Valtion talousarvioesitys 2002 (http://www.edita.fi/tae2002/) ei vielä 13.12. 2001 ole saanut lopullista vahvistusta eduskunnalta, mutta valiokuntien käsittelyjen (http://www.eduskunta.fi/) perusteella näyttäisi, että suuria muutoksia esitykseen ei liene tulossa. Hanna Saario tekee yhteenvetoa ja huomioita tulevasta budjetista ammattikorkeakoulun kirjastosta katsoen.
Mitä Suomen valtiolla on jaettavana...
Budjetinlaatijan on tehnyt varovaiseksi kansainvälisen talouden epävarmuus kaikilla suurilla talousalueilla: Yhdysvalloissa, Japanissa ja euroalueella. Valtion 2002 talousarvion lähtökohtana on oletus Suomenkin talouskasvun hidastumisesta 2,5 prosenttiin ja julkisen talouden ylijäämän alenemisesta 2,6 prosenttiin vuoden 2001 noin 4 prosentista. Talouskasvua halutaan tukea ja työllisyyttä toivotaan parannettavan 665 miljoonan euron (markkoina miltei 4 miljardia) veronkevennyksillä. Lisäksi ensi vuonna toteutetaan muutamia muitakin maksujen alennuksia, jolloin julkisen sektorin tulot vähenevät yhteensä yli miljardilla eurolla. Talousarvioesityksen 2002 mukaan tulot ovat 35,3 miljardia euroa, mikä on 4,3 % vähemmän kuin vuonna 2001. Menopuolelle ehdotetaan kuitenkin neljän prosentin kasvua ensi vuodelle, siis noin 34,6 miljardin määrärahoja. Parissa vuodessa, eli vuoteen 2000 verrattuna, budjettitulot ovat pudonneet noin 2,7 mrd euroa, mutta menot nousevat noin 0,75 mrd, joten ylijäämä on ensi vuonna huomattavasti entistä pienempi. Tämä vähentänee myöhemmän lisäbudjetin pelivaraa.
Ammattikorkeakouluopetukselle on osoitettu 329 311 000 euroa
Opetusministeriön hallinnonalalle on budjetoitu määrärahaa 5,466 miljardia euroa. Vuoteen 2001 verrattuna lisäystä on 370 miljoonaa eli 7 %. Määrärahasta ammattikorkeakouluopetukselle on osoitettu 329 311 000 euroa, jossa on kasvua 10 %. Jos vertaillaan muiden, suurempien koulutusasteiden määrärahoihin, on prosentuaalinen kasvu melko hyvä, mutta rahassa korotus on pienimmästä päästä, koska ammattikorkeakoulutuksen vaatima kokonaisrahoituskin on pienehkö. Arvioituun amk-opiskelijoiden kokonaismäärään verrattuna määräraha on 3230 euroa opiskelijaa kohden. Tässä opiskelijakohtaisessa panostuksessa on parissa vuodessa tullut selvää kasvua, noin 600 euroa opiskelijaa kohden. Opiskelijamäärä tulee ensi vuonna ensimmäisen kerran ylittämään 100 000.
Nämä valtion määrärahathan ovat vastikkeellisia: opetusministeriön hallinnonalan menot ovat kulutusmenoja, joiden välittömänä vastikkeena valtio katsoo saavansa tuotannontekijöitä, kuten työpanosta, tavaroita ja palveluksia. Mitä ammattikorkeat ja kirjastot niiden osana sitten tuottavat?
Ensinnä tietenkin koulutusta ja sen tukipalveluita, kasvattavat siis kansakunnan henkistä pääomaa. Talousarvion selvityksen mukaan ne myös osaltaan vahvistavat kehittämisstrategian, Koulutus ja tutkimus vuosina 1999-2004,
(http://www.minedu.fi/julkaisut/kesu/kesu.pdf) toteuttamista, "kehittävät työelämää sekä parantavat väestön hyvinvointia ja työllisyyttä". Vuonna 2002 suunnataan koulutuksessa erityisesti "kasvualoille, jotka vahvistavat innovaatiojärjestelmää ja kansainvälisen kilpailukykymme taloudellista, teollista ja kulttuurista pohjaa". Kuulostaa suureelliselta ja hieman epämääräiseltä; esimerkiksi mikä toiminta aidosti vahvistaa kulttuurista pohjaa tai toisaalta mikäpä koulutus ei vahvistaisi. Hallinnonalan toimintojen painopisteisiin on ensi vuodeksi lisätty mm. verkkopohjaisen opetuksen ja tutkimuksen vahvistaminen ja kulttuurisen monimuotoisuuden ja vähemmistökulttuurien edistäminen.
Ammattikorkeakoulut käyttävät edelleen vähintään 5 % käyttökustannuksistaan kirjasto- ja tietopalveluihin
Konkreettisina asioina talousarviossa ilmaistaan selkeästi opetusministeriön erityinen tahto edistää mm. ammattikorkeakoulujen tukiohjelmaa: henkilöstön kehittäminen, kansainvälistäminen, kirjasto- ja tietopalvelut, tietotekniikan ja tietoverkkojen kehittäminen nostetaan esille. Myös virtuaaliammattikorkeakoulua halutaan edistää. Kehittämisessä yhtenä pitkän aikavälin tavoitteena on edelleen, että ammattikorkeakoulut käyttävät vähintään 5 % käyttökustannuksistaan kirjasto- ja tietopalveluihin. Käytännössä kirjastojen kuluja on voinut kirjanpidossa laskennallisesti nostaa miten vain, kun yhtenäisiä ohjeita kirjastoon kuuluvista kustannuksista ei ole toistaiseksi ollut.
Budjetissa on tavoitteiden toteuttamiseen myös kohdemäärärahoja: Momentti ammattikorkeakoulujen yhteisiin menoihin on noin 4,9 miljoonaa euroa, jolla maksetaan keskitetysti mm. tietoyhteyksiä ja tietoverkkoa (=FUNET) sekä korkeakoulukirjastojärjestelmiä. Jo kevään 2001 amk-kirjastopäivillähän kuulimme opetusministeriön Seppo Kiiskiseltä, että ministeriössä oli päätetty panostaa Voyageriin. Tuolloin tuore erillisrahoituspäätös näytti markkamääräisenä tarkemmin tältä:
| Voyager | 2001 | 2002 | 2003 | ||
| 6 | 14,5 | 14,5 | miljoonaa mk | ||
| OPM | 4,2 | 10,2 | 10,2 | ||
| amk | 1,8 | 4,3 | 4,3 | ||
| Projektipäällikkö | 2001 | 2002 | 2003 | ||
| 0,4 | 0,4 | 0,4 | |||
| OPM | 0,3 | 0,3 | 0,3 | ||
| amk | 0,1 | 0,1 | 0,1 | ||
| FinELib | 2001 | 2002 | 2003 | ||
| 2,6 | 2,6 | 2,6 | |||
| OPM | 1,8 | 1,8 | 1,8 | ||
| amk | 0,8 | 0,8 | 0,8 | ||
| Yhteistyösihteeri | 2001 | 2002 | 2003 | ||
| 0,4 | 0,4 | 0,4 | |||
| OPM | 0,2 | 0,2 | 0,2 | ||
| amk | 0,2 | 0,2 | 0,2 | ||
| YHTEENSÄ | 2001 | 2002 | 2003 | ||
| 9,4 | 17,9 | 17,9 | miljoonaa mk | ||
| OPM | 6,5 | 12,5 | 12,5 | ||
| amk | 2,9 | 5,4 | 5,4 |
Tässä oleva ammattikorkeakoulujen rahoitusosuus ei saisi sisältyä siihen 5 prosenttiin ammattikorkean kokonaisbudjetista, joka toivotaan panostettavan kirjaston normaaleihin käyttökuluihin. Voyager-asia vietiin vuoden 2001 aikana sopimuksen solmimiseen asti, missä ministeriön ohjaus vaikutti vahvasti, kun myös ammattikorkeakoulujen johdot sitoutuivat kirjastojärjestelmäyhteistyöhön. OPM:lle on tärkeää korkeakoulukirjastojen järjestelmien yhteensopivuus ja tieteellisten kirjastojen yhteistyö. Voyagerissa on kuitenkin mahdollisuuksia yksilöllisiin sovelluksiin, joita saa kuulemma mielellään tehdä. Kiiskinen totesi tuolloin myös, että opetusministeriö näkee henkilöstön lisäämisenkin ammattikorkeakoulujen kirjastojen kehittämiskohteena. Kevään 2001 tilanteessa kirjasto- ja tietopalveluissa oli kaikkiaan henkilöstöä liki 400, mikä oli noin 10 % ammattikorkeiden ei-opetushenkilöstöstä.
Vuoden 2002 budjetti takaa toiminnan jatkuvuuden
HYK kansalliskirjastona on myös vahvasti OPM:n hallinnollinen tahto. Tämä näkyy vuoden 2002 budjetissakin, jossa yliopistojen toimintamenojen kolmivuotisesta, yli miljardin euron siirtomäärärahasta jaetaan kansalliskirjastolle hieman alle 11,3 miljoonaa euroa Helsingin yliopiston määrärahan osana.
Yleisemmin ensi vuoden opetus- ja kirjastotoimen valtionosuuksien korotus tuo kunnille ja muille koulutuksen järjestäjille lisää rahaa noin miljardi markkaa. Tällä poistetaan 1990-luvulla laman seurauksena tehdyt yksikköhintojen leikkaukset.
Vuoden 2002 budjetissa ei ole mitään kovin yllättävää, senhän tuleekin taata toiminnan jatkuvuus linjausten mukaisesti. Talousarvioesitystä tarkastelemalla näkee määrärahojen muodossa sen opetusministeriön kehittämisen ja ohjauksen suunnan, mikä hallinnonalan muissa toimissa ja strategioissa on esitetty. Tiedossa siis on, mitä ollaan tekemässä ja budjetti näyttää, millaisilla varoilla siihen ensi vuonna on pyrittävä.
Hanna Saario, informaatikko, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun yksikkö, hanna.saario@tk-opisto.fi