Ammattikorkeakoulut ovat monikulttuurisia organisaatioita, ja ne rakentuvat hyvin erilaisista toimialoista. Myös ammattikorkeakoulun kirjastoilla on omat kultuurinsa ja toimintatapansa. Muotoilu- ja viestintäala poikkeaa monista perinteisistä kirjastoista mm. tietoaineiston moni-ilmeisyytensä takia. Dokumentit tuotetaan yhä useammin digitaalisina tallenteina. Töiden moninimuotoisuus ja äkillisyys tulevat esiin Pohjois-Savon ammattikorkeakoulun muotoilu- ja viestinnän yksikössä työskentelevän informaatikko Anne Mikkasen päiväkirjanoamisesta yhden työpäivän kuvauksesta.
Kirjaston iltavalvojamme on ollut eilen ahkera. Pöydälläni on aamulla odottamassa nippu kopioituja artikkeleita. Erityistekniikoiden alan taitajana hän on etsinyt asiasanoja vanhoihin Rouvasväenyhdistyksen käsityökoulun aikaisiin kirjonnan kirjoihin. Kirjat jäävät odottamaan tallentamista, ehkä hiihtolomaan. Kopioidut artikkelit toimitetaan eteenpäin asiakkaalle.
Mikä onni eri alojen opiskelijatyöntekijät ovatkaan!
Opinnäytetöiden www-sivuille tallennetaan tiivistelmän lisäksi työstä kertova kuva. Tämän kuvan lähettämiseen kuvatiedostona tulee muutoksia. Päivitän asiaan liittyvät www-sivut ja pohdin, kuinka kuvan skannaaminen ja muokkaaminen vaatimusten mukaiseksi kuvatiedostoksi opiskelijoilta onnistuu? Suurimmalta osalta todennäköisesti hyvin. Ne joilla on ongelmia, saavat kirjastosta apua. Tiistai-iltaisin (klo 16.30 - 22.00) kirjaston iltavalvojana on graafisen viestinnän opiskelija, joten mainostan sähköpostitse, että asiantuntevinta apua kuvankäsittelyyn saa tiistai-iltaisin. Sama opiskelija teki pari päivää aikaisemmin hupaisan alennusmyynti-ilmoituksen liimakansioillemme. Mikä onni eri alojen opiskelijatyöntekijät ovatkaan!
Opinnäytetöiden seuraava luovutuspäivä on maanantaina. Opinnäytetöiden ohjeet -www-sivulle eilen asennettu laskuri näyttää, että kävijöitä on ollut yön aikana 21.
Amerikkalainen vaihto-opiskelija tulee tiskille hämmentyneen näköisenä. Hänellä on kädessään ruuveja ja puolimetrinen puukapula. Näppäintasosta on tipahtanut osia syliin. Pyydän vahtimestaria korjaamaan tason ja samalla muistutan häntä viemään kirjahyllyn ylimääräiset osat varastoon.
Tarvitsemmeko opiskelijatyönä uusia leikekirjoja?
Erityistekniikoiden opettaja tiedustelee, tarvitsemmeko opiskelijatyönä uusia leikekirjoja? Kahvin jälkeen käväisen varastossa tarkistamassa tilanteen. Yllätyn, kun käyttämättömiä leikekirjoja on jäljellä vielä yhdeksän kappaletta. Ne riittävät muutamaksi vuodeksi eteenpäin. Riippuen tietysti siitä, kuinka näkyvästi opiskelijat, opettajat ja oppilaitos ovat joukkoviestimissä esillä. Tarjottua tilaisuutta ei kuitenkaan kannata jättää käyttämättä. Ehdotan opettajalle, että opiskelija tekisi näyttelyissä tarvittavia vieraskirjoja ja lisäksi pari kansiota.
Varastossa käydessäni panen merkille muutamia vanhempia julkaisuja sisältävät pahvilaatikot. Julkaisuluetteloomme ne on merkitty maksuttomiksi. Julkaisuja voisi siirtää kirjastoonkin, jotta halukkaat voisivat ottaa niitä itselleen. Ennen kuin kannan pari laatikollista kirjastoon, varmistan että niitä on arkistoitu tarvittava määrä.
Näyttelynjärjestäjät nauttivat monta lahna-ateriaa
Avaan laatikoita kirjastossa. Harjoittelijamme ek kiinnostuu eräässä laatikossa olevasta pienestä muovirasiasta. Mitähän se sisältää? Rasia on sen verran haurastunut, että avattaessa se rikkoutuu jokaisesta kulmasta. Hetken aikaa ällistelemme rasian sisältöä. Kalanruotoja?
Victor Barsokevitsch -valokuvakeskuksessa oli keväällä 1988 Kuva - tuntu - tuoksu -näyttely. Näyttelyjulkaisun teksti alkaa: "Näyttelyajatus syntyi alun alkuaan vaatetussuunnittelun kolmosvuosikurssin tiedonhankinnan tunnilla hillittömästä halusta heittäytyä primaari- ja sekundaariaineistojen spekuloinnin jälkeen vaistonvaraisesti ja elämyksellisesti aistimaan todellisuutta koko persoonalla ." Ja jatkuu: "Kuvaan - tuntuun - tuoksuun oli löydettävä kuvia, joissa on voimakas atmosfääri, vahva materiaalintuntu . Piirteitä itäsuomalaisesta maaseutuelämästä ja kotolaisesta ammattityöstä. Ympäristöt - persoonat - ajatukset - tuotteet - suunnittelijoiden, tuottajien tai kuluttajien siteet ja verkostot ovat moninaiset. Jokaisella ihmisellä on oma uteliaisuutensa, ymmärryksensä ja pyrkimyksensä hyvinvointiin elämässä."
Näyttelyjulkaisun koteloon on kiinnitetty kauniille kaarelle lahnan kylkiruoto. Kalanruotojen käyttöön innosti mm. se, että näyttely järjestettiin samana vuonna, jolloin oppilaitoksessamme valmistui Suomessa ensimmäinen kalannahkan parkitsemista käsittelevä opinnäytetyö. Sinä keväänä näyttelynjärjestäjät nauttivat monta lahna-ateriaa hankkiessaan ruotoja näyttelyjulkaisuihin. Tekstiiliosastolta valmistunut paperitaitelija hyödynsi lahnojen suomut käsintehdyn paperin koristelussa.
Halu tutkia systemaattisesti muotoilualan tiedon tarvetta, kumuloituvaa tietoa, tiedon luonnetta... 
Aloimme tutkivan toiminnan lehtorin pt:n kanssa pohtimaan pari kuukautta sitten artikkelin kirjoittamista muotoilualan informaatioluku- ja kommunikaatiotaidosta. Hanke alkoi oikeastaan jo vuosia sitten, kun monien ja monivuotisten yhteistyöryhmien toiminnan ja yhdessä laadittujen ohjeistusten ohessa alkoi voimistua halu tutkia oman toimen - informaatikon ja tutkivan toiminnan lehtorin - näkökulmasta systemaattisesti muotoilualan tiedon tarvetta, kumuloituvaa tietoa, tiedon luonnetta, järjestämistä, säilyttämistä, käyttämistä. Tuottaa kuvauksia yhteisesti keskusteltavaksi ja kehittämistyön pohjaksi. Opinnäytteemme aiheesta valmistuivat viitisen vuotta sitten. Näiden pohdintojen edelleen jatkuessa, mm. ammattikorkeakoulujen kirjastopäivillä Kuopiossa viime keväänä, olemme nyt työstäneet artikkelia varten aihetta lisää; välillä yhdessä, välillä yksin omilla tahoillamme.
Nyt pt soittaa ja kertoo, että hän on epätoivonen artikkelin suhteen, koska tekstiä on useita sivuja liikaa. Moni asia on silti vielä kokonaan sanomatta. Artikkelin viimeinen lähetyspäivä on tänään. Arvioimme mahdollisuuksiamme saada se valmiiksi. Päätämme tavata iltapäivällä.
Graafisen viestinnän yliopettaja jv soittaa, että hänellä olisi nyt tunti aikaa testata kuvatietokantaa. Kerään muistiinpanoni aiheesta ja kiiruhdan hänen työhuoneeseen. Ohjelman asentaminen ja käyttöönotto ei ole sujunut mutkattomasti, koska ohjelmantoimittaja ei ollut testannut ohjelmaa ammattikorkeakoulussamme käytössä olevilla suojausasetuksilla. Lisäksi käyttöönottoa ovat vaikeuttaneet monet muut ennalta arvaamattomat yhteensattumat.
Testatessamme ohjelmaa käy ilmi, ettemme voikaan muokata hakukategorioita. Jv soittaa ohjelmantoimittajalle. Odotamme puoli tuntia. Ohjelmantoimittaja ilmoittaa pohtivansa vielä tilannetta ja me päätämme jatkaa ohjelman testaamista ehkä myöhemmin iltapäivällä.
Käytävällä ranskalainen vaihto-opiskelija tulee vastaan ja tiedustelee, voisiko hän ladata iltapäiväksi varaamansa digitaalivideokameran akut etukäteen kirjastossa. Kyllähän se sopii, kunhan muistaa itse hoitaa asian. Palaan takaisin oman työpöytäni ääreen.
Luetteloin puolitoista (toinen jää kesken) Intiasta tullutta kirjaa. Niiden painojälki ei ole kovin laadukasta, mutta teksti on luettavaa. Kuvia kirjoissa ei ole ollenkaan. Ek leimaa ja kiinnittää kirjoihin myöhemmin selkätarrat ja kysyy, tulevatko nämä uutuushyllyyn; näyttävät vanhoilta?
Olemme pt:n kanssa piirrelleet pyörylöitä artikkelimme kuvitukseksi. Pyysimme KuMusta valmistuneelta artenomilta msk:lta apua kuvan piirtämiseen, ja hän on käynyt poissaollessani kyselemässä minua. Hän oli kuitenkin vaihtanut aikaisemmin mielipiteitä kuvien luonnoksista pt:n kanssa, joten hän on jo aloittanut piirtämisen.
Msk tekee juuri oikeat kysymykset: "Haluatteko korostaa tätä vai enemmänkin tätä kuvan kohtaa, laitetaanko liukuväri tähän, tummennetaan tästä? Jos tummennetaan tätä, niin sitten on tummennettava myös toista kuvaa, ettei tämä toinen näytä möröltä." Niinpä tietysti. Kuinka suurenmoista onkaan työskennellä sellaisen piirtäjän kanssa, joka hoksaa ensi katsomalta, mitä haluamme kuvalla viestittää!
Lainaamisesta kustannusopimuksiin
Ek:n ollessa tauolla lainaan muutamia aineistoja asiakkaille, opastan kirjastojärjestelmän käytössä, myyn tarroja, kalvoja ja zip-levykkeen ja lainaan opiskelijayhdistyksen jäsenelle kirjastossa säilytettävän kopiokortin. Samalla uusin puhelimitse lainoja ja nuhtelen asiakasta erääntyneistä lainoista, joihin on varaus. Yleensä lainat palautetaan melko hyvin ajallaan, vaikka sakkomaksuja ei olekaan käytössä. Lainaan vielä nitojan ja teippiä. Sisäisessä postissa saapuu tekstiilimuotoilun laitoksen lähettämä nippu opinnäytetöiden arviointeja ja opponenttien muistioita liitettäväksi opinnäytetöihin.
Msk on tehnyt artikkeliimme tulevasta kuvasta useita variaatioita. Kaksi niistä kuvaa aihetta erityisten hyvin. Valinta tuntuu aluksi vaikealta, mutta koska kuvissa asiat painottuvat värityksen ansiosta hieman eri näkökulmista, valinta on loppujen lopuksi helppo. Saan lopullisen kuvan pian sähköpostiini ja tulostan sen värikopiokoneelle. Tulostusta odotellessani huomaan, että löytötavaroihin on ilmestynyt uutuutena heijastin, Heidin disketti ja Pohjois-Savon ammattikorkeakoulun kirjaston kirjanmerkki.
Keramiikan materiaalit -kirjan kustannussopimus on viilattava pian valmiiksi. Toivottavasti teoksen kansi valmistuu pian. Kirja on saatava lähtemään painoon tällä, viimeistään ensi viikolla. Alun perin kirja oli luvattu ilmestyväksi jo tammikuussa. Opiskelijan tekemänä taitto on hidasta, koska hänellä on muitakin projekteja samanaikaisesti meneillään. Lisäksi kirjan kirjoittaja, keramiikka- ja lasimuotoilun laitoksen yliopettajamme, on työskennellyt jo puoli vuotta Michiganissa. Kirjaan liittyvät neuvottelut ovat käyneet kätevästi sähköpostitse, mutta aikaeron takia vastausta ei saa samana päivänä. Ja kuten arvata saattaa, osa sähköpostin liitteistä ja päätettävistä asioista ei kulkeutunut meren taakse ja takaisin.
Opinnäytetöiden raportoinnin ohjeistuksesta ja seminaarikäytännöistä on palaveri klo 15, mutta sinne en ehdi. Olen kommentoinut ohjeita suullisesti suomenkielen lehtorille.
Mitä kirjoja on hankittu aiheista x ja xx?
Puhelimessa mk kysyy, mitä kirjoja on hankittu aiheista x ja xx. Hän tarvitsee teoksista myös hankintahinnat. Asiasanoilla hakiessa en saa näkyviin hankintahintoja, kustannuspaikoilla hakiessa luettelo on puutteellinen, eikä koko hankitun aineiston selaaminen onnistu, koska hakujoukko on ohjelmalle liian suuri. Vastauksen saamiseksi teen siis melkoisesti käsityötä.
Kaivelen Art Indexin ja Daain weppiosoitteet ammattikorkeakoulun sähköisten aineistojen www-sivujen päivitystä varten. Sk käy kysymässä, voisivatko opiskelijat palauttaa opinnäytetöidensä luovutuksen yhteydessä myös ohjauslomakkeen kirjastoon. Sovimme, että jatkossa voivat.
Otan vastaan rahaa tulosteista ja palautan kirjoja. Vaihdan asiakastietoihin uuden sähköpostiosoitteen. Tallennan uuden asiakkaan tiedot kirjastojärjestelmään. Kello 12.10 pt soittaa taas. Kertaamme vielä artikkeliin tulevia asioita ja niiden järjestystä.
Yhden tienoilla käyn syömässä. Paluumatkalla vilkaisen aulan ja gallerian näyttelyt ja katson, onko niistä mukaan otettavaa ja arkistoitavaa materiaalia. Muistan, että asiantuntijarekisterin luokituskoodit olisi päätettävä tiedotussihteerin kanssa. Kolme uutta työelämäyhteistyöprojektia ja kaksi opiskelijoiden opinnäytetöitä koskevaa lehtileikettä on tallennettava rekisteriin ennen uutuusluettelon lähettämistä.
Graafisen viestinnän opiskelija tulee kirjastoon neljäksi kuukaudeksi työharjoitteluun. Teemme hänen kanssaan harjoittelusopimuksen. Lisäksi järjestämme hänelle työpisteen, sovimme alustavasti työtehtävistä ja teemme lyhyen kierroksen rehtorin ja tiedotussihteerin luona.
Päätteeni alkaa hidastella. Syyksi paljastuu se, että joku tulostaako värikopiokoneelle jättiläistiedostoa. Odotammekin kirjastossa hartaasti uutta lähiverkkoa. Suljen siis kaikki ohjelmat, käynnistän koneen uudelleen ja aloitan kaiken alusta. Jäiköhän jotain tallentamatta?
Pt ilmoittaa, että hän on kohta tulossa koululle. Jv:n kanssa sovimme jatkavamme kuvatietokannan testausta huomenna.
Mk soittaa ja kertoo, että vaatetusmuotoilun lehtori ai:n vuosia opetuksessa käyttämä Vaatetusalan tekninen piirustus -aineisto julkaistaan. Mk lähettää minulle asiasta lisätietoja. Ensi viikolla minun on otettava yhteyttä tekijään sopiakseni tarkemmin julkaisukäytännöistä.
Pt porhaltaa paikalle ja käymme artikkelin kimppuun. ltapäivä menee nopeasti. Neljän aikoihin suunnittelemme ajankäyttöä ja muistelemme illaksi sovittuja henkilökohtaisia menojamme. Päätämme jatkaa ilta-kuuteen asti. Työ edistyy, mutta koko ajan pähkäilemme artikkelin pituuden kanssa. Mistä lyhennämme, mitä jätämme pois?
Hieman ennen kello 18 saan puhelinsoiton kotoa; huonoja ja hyviä uutisia. Huono uutinen on se, että 3-vuotias pirpanamme on laittanut kätensä kuumalle levylle ja saanut palovammoja. Tässä tilanteessa hyvä uutinen on puolestaan se, että klo 19 alkava ratsastustuntini on peruutettu ohjaajan sairastumisen vuoksi. Minun puolestani voimme siis jatkaa artikkelin viimeistelyä. Pt peruu 80-vuotiaan tädin syntymäpäiville sovitun menon ja albapalaverin.
Kirjoitamme, tulostamme, luemme, pohdimme, muokkaamme . artikkelia. Valmis. Tosin sivuja on kaksi liikaa. Hieman ennen kello 20 kirjoitamme saatekirjeen ja lähetämme artikkelin sähköpostitse päätoimittajalle. Minä ajan apteekin kautta kotiin, Pirkko lähtee vielä "kylille".
Toimenkuvan moninaisuus
Edellä olen kuvannut päiväkirjanomaisesti, tosin ylimalkaisesti, yhden satunnaisesti valitun työpäivän muotoilu- ja viestintäalan kirjastossa. Jokaista puhelinsoittoa ja sähköpostin vastaanottamista ja lähettämistä en ajanpuutteen takia kirjannut ylös, siihen tarvittaisiin ulkopuolinen havainnoija.
Työpäivät ovat tietysti erilaisia. Tehtävien merkitseminen muistiin auttoi itseä huomaamaan toimenkuvan moninaisuutta ja myös sen, että tehtävät tulevat eteen yleensä äkillisesti. Kalenterissani täksi päiväksi oli vain yksi merkintä: ratsastustunti kello 19.
Töiden moninaisuus ja äkillisyys selittänee myös sitä, miksi ulkopuoliselle vastauksen antaminen kysymykseen, mitä teet työksesi, on hankalaa. Yleensä siihen tulee vastattua jotain kokoelmatyöstä, luetteloinnista, sisällönkuvailusta, tietopalvelusta, tiedonhankintataitojen opastamisesta, tiedottamisesta ja ehkä tietoverkko- ja tietokantatyöstä. Kuinka paljon tällaista työtä, kirjastotyön näkökulmasta suppeasti katsottuna, tein tämän yhden ylös kirjatun päivän aikana? Varmasti moni tekee työpäivänsä aikana tehtäviä, jotka eivät suoraan näy missään määrällisissä eivätkä aina laadullisissakaan arvioinneissa.
Vastaavasti palvelupyynnöt vaihtelevat nopeasti tehtävistä tiedonhauista enemmän aikaa vieviin tehtäviin. Joku tarvitsee tietoa puuliitoksista, materiaalien fysikaalisista ominaisuuksista, yhteistyöprojekteista, vammaisten apuvälineistä tai vasenkätisille suunnitelluista tuotteista. Joskus taas tarvitaan tietoa käsin tekemisen merkityksestä ihmiselle, kuluttajien tuotteisiin liittämistä arvostuksista tai pyydetään apua eläinten kuvien skannaamiseen tutkimukseen, jossa selvitetään miten eläimet assosioituvat huonekaluihin.
Muotoilu- ja viestintäala poikkeaa monista perinteisistä kirjastoista tietoaineiston moni-ilmeisyyden takia. Aineistoa ovat monografioiden ja lehtiartikkeleiden lisäksi mm. erilaiset materiaali-, rakenne- ja tekniikkanäytteet sekä esineet, äänitteet, kuvat, piirrokset ja henkilölähteet. Yhä useammat dokumentit tuotetaan digitaalisina tallenteina.
Monenkirjava aineisto vaatii erilaisia säilytystapoja ja sen on kestettävä käytöstä aiheutuvaa kulutusta. Tekstiili- ja vaatetusmuotoilun laitosten helposti rispaantuvat materiaalinäytteet on huoliteltava, joskus käsin. Osa näytteiden reunoista on kovetettava purkaantumattomiksi. Turkikset on säilytettävä tasossa umpikaapissa, koska ne on suojattava valolta eivätkä ne siedä riiputtamisen tai laskosten aiheuttamaa pitkäaikaista jännitystä.
Laitteiden ja välineiden lainaus- ja palautustapahtumat tarkistuksineen vievät enemmän aikaa verrattuna painettuun aineistoon. Myös niiden hankintahinta saattaa olla moninkertainen kirjoihin ja lehtiin verrattuna. Yksi digitaalivideokamera saattaa vastata hankintahinnaltaan 150 monografiaa.
Muotoilu- ja viestintäalan tietoa, tiedontarvetta, kirjastoa, opinnäytetyöraportteja, alalle kumuloituvan tiedon luonnetta, sen merkitystä ja käyttökelpoisuuden arvottamista käsittelemme lisää Pirkko Tenkaman kanssa artikkelissa "Taitajan tieto - informaatioluku- ja kommunikaatiotaito haasteena muotoilualalla", joka julkaistaneen kevään tai kesän aikana.
Anne Mikkanen, informaatikko, Kuopion Muotoiluakatemia, Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu, anne.mikkanen@pspt.fi
Kuvat:
Kuva 1. Arkki. Heikki Myllyluoma. Kuvaaja: Juha Miettinen
Kuva 2. Itämeri-pajutyö. Disan Wahlgren. Kuvaaja: Vesa Kervinen
Kuva 3. Anne Peltola. Keraaminen seinävaate. Kuvaaja: Vesa Kervinen