Eri alojen työryhmät pohtivat viime toukokuun kirjastopäivillä Kuopiossa tutkimis- ja kehittämistoiminnan kirjastoille nostattamia haasteita. Päivistä kertova julkaisu on ilmestynyt, ja Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu on postittanut sitä tilaajille. Julkaisuun on koottu luentojen lisäksi ryhmien töiden raportit. Näin ne tulevat niidenkin hyödyksi, jotka olivat toisissa ryhmissä tai joilla ei ehkä ollut mahdollisuutta osallistua päiville lainkaan. Anja Tsokkinen on koonnut havaintoja ryhmien raporteista. Niistä nousee esiin, että eri aloja askarruttavat samat kysymykset. Kuitenkin on myös alakohtaisia ongelmia.
Tiedonhankintakoulutus puhutti
Ammattikorkeakoulukirjastot voivat palvella tutkimusta ja kehittämistä samoin kuin opettamistakin hyvin, jos kirjastoväen, opettajien ja opiskelijoiden tiedonhankintataidot saadaan kuntoon. Tiedonhankintakoulutuksen järjestäminen keskustelutti ryhmiä paljon. Sosiaali- ja terveysalan raportissa todettiin:
'Tiedonhankinnan opettamisen suunnittelussa ja toteuttamisessa koettiin ongelmaksi riittämätön yhteistyö opetushenkilökunnan ja kirjastotyöntekijöiden välillä.'
Samanlaisia havaintoja oli muistakin ryhmistä, mutta myös kokemuksia hyvin toimivasta yhteistyöstä oli. Useat ryhmät esittivät toivomuksen, että tiedonhankintataidot olisivat selvästi opetussuunnitelmissa, eikä vain opiskelijoiden opintojen alussa, ensimmäisenä vuonna, vaan myöhemminkin. Kirjastohenkilöstön pitäisi olla mukana opetussuunnitelmien laadinnassa. Kiinnostava oli maininta Diakonia-ammattikorkeakoulun kokemuksista. Siellä vaiheittainen tiedonhankintapolku on integroitu opetussuunnitelmiin. Siitä olisi hyvä kuulla tai lukea esim. Kreodin sivuilta enemmänkin. Itse entisenä opetusalan ihmisenä olen miettinyt, että syvällinen tiedonhankintaan perehdyttäminen on mahdollista jotenkin tähän tapaan. Opiskelijoiden tulisi tuntea aineistot ja oppia tekemään tiedonhakunsa itse. Tavoitteena on kai se, ettei ammattikorkeakoulusta lähtisi yhtään valmistunutta, joka ei tunne nykyaikaisen tiedonhankinnan keinoja. Osaavia tiedonhankkijoita kouluttamalla voimme palvella kaikkein tehokkaimmin elinkeino- ja työelämää.
Yhteistyötä opettajien kanssa
Ryhmissä oli keskusteltu siitä, miten opettajia perehdytetään kirjaston aineistoihin. Yhteisiä opettajille suunnattuja tietokantakoulutuksia on järjestetty useilla aloilla ja osallistuminen oli ollut vapaaehtoista. Luonnonvara-alalla todettiin, että tiedonhallintakurssit ovat tarpeellisia jokavuotisina, koska asiat unohtuvat ja tietokannat uusiutuvat. Yleensä kirjastot tarjoavat myös henkilökohtaista perehdyttämistä, vierihoitoa. Uutena mahdollisuutena ovat verkkokurssit, joiden avulla itseopiskelijat voivat perehtyä aineistoihin. Erityisen hyödylliseksi nähtiin tiedonhankintaan tarvittavien verkkokurssien suunnittelu ja laatiminen opettajien, opiskelijoiden ja kirjastoväen yhteistyönä. Kulttuurialan musiikki ja tanssi -ryhmä ideoi, että yhteistyönä voisi syntyä esim. opinnäytetyön tekijöille erityyppiset "työkalupakit", jotka auttaisivat tiedonhankkijaa.
Kulttuurialan muotoilun ja viestinnän työryhmä kaipasi opinnäytteisiin liittyvän työnjaon ja vastuukysymysten selkiyttämistä kirjasto- ja opetushenkilöstön välillä. Ryhmä käsitteli esim. opinnäytteiden tiivistelmiä ja asiasanoitusta, joissa yhteistyötä tarvitaan. Tiivistelmien laatu tulisi saada paremmaksi ja asiasanoituksessa olisi syytä ottaa huomioon kirjastoväen asiantuntemus. Myös opinnäytteiden säilyttämiseen liittyvät moninaiset ongelmat kaipaavat selvittämistä. Ryhmä esitti runsaasti kysymyksiä, joihin opetus- ja kirjastoväen tulisi löytää ratkaisuja yhdessä.
Kokoelmien tason nostaminen tärkeä osa kirjastojen kehittämistä
Luonnonvara-alalla kiinnitettiin erityisesti huomiota kokoelmien tason nostamiseen. Sekä ajankohtaisen kotimaisen aineiston saanti että kansainvälisen aineiston hankinta ovat merkittäviä asioita, kun halutaan vaikuttaa ammattikorkeakoulujen tutkimiseen ja kehittämiseen samoin kuin muuhunkin opetukseen. FinELibin aineistot ovat lisänneet ulkomaisen aineiston saatavuutta ja antaneet huomattavan lisän uuden tiedon hankintaan. Ulkomailta tulevien opiskelijoiden tiedontarpeet tulisi kirjastoissa muutenkin ottaa huomioon.
Yhteistyön paikka
Useat ryhmät olivat pohtineet alakohtaisen yhteistyön välttämättömyyttä. Yhteiset keskustelulistat ovat tarpeelliset, mutta muutakin yhteistyötä voisi olla enemmän. Tapaamiset, neuvottelut ja muut yhteydenpitomuodot helpottavat omassa kirjastossa toimimista.
Lopuksi
Kiitos kaikille ryhmiin osallistuneille! Ilahduttava oli tekniikan ryhmän alustajan, yliopettaja Juhani Rouvalin puheenvuorossaan esittämä lausahdus: 'Kysykää kirjastosta' on minun ohjeeni. Kukaan ei ole vielä tullut takaisin sanomaan, että kirjasto ei auttanut minua!
Anja Tsokkinen, kirjastonjohtaja, Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu, anja.tsokkinen@pp.inet.fi
Lähteet:
Tutkimista ja kehittämistä - haaste amk-kirjastoille. Valtakunnalliset ammattikorkeakoulukirjastopäivät Kuopiossa 21. - 22.5.2001. Toimittanut Anja Tsokkinen. Pohjois-Savon ammattikorkeakoulun julkaisuja A 5/2001. Kuopio. ISBN 952-9533-54-3, ISSN 1455-2833