Kirjastonjohtaja Iiris Kuusinen on ollut mukana kehittämässä Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kirjasto- ja tietopalvelua 90-luvun puolivälistä lähtien. Vaikka hänen kirjastouransa on kestänyt 'vain' kymmenisen vuotta, on Iiris saanut alalla aikaan hyvin paljon. Aiempi hallinnollinen työkokemus on antanut perspektiiviä kirjastotyöhön ja ollut suureksi hyödyksi kirjaston johtamistyössä.
Iiris Kuusinen jakaa työuransa kahteen osaan, aikaan ennen kirjastoalaa ja aikaan kirjastoalalla. Kaupallisen koulutuksen saaneena ja viitisentoista vuotta hallinnollisissa tehtävissä työskenneltyään, Iiris kiinnostui 1990-luvun alussa kirjastoalasta ja aloitti opiskelunsa Tampereen yliopistossa. Suoritettuaan filosofian maisterin tutkinnon (kotimainen kirjallisuus, kirjastotiede ja informatiikka, aikuiskasvatus ja taidehistoria) Iiris aloitti kirjastouransa vuonna 1993 kunnankirjaston johtajana, josta vaihtoi muutaman vuoden jälkeen informaatikoksi. Vuodesta 1996 lähtien hän on työskennellyt monialaisen Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kirjastonjohtajana.
Ammatinvaihtoaan 'keski-iän alkumetreillä' Iiris Kuusinen pitää hyvänä ratkaisuna, sillä työntekoa kirjastoalalla on leimannut aito innostus ja hyvä motivaatio, jolloin kirjastoa on tullut kehitetyksi kelloon katsomatta. Aikaisempi kokemus hallinnollisista tehtävistä on sekin ollut suureksi hyödyksi kirjastouralla.
- 'Pelkkänä humanistina olisinkin ollut ainakin aluksi hukassa kirjaston johtamiseen liittyvien budjetointien ja henkilöstöhallintorutiinien kanssa.'
Kirjasto- ja tietopalvelu rakennettiin tyhjästä
Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kirjaston johtajaksi Iiris Kuusinen päätyi silloin kun Kotkan ja Kouvolan välistä ammattikorkeakouluyhteistyötä kehiteltiin. Koska keskiasteen oppilaitoksista rakentuneissa ammattikorkeakouluissa ei ollut korkeakoulumuotoisen opettamisen ja opiskelun edellyttämiä kirjasto- ja tietopalveluja, aloitti Iiris näiden suunnittelun ja rakentamisen Kymenlaakson ammattikorkeakouluun.
- 'Muutamassa vuodessa ammattikorkeakouluun perustettiinkin kuusi kirjastoa tyhjästä.'
Kirjasto- ja tietopalvelujen kehittäminen koettiin tärkeäksi; olivathan kirjastot myös korkeakoulujen arviointineuvoston ja sen toimilupajaoston yhtenä arviointiperusteena harkittaessa ammattikorkeakoulujen toimilupaa. Ja vaikka Kymenlaakson ammattikorkeakoulu ei saanut vakinaista statusta ensimmäisellä hakukierroksella, sai sen kirjasto- ja tietopalvelu arviointineuvostolta hyvää palautetta, ja se nostettiin Kymenlaakson ammattikorkeakoulun yhdeksi vahvuudeksi.
Alueellista yhteistyötä
Oman kirjasto- ja tietopalvelun kehittämisen ohella Iiris Kuusinen on tehnyt yhteistyötä alueen kirjastojen ja yritysten kanssa. Itämeri-Tietokeskus on kolmen Kymenlaakson alueen kirjaston, Helsingin yliopiston Kouvolan käännöstieteenlaitoksen, Kouvolan maakuntakirjaston ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulun yhteistyöprojekti. Itämeri-Tietokeskus kerää ja tarjoaa tietoa Kymenlaakson lisäksi eteläisen ja itäisen Itämeren alueen maista, Suomesta, Venäjästä (Pietari, Kaliningrad), Virosta, Latviasta, Liettuasta, Puolasta ja Saksasta. Tietokannan aihealueina ovat elinkeinotoiminta, kulttuuri, matkailu, koulutus ja kielet. Alueellisen yhteistyön tuloksena on syntynyt myös Kotkan Merikirjasto, jonka ylläpitoon osallistuvat Kymenlaakson ammattikorkeakoulun lisäksi Kotkan kaupunki ja joukko merenkulun sidosjärjestöjä. Kotkan Merikirjasto on monipuolinen merialan tietokeskus, joka palvelee kaikkia merestä ja merenkulusta kiinnostuneita. Merikirjasto ylläpitää myös virtuaalikirjasto Majakkaa.
Ammattikorkeakoulun omille opiskelijoille järjestettävän tiedonhankinnan opetuksen lisäksi ammattikorkeakoulun kirjasto on vastuussa Helsingin yliopiston, Kotkan/Kouvolan yksiköiden tiedonhankinnan opetuksesta. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kirjasto antaa tietopalveluja myös alueen yrityksille. Yksilöllisiä sopimuksia tietopalvelujen hoidosta on tehty kymmenkunta. Asiakkaina ovat mm. Andritz Ahlstrom ja Kymenlaakson keskussairaala.
Ammattikorkeakoulukirjasto hakee vielä paikkaansa
Ammattikorkeakoulukirjastoilla on oma tehtävänsä; onhan niillä kehysorganisaationsa mukaisesti yhteistyökumppaneina mm. yritykset. Perustehtävät ovat kuitenkin Iiriksen mukaan samanlaisia kuin yliopistokirjastoissa. Osa kirjaston aikaa vievistä perustoiminnoista kuten luokitus ja luettelointi pitäisi kylläkin Iiriksen mukaan organisoida uudella tavalla. Nämä toiminnot voitaisiin ulkoistaa esimerkiksi englantilaisen Library Service -mallin mukaan ja vapauttaa aikaa asiakaspalveluun ja pedagogiatyöhön.
Pedagogiikalla onkin keskeinen asema ammattikorkeakoulukirjastoissa, ja Iiris näkee kirjastot osaksi pedagogiikkaa. Kirjastoilla on ohjaava tehtävänsä.
- 'Kirjaston ammattilaisilla on vankka aineiston tuntemus, minkä avulla he voivat syventää opettajien oman alansa tietoaineksen tuntemusta sekä ohjata opiskelijoita tiedon lähteille. Kirjastojen rakentamilla ja toteuttamilla tiedonhankinnan verkkokursseilla ja kirjastojen hankkimilla elektronisilla aineistoilla opiskelijat kykenevät omaksumaan itsenäisen tiedonhankinnan valmiudet, joita opiskelu edellyttää. Virtuaalinen maailman luo sekin perustaa omaehtoiselle opiskelulle.'
Mutta kun kirjastojen yksi tehtävistä on tukea opiskelijoiden itsenäistä ja omaehtoista opiskelua, ei kirjastojen hyvä palvelukulttuuri aina tue tätä tavoitetta.
- 'Kirjastoissa on totuttu palvelemaan asiakkaita jopa niin hyvin, että kirjastohenkilöstö antaa asiakkailleen valmiit vastaukset'.
Iiris pohtiikin sitä, miten pitkälle kirjasto voi palvella asiakkaitaan itseohjautuvuuden siitä kärsimättä?
Ja vaikka ammattikorkeakoulukirjastot ovatkin kasvaneet ja kehittyneet nopeasti, ja niiden palvelut saavat hyvää palautetta, eivät ne vielä Iiriksen mukaan täysin ole päässeet päämääräänsä eli saavuttaneet yhtä itsestään selvää statusta ja roolia kehysorganisaatiossaan kuin esimerkiksi kirjastoilla on yliopistoissa.
- ŽAmmattikorkeakoulukirjasto hakee vielä paikkaansa.'
Ammattikorkeakoulukirjastot ovat tosin nivoutuneet mm. tiedonhankintataitojen opetuksen myötä osaksi pedagogiikkaa. Iiriksen mukaan ammattikorkeakoulukirjastot ovatkin tässä asiassa pitemmällä kuin yliopistot, vaikka ne eivät ole vielä sellainen oppimisen osa kuin Iiris toivoisi niiden olevan.
'Vapaus ja vastuu kehittää työtään mielin määrin'
Ammattikorkeakoulukirjastoissa työskentelevistä Iiris Kuusinen toteaa, että he ovat poikkeuksellisen dynaamisia ja monialaisia ammattilaisia, joista monilla on myös laaja-alainen tausta. Ammattikorkeakoulukirjastoissa vallitseekin innostunut ilmapiiri, jossa on saatu miltei tyhjästä paljon aikaan ja vain vajaassa kymmenessä vuodessa.
- 'Alussa kun oli vain suo, kuokka ja Jussi.'
Iiris Kuusinen kokee ammattikorkeakoulukirjastotyön erittäin monipuoliseksi ja kehittäväksi. Työnsä parhaimpana puolena hän pitääkin sitä, että kehysorganisaatiossa on annettu vapautta ja vastuuta kehittää kirjastoa.
- 'Minulla on vapaus ja vastuu kehittää työtäni mielin määrin.'
Työn kohokohtia ovat ne hetket, jolloin kehittämistyöstä saa myönteistä palautetta.
Yksi esimerkki onnistumisesta on muutama vuosi sitten toteutettu laatuprojekti1. Iiris Kuusinen osallistui kirjastonsa kanssa vuosina 1998-99 laajaan hankkeeseen, jossa verrattiin benchmarking-menetelmän avulla sitä, miten nuori ammattikorkeakoulukirjasto pärjää kokeneimpien kirjastojen, Helsingin kauppakorkeakoulun (HKKK) kirjaston ja englantilaisen Leeds Metropolitan Universityn (LMU) kirjaston joukossa.
Tuloksista päätellen ammattikorkeakoulukirjastot menestyvät hyvin usealla osa-alueella; tutkimus näet osoitti, että vaatimattomalta tasolta rakentuneet ammattikorkeakoulukirjastot ovat nopeasti pystyneet luomaan laadukkaat, kehysorganisaationsa tarpeiden mukaiset kirjastopalvelut, jotka ovat sekä kansallisesti että kansainvälisestikin vertailukelpoisia.
Iiriksen mukaan benchmarking onkin erinomainen apuväline kirjaston laatujärjestelmän kehittämiseksi, sillä dokumentoitu laatujärjestelmä ja tilastolliset valmiudet luovat perusedellytykset benchmarkingin onnistuneeseen käyttöön. Ja kun Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa saatiin arvokasta tietoa HKKK:n ja LMU:n kirjastoista, myös tutkimuksessa olevat kumppanit totesivat oppineensa Kymenlaakson toiminnoista.
- 'Onnistuneen yhteistyön ansiosta työläästä projektista jäi päällimmäiseksi tunteeksi hyvä mieli.'
Mutta vaikka ideoita ja kehittämistahtoa riittää, kehittämisen esteitäkin on. Yksi näistä on Iiriksen mukaan ammattikorkeakoulukirjastojen fyysinen hajanaisuus.
- 'Ollaan seinien vankina.'
'Uusia kuvioita'
Iiris on saanut aikaan paljon tuloksia, mutta raain ja rankin työ kirjaston peruspalvelujen aikaansaamiseksi on nyt tehty ja edessä on enemmän 'hienosäätöä' vaativia tehtäviä. Osa haasteista kuten mm. opetuksen ja kirjaston saumaton yhteen sulauttaminen vaatii vielä asennetasolla aikaa kypsyäkseen tuottamaan hedelmällisen lopputuloksen.
Vaikka työtä ammattikorkeakoulun kirjaston johtamisessa ja kehittämisessä riittää edelleen yllin kyllin, ei työ enää vaadi samanlaista ympärivuorokautista uurastusta kuin alussa. Nyt Iiris kaipaakin 'uusia kuvioita' kuten opiskelua, joista viimeisin oli viidentoista opintoviikon laajuinen Monimuoto-opiskelu ja verkkopohjaisen oppimisympäristön suunnittelu.
Marja Widenius, kirjastonjohtaja, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, marja.widenius@tokem.fi
1Iiris Kuusinen ja Maria Nurminen. Korkeakoulukirjaston asiakaspalvelun arviointi. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Leeds Metropolitan Universityn kirjastot. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 13:1999. Helsinki. Edita. ISBN 951-37-3005-0.