Kun lähdin opiskelemaan kirjastoalaa, minulla kajasti mielikuvissani kotipaikkakuntani lastenkirjastonhoitaja, tyylikäs, osaava kulttuurillisesti sivistynyt henkilö, joka järjestelee iloisia satutunteja, kalustaa kirjastonurkkauksen värikkääksi ja on tekemisissä iloisten ja tyytyväisten asiakkaiden kanssa. Vaan kuinkas sitten kävikään? Minusta tuli tekniikan informaatikko. Informaatikko Ulla Virranniemi kirjoittaa Tekniikan kirjaston todellisuudesta Rovaniemen ammattikorkeakoulussa.
Kansansivistyksellistä näkökulmaa tuntuu joskus aika vaikealta sovittaa tekniikan kirjastoon. Tekniikan kirjasto on pitkälle manuaalien ja tekniikan lehtien maailmaa. Tekniikan ihmiset ovat käytännön ihmisiä. He haluavat selkeitä oppaita siitä kuinka jokin asia tehdään, miten osat liitetään toisiinsa, miten kirjoitetaan oikea koodi. Asiakkaat ovat myös tavattoman vaativia. On informaatikon tai kenen tahansa tiskillä sillä hetkellä olevan ihmisen syy jos kirjastossa ei ole kirjaa juuri siitä nimenomaisesta antennimallista, jonka asiakas haluaa asentaa, riippumatta siitä onko siitä nimenomaisesta antennista koskaan julkaistu mitään.
Tekniikan kirjasto ei kuitenkaan voi ammattikorkeakoulussakaan olla pelkkä manuaali varasto. Tekniikassakin tehdään paljon perustutkimusta. Luonnontieteellisellä kirjallisuudella on tärkeä tehtävänsä teknisen kirjallisuuden laajentajana. Tekniikan kirjaston tulee tarjota myös taustaa kaikelle sille käytännölle, johon sitä pääasiassa käytetään. Lujuuslaskelmia ei tehdä ilman matematiikan ja fysiikan ymmärrystä. Tietotekniikassa on tärkeää ymmärtää matemaattisen logiikan sääntöjä. Jopa peliohjelmoija tarvitsee tietoa jokapäiväisistä fysikaalisista ilmiöistä, jotta voi luoda uskottavan tuntuisen virtuaalimaailman.
Uusin aineisto on kysytyintä
Alati muuttuvat ohjelmistot vanhettavat ohjelmistotekniikan kirjat parissa vuodessa, lainsäädännön muutokset tekevät samaa rakennustekniikan kirjallisuudelle, joskin hieman hitaammin. Uusin aineisto on aina sitä kysytyintä ja tekniikan kirjastossa pysytäänkin ajan hermolla. Kirjat pyritään tilaamaan mahdollisuuksien mukaan jo ennakkoon, sillä painettu aineisto vanhenee nopeasti, ja toisaalta uudet säädökset ja ohjeet tulee ottaa käyttöön välittömästi.
Ammattikorkeakoulu ympäristössä yhteistyö opettajien kanssa on tärkeää tekniikan kirjastossa, sanoin kuin muissakin kirjastoissa. Opettajat seuraavat omaa alaansa ja sitä, mitä siellä julkaistaan ja heidän opiskelussa hyödyttää myös kirjastoa. Ammattikorkeakouluja on usein moitittu tutkimuksen liiallisesta painottumisesta empiiriseen tutkimukseen aiempaan tutkimukseen ja teoriaan perehtymisen kustannuksella. Opiskelevien opettajien ja kirjaston yhteistyöllä tämäkin puute on korjattavissa. Oman opiskelun myötä opettaja perehtyy itse alansa tutkimustraditioon ja teoreettiseen taustaan ja osaa sitä myötä opastaa myös opiskelijoita tutustumaan aihepiiriin ja kirjastoa hankkimaan oikeanlaista materiaalia.
Uudet tiedonlähteet, tietokannat, elektroniset lehdet ja sähköiset kirjat tarjoavat kaikki tekniikan kirjastolle uusia mielenkiintoisia mahdollisuuksia kehittää toimintaansa. Tekniikan kirjastolla pitäisikin kulkea kehityksen etunenässä ja ottaa käyttöönsä uusinta tekniikkaa sitä mukaa kun sitä ilmestyy. Uudet välineet eivät kuitenkaan ole ainoa avain onneen. Opiskelijoiden ja opettajien kouluttaminen uusien työkalujen ja menetelmien käyttöön on valtava haaste. Niin mielellään kuin sitä ajattelisikin että tietotekniikan tai ohjelmoinnin opettajat ja opiskelijat ovat jo 'luontojaan' selvillä tietokantojen käytöstä, niin näin ei kuitenkaan ole. Välillä jopa tuntuu että mitä edistyksellisempi tekniikanala, sitä mieluummin opettajat ja opiskelijat tarttuvat perinteiseen kirjaan.
Tekniikan kirjastossa kohtaavat ihminen ja tekniikka. Tutkimusperinne ja uudet tuulet. Kirjaston tehtävänä on antaa tulevaisuuden ammattilaisille valmiudet oman ammattitaitonsa kehittämiseen ja päivittämiseen omaehtoisen tiedonhankinnan - ja kirjaston avulla.
Ulla Virranniemi, informaatikko, Rovaniemen ammattikorkeakoulu, ulla.virranniemi@rotol.ramk.fi
|