Kreodin sivuilla on esitelty ammattikorkeakoulujen kirjastohankkeita. Uusia kirjastoja onkin rakennettu vauhdilla. Informaatikko Riitta Ikonen kirjoittaa nyt vuorostaan Laurea-ammattikorkeakoulun elokuussa 2001 valmistuneesta rakennushankkeesta.
Laurea-ammattikorkeakoulun Espoon Leppävaarassa sijaitseva kirjasto toimii kirjastokeskittymässä; muutaman kymmenen metrin säteellä sijaitsevat myös Espoon-Vantaan teknillisen ammattikorkeakoulun kirjasto ja Espoon kaupungin pääkirjasto. Opiskelijat ovat oppineet käyttämään monipuolisesti eri kirjastojen tarjoamia palveluja.
Leppävaaran Laurea-kirjasto - viralliselta nimeltään Laurea-ammattikorkeakoulun Espoo-instituutin Leppävaaran kirjasto - pääsi muuttamaan uusiin tiloihin elokuussa 2001. Uudet tilat ovat avarat ja väljät. Värimaailma on hillitty ja tyylikäs, ja saattaa tuoda mieleen yhden suomalaisen arkkitehtuurin helmistä, Temppeliaukion kirkon. Leppävaaran uuden Laurea-kirjaston arkkitehti onkin Timo Suomalainen, toinen Temppeliaukion kirkon suunnittelijoista.
Pieniä visuaalisia helähdyksiä sieltä täältä
Arkkitehti Timo Suomalainen kertoo, että suunnittelussa pyrittiin valoisuuteen ja vapauden tuntua luovaan läpinäkyvyyteen. Se oli käyttäjän toivomus, jota suunnittelija mielellään noudatti. Tämä johti laajaan lasiseinien käyttöön, sillä avaruutta ei näihin tiloihin voitu saada korkeussuunnasta.
Uusi kirjasto sijaitsee noin 33 vuotta sitten Espoon kauppakouluksi valmistuneen rakennuksen eteläpään laajennusosassa. Vanhan osan huonekorkeudet, joihin oltiin sidoksissa, olivat pienet - aikanaan koulun tekniselle varustukselle riittävät, mutta nykyaikaiselle tuskastuttavan vähäiset. Vanha rakennus varustettiin aikoinaan ainoastaan koneellisilla ilmanpoistolaitteilla, mutta kun pohjoispään laajennusosa tulee valmiiksi, koko rakennuksessa on toiminnassa täydellinen, myös jäähdytystekniikan sisältävä ilmastointijärjestelmä. Se vain on vaatinut suurine kanavineen runsaasti tilaa ja vienyt huoneista korkeutta.
- 'Lasirakentamistekniikan viime aikojen huikean kehityksen ansiosta lasiseinistä saadaan siedettävillä kustannuksilla riittävän äänierityksen omaavia. Niinpä kirjastollekin voitiin ottaa näköyhteys katon kautta luonnonvalonsa saavaan keskusaulaan, joka ulottuu läpi kolmen kerroksen. Lasiseinien runko on puuta ja puupinta väritetty - kuten myös ovet, ikkunat ja kalusteet - vaaleaan vihertävänkeltaiseen sävyyn.'
- 'Kirjaston sävy on hyvin kevyt ja ystävällisen pehmeä ja liittyy harmonisesti ikkunoista näkyvän kalliorinteen vihreään. Lakatun pinnan alta kuultavat puun kuviot antavat pinnalle eloa ja niiden hallituissa rajoissa pysyttelevä sattumanvaraisuus tuo tiloihin liiallista täsmällisyyttä ja ankaruutta vähentävän vaikutelman. Muut värit - lattian ja säleverhojen harmaa ja katon ja seinien valkoinen - antavat puupintojen hennoille sävyille tilaa. Messinki ikkuna- ja oviheloissa sekä kaiteiden käsijohteissa lähettää tiloihin pieniä visuaalisia helähdyksiä sieltä täältä.'
Jatkuvaa muutosta
Laurea-ammattikorkeakoulussa, Leppävaaran yksikössä ja Leppävaaran Laurea-kirjastossa, on ollut käynnissä jatkuva muutos. Ammattikorkeakoulu vakinaistettiin kesällä 2000, tuolloin nimenä oli Espoon-Vantaan ammattikorkeakoulu. Nimi vaihtui Laureaksi kesällä 2001. Myös yksikön toimitilat vaihtuivat.
Leppävaarassa toimi kesäkuuhun 2001 samassa rakennuksessa ammattikorkeakoulu ja Espoon liiketalousinstituutti. Tilanpuute oli vuosien myötä kasvanut melkoiseksi ja myös rakennuksen korjaustarve oli ilmeinen. 1980-luvulta asti suunnitteilla ollut laajennus- ja peruskorjaushanke alkoi edetä vauhdikkaasti keväällä 2001. Kesäkuussa 2001 vanha osa laitettiin täysremonttiin, joka jatkuu edelleen. Uudisosa, johon Laurean Leppävaaran koko yksikkö tilapäisesti siirtyi, valmistui elokuussa. Vanhan osan korjaustyöt saadaan päätökseen syksyllä 2002, ja tuolloin kaikki toiminnot voidaan sijoittaa niille suunniteltuihin tiloihin.
Leppävaaran Laurea-kirjasto pääsi muuttamaan varsinaisiin toimitiloihinsa ilman väliaikaisjärjestelyjä. Kirjaston käytössä on 671 neliömetriä. Kokoelmatiloja on 440 neliömetriä. Asiakkaille on tarjolla myös lukusali ja tila, jossa on tietokoneita opiskelijoiden itsenäistä työskentelyä varten. Lisäksi kirjastokerroksessa on työtiloja ja tutkijanhuoneita, jotka tilanpuutteen vuoksi ovat toistaiseksi olleet työhuonekäytössä.
Mutkiakin matkassa
Pulmiakin kirjastohankkeessa on ollut. Kirjaston mukana olo rakennushankkeen suunnittelussa katkesi organisatoristen muutosten ja henkilöstövaihdosten takia. Tämän vuoksi kirjaston muuttuneita tarpeita ei päästy riittävästi tuomaan esille. Kirjastotilasuunnitelmiin tehtiin myöhäisessä vaiheessa muutoksia. Kokoelman kasvu oli arvioitu liian pieneksi. Peruskokoelman tilatarpeen vuoksi jouduttiin karsimaan hienoja yksityiskohtia, joita suunnitelmassa oli. Kirjastohenkilöstö piti riittäviä hyllytiloja ensiarvoisen tärkeänä. Hyllyjä sijoitettiin kirjastoon niin paljon kuin mahtui ja näin saatiin tilaa 20 000 niteelle. Nykyinen kokoelma on noin 11 500 nidettä ja se tulee kasvamaan hyppäyksen omaisesti, kun Leppävaaraan siirtyy syksyllä 2002 Laurean toisesta toimipisteestä sekä opiskelijoita että lisäkokoelmia.
Hyllytarpeen takia lukusali siirrettiin käytävän toiselle puolelle erillistilaan. Myös lehtilukusaliin sijoitettiin hyllyjä. Lehtien lukutiloja sijoitettiin useampaan saliin. Istumapaikkoja ja opiskelunurkkauksia kirjastossa on paljon. Lainaussali, jossa sijaitsee palvelutiski ja tiedonhakukoneet, on melko vilkas. Rauhallisempia lukupaikkoja on tarjolla kahdessa takasalissa. Todella rauhallista työtilaa tarvitseville on tarjolla hiljainen lukusali.
Lainaussalissa asiakkaiden käytössä on viisi työasemaa ensisijaisesti kokoelmarekisterin käyttöä varten. Takasalin viisi työasemaa on tarkoitettu pitempiaikaiseen työskentelyyn. Erillisessä atk-luokassa on 26 opiskelijoille varattua työasemaa. Vaikka työasemia on käytössä suhteellisen paljon, tarvetta on vielä enemmän. Opiskelijat tarvitsisivat myös ryhmätyötiloja. Näiden järjestämistä kirjasto on miettinyt. Toivottavasti voimme ensi syksynä tarjota myös tällaiset tilat.
'Kirjaston muutto on vielä kesken, pyydämme kärsivällisyyttä aloitusvaiheessa'
Laurea-kirjasto aloitti uusissa tiloissa 3.9.2001. Hyllyt saatiin kirjastoon elokuun loppupuolella, joten kovin paljon tuumaus- tai tupakkitaukoja ei loppukuussa pidetty. Kun avaamispäivä läheni, ja työt eivät tuntuneet vähenevän, päätettiin laskea tavoitteita. Tavoitteeksi asetettiin, että maanantaiaamuna 3.9. kirjat olisivat hyllyissä ja lainaustiskillä olisi yksi kone, jossa kirjasto-ohjelma toimisi. Tässä onnistuttiin.
Vähitellen asiat ovat loksahtaneet paikoilleen. Opasteet on saatu valmiiksi, ja kirjaston tilat ovat tulleet tutuiksi käyttäjille. Kaikki uudet opiskelijat kävivät syksyn alussa tutustumiskäynnillä kirjastossa, ja pikkuhiljaa myös vanhat opiskelijat saatiin totutettua uusiin tiloihin ja tapoihin. Jossakin vaiheessa sitten todettiin, että seiniltä voidaan riisua tiedotteet 'Kirjaston muutto on vielä kesken, pyydämme kärsivällisyyttä aloitusvaiheessa'.
Valmista ei toki tule koskaan. Jatkuva haaste on saada tilat entistä toimivammiksi ja paremmin asiakkaita palveleviksi. Muutos on ikuista. Kevään ja kesän yhtenä projektina on luokitusjärjestelmän vaihto ja toisesta Laurea-kirjastosta saatavien teosten sijoittaminen kokoelmiin.
Ammattikorkeakoulun kirjastoon töihin tullessani mietiskelin, miten kirjastossa saadaan kesällä työaika kulumaan. Olipa turha huolenaihe.
Perustietoja
Laurea-ammattikorkeakoulu, Leppävaaran yksikkö
|
Leppävaaran Laurea-kirjasto
|
Riitta Ikonen, informaatikko, Laurea-ammattikorkeakoulun Leppävaaran uusi kirjasto
Kuvat:
Kuva 1. Kirjaston aulatilat kirjaston sisäänkäynnistä katsottuna.
Kuva 2. Kirjaston lainaussali kirjaston sisäänkäynnistä katsottuna.
Kuva 3. Lukupaikkoja kirjaston takasalissa.