|
Pohjois-Karjalan Elefin toimijat järjestivät keväällä Joensuun Carelicumissa hyvän seminaarin aiheesta Arkistot, kirjastot ja museot - alueellinen muisti. Alueellisen kulttuuriperinnön digitointiyhteistyö. Seminaarissa tuli moneen kertaan esille, miten suuri merkitys on yhteisen kulttuuriperinnön säilyttämisellä. Päivän avaaja Marjariitta Viiri vertasi perinteensä tuhonnutta aluetta dementiapotilaaseen, joka voi huonosti, kun muisti ei toimi. Toimiiko ammattikoulukirjastojen muisti vai uhkaako dementia?
Monissa keskusteluissa nousee esiin, että ammattikorkeakoulukirjastot ovat nuoria, suorastaan kuopuksia yleisten kirjastojen, maakuntakirjastojen ja yliopistokirjastojen perheessä. Eihän niillä voi olla kuin noin kymmenvuotiaan muisti. Mutta siinä ajattelussa on harhaa, sillä kirjastomme jatkavat monien oppilaitoskirjastojen vanhaa perinnettä. Oman ammattikorkeakoulukirjastomme vanhimmat aineistot ovat 1800-luvun loppupuolelta, ajalta jolloin kaupunginkirjastoja ja maakuntakirjastoa ei ollut, puhumattakaan 1960-luvulla alkaneesta Kuopion yliopiston kirjastosta. Maa- ja metsätalouden, tekniikan, sairaanhoidon, kaupan ja käsityöalan oppilaitoksissa oli alusta lähtien kirjakokoelmia, aluksi käsikirjastoina ja myöhemmin oikeina oppilaitoskirjastoina. Me säilytämme osaltamme Suomen ammatillisen opetuksen perintöä.
Joskus olen kuullut väittämän, että kirjastojemme hyllyiltä pitää poistaa kaikki ennen vuotta 1995 ilmestyneet kirjat. Aineisto uusiutuu kovaa vauhtia. Esimerkiksi tietotekniikan tai liiketalouden kirjat vanhenevatkin nopeasti. Sitä vastoin jotkut vanhat kirjat nousevat yllättäen arvoon arvaamattomaan. Näin on käynyt luomutuotantoon liittyville luonnonvara-alan kirjoille. Tekniikan vanhat kirjat voivat palvella korjausrakentajaa ja kotitalouden keittokirjat perinneruokien valmistajaa. Musiikin opiskelija löytää aarteita vanhoista nuoteista ja tuleva muotoilija säilyneistä malleista ja materiaaleista. Vanhan aineiston arvo on syytä tiedostaa, vaikka se ei ehkä olekaan kirjastossa keskeisellä paikalla. Ammattikorkeakoulukirjastot vaalivat opetusalojensa menneisyyttä ja kulttuuriperintöä. Tässä lehdessä on Tanja Savolaisen artikkeli, jossa hän kuvailee vasta avattua sairaanhoidon opetuksen museota. Oppikirjat, lehdet ja kuvataulut kertovat omaa tarinaansa jokaisesta aikakaudesta. Voimme kunnioittaa arvokasta kulttuuriperintöämme ja olla silti mukana tehokkaassa, hektisesti uuteen suuntautuvassa kehityksessä.
Kirjastojen, arkistojen ja museoiden aineistojen digitaalinen luettelointi ja tallentaminen avaavat kulttuuriperinnön aarteet yhteiseen käyttöön. Ammattikorkeakoulun kirjastot ovat omalta osaltaan tehneet hyvää työtä avatessaan kokoelmiaan alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisestikin hyödynnettäviksi.
Millaista tietoa sitten ammattikorkeakoulukirjastoista itsestään säilyy? Nykyisin viestit kulkevat yksityisten sähköpostien ja postituslistojen välityksellä nopeasti ja tehokkaasti. Jos www-sivuilla on hyvää ja käyttökelpoista tietoa, se voi jo huomenna olla sieltä poissa. Mitä jää kestomuistiin niille, jotka jälkeenpäin selvittävät tapahtumia ja niiden taustoja. Ei kai dementia uhkaa juuri uuden tiedon käyttäjää. Olen pohtinut tätä paljon - taustaltani kun olen historiantutkija. Arkistojemme asiakirjat, mm. pöytäkirjat, muistiot, raportit ja lausunnot, jäävät kertomaan ajastamme, samoin painetut julkaisut. Lehdet pääkirjoituksineen, artikkeleineen ja haastatteluineen ovat arvokas lähde tiedon säilyttämisessä, osa yhteistä muistia.
Yksi Kreodin tehtävistä on yhteisen tiedon välittäminen ja myös sen tallentaminen helposti löytyvään muotoon. Kreodin arkisto on järjestetty kuntoon hakemistoineen koko lehden ilmestymisajalta. Sieltä saa läpileikkauksen ammattikorkeakoulukirjastojen vaiheisiin. Uusista asioista, innovatiivista ratkaisuista, keskustellaan ja kirjoitetaan silloin, kun ne ovat ajankohtaisia. Taustoja pohditaan. Juuri niitä Kreodi valottaa myöhemmällekin tarkastelijalle. Ne jäävät kestomuistiin ja säilyvät kulttuuriperintönä.
Anja Tsokkinen, päätoimittaja, kirjasto- ja informaatiopalvelujen johtaja, Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu, anja.tsokkinen@pspt.fi
|